Näin Urheilulehti perustelee arvostelua herättänyttä kuvaa Kristiina Mäkelästä: ”Valitsimme mahdollisimman hienon kuvan, jossa on voimakasta liikettä ja joka kuvaa loikan ilmavuutta”

Kolmiloikkaajia kuvataan kilpailuissa alaviistosta, koska muuten kamerat olisivat tv-kuvissa näköesteenä. Haara-asennossa tehtävä loikka ilmentää myös lajin erityispiirteitä, kertoo HS:n kuvapäällikkö Markku Niskanen.

Kristiina Mäkelä kritisoi MM-kisoissakin käytettyjä kameroita, jotka on aseteltu hyppypaikalle haaraloikan kohdalle.

1.8. 15:14

Kolmiloikkatähti Kristiina Mäkelä puhui lauantaina avoimesti suhtautumisestaan yleisurheilukenttien radan pintaan aseteltuihin kameroihin.

Hän ihmetteli kuvapalvelu Instagramissa, miksi esimerkiksi naisten kolmiloikkaa kuvataan kaukolaukaistavilla kameroilla alaviistosta juuri siitä kohdasta, jossa hyppääjät ovat ilmassa jalat levällään.

”Miltä susta tuntuisi, jos työpaikalla joku ottaisi kuvia sun jalkovälistä ja julkaisisi ne lehdessä?” Mäkelä kysyi.

Lue lisää: Kristiina Mäkelä suivaantui hänestä otetuista valokuvista: ”Miltä tuntuisi, jos joku ottaisi työpaikalla kuvia sun jalkovälistä?”

”Miten on mahdollista, että kisajärjestäjä antaa asettaa kamerat kuvaamaan kolmi­loikan väliloikkaa, jossa joka urheilija on väkisinkin haarat auki ja linssi tarkentuu vain ja ainoastaan yhteen paikkaan?”

Kansainvälinen kuvatoimisto nappasi kuvan Eugenen MM-kisoissa heinäkuussa.

Helsingin Sanomien kuvapäällikkö Markku Niskanen kertoo, että Mäkelän kritisoima kuvakulma on kolmiloikassa yleinen. Niskanen perustelee kameroiden sijaintia lajin ominaispiirteiden taltioinnilla.

”Keskimmäinen loikka on siitä hyvä, että siitä saa lajille tyypillisen kuvan, pitkän ja komean loikan. Jos kamerat olisivat siellä, mihin hyppääjä laskeutuu, kuva muistuttaa pituushyppyä.”

”Tuosta kohdasta saa sellaisen kuvan, joka kertoo lajista paljon. Ei missään muussa lajissa ole jalat niin pitkällä.”

Radan pinnassa kamerat ovat tv-tuotannon vuoksi.

”Kamerat ovat ihan käytännön syistä alaviistossa. Jos ne olisivat korkeammalla, ne estäisivät tv-kameroiden kuvat”, Niskanen selventää.

”Kaukolaukaistavia kameroita käytetään sellaisissa paikoissa, joihin kuvaaja ei itse pääse. Jos siinä olisi 20 valokuvaajaa, he peittäisivät kaiken.”

Kilpailu kansainvälisillä kuvamarkkinoilla on kovaa. Valokuvaajat kilpailevat keskenään parhaista kuvakulmista ja yrittävät erottua toisistaan persoonallisilla ratkaisuilla.

Esimerkiksi sininen taivas näyttää urheilijan takana selvästi paremmalta kuin vilisevä yleisömeri.

Parin metrin korkeudesta kuvattuna urheilijan tausta muuttuu oleellisesti.

Kun kisajärjestäjät jakavat kuvaajille kaukolaukaistavien kameroiden paikkoja, ensisijalla ovat kansainväliset kuvatoimistot. Sen jälkeen paikkoja myönnetään sen mukaan, minkä maan edustajia kussakin lajissa on mukana.

Kolmiloikka ei ole ainoa laji, jossa kamerat osoittavat radan pinnasta ylös.

”Ihan samalla tavalla 100 metrin lähdöt tulevat väistämättä alaviistosta”, Niskanen sanoo.

Kolmiloikkaajien kuvaamista alaviistosta saattaa tapahtua ulkomailla, mutta ei Suomessa. Asian vahvistaa Urheiluliiton viestintäpäällikkö Tapio Nevalainen.

”Suomessa kuvauspaikat hyppypaikoilla ovat yleensä hiekkalaatikon päässä. Meillä ei ole tuollaiseen [loikan alta kuvaamiseen] edes mahdollisuutta televisioiduissa kisoissa”, Nevalainen kertoo.

”En muista, että meillä olisi koskaan edes pyydetty kameroita tuollaiseen paikkaan.”

Esimerkiksi Kalevan kisoissa, gp-kisoissa ja Paavo Nurmen kisoissa kaukolaukaistavia kameroita käytetään lähinnä moukarihäkin sisällä, koska häkkiin ei voi turvallisuus­syistä mennä muita kuin heittäjä.

Lempäälän hyppykarnevaaleilla heinäkuussa ei kaukolaukaistavia kameroita näkynyt.

Nevalaisen mukaan kisoissa on kuvattu joskus lähietäisyydeltä pituushyppyä, mutta hyppääjän asennosta johtuen lopputulos on erilainen kuin Mäkelän kuvailemissa kolmiloikka­suorituksissa.

Mäkelän Instagramissa jakama lehtikuva on Urheilulehdestä, joka kuuluu samaan Sanoma-konserniin muun muassa Helsingin Sanomien kanssa.

Mäkelä arvosteli julkaisussaan valokuvaajien lisäksi urheilumediaa, joka julkaisee alhaalta päin otettuja kolmiloikkakuvia.

Urheilulehden esihenkilö Petri Lahti viestitti HS:lle perustelunsa kyseisen kuvan käyttämisestä.

”Valitsimme Urheilulehteen mahdollisimman hienon urheilukuvan, jossa on voimakasta liikettä ja joka kuvaa kolmiloikan ilmavuutta mielestämme hienosti. Mäkelä oli kuvassa, koska hän on Suomen mitalitoivoja pian alkavissa yleisurheilun EM-kisoissa Münchenissä. Artikkeli käsitteli aihetta”, hän kirjoitti.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat