”Olen herra Kaleva” – monelle on iso yllätys, mistä Kalevan kisat on saanut nimensä

Yleisurheilun SM-kisojen ja Kalevan yhteistyösopimus on tiettävästi alallaan maailman toiseksi pisin yhtäjaksoinen sponsorointisopimus.

Samuel Purola juoksi voittoon 200 metrillä Tampereen Kalevan kisoissa elokuussa 2021. Samuli Samuelsson tulee toiseksi.

4.8. 14:07 | Päivitetty 4.8. 18:48

Joensuu

Yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut, Kalevan kisat, on melkein kuin instituutio suomalaisessa urheilussa.

Ensimmäiset yleisurheilun SM-kisat pidettiin vuonna 1907 Tampereella, mutta Kalevan kisoiksi tapahtumaa alettiin kutsua 1910, kun henkivakuutusyhtiö Kalevan henkilökunta lahjoitti vuonna 1909 kisoihin kiertopalkinnon, Kalevan maljan.

Kalevan kisoissa parhaiten menestynyt yleisurheiluseura saa sen vuodeksi omakseen. Viime vuonna sen voitti kisojen isäntäseura Tampereen Pyrintö. Sitä ennen Jyväskylän Kenttäurheilijat (JKU) voitti sen neljä kertaa peräkkäin.

Kalevan maljan ylivoimaisesti menestynein seura on ollut Helsingin Kisa-Veikot.

Nykyisin Kalevan maljan pisteisiin lasketaan Kalevan kisojen lisäksi muitakin SM-kilpailuja.

Tiettävästi SM-kisojen ja Kalevan yhteistyösopimus on alallaan maailman toiseksi pisin yhtäjaksoinen sponsorointisopimus.

”En aio olla ensimmäinen toimitusjohtaja, joka katkaisee perinteen”, Kalevan nykyinen toimitusjohtaja Timo Laitinen sanoo.

Hän laskee olevansa yhtiön kymmenes toimitusjohtaja Kalevan maljan historiassa.

TAHDON eli entisen Urheilumuseon selvityksen mukaan maailman vanhin yhtäjaksoinen sponsorisopimus on vuodelta 1902, jolloin Slazenger alkoi toimittaa tennispalloja Wimbledonin turnaukseen. Lontoossa pelataan yhä Slazengerin palloilla.

Italialainen urheilulehti Gazzetto dello Sport alkoi tukea pyöräilyn Italian ympäriajoa vuonna 1932. Kokonaiskilpailun johtaja sai ylleen maglia rosan, vaaleanpunaisen paidan, josta kilpaillaan vieläkin.

”Olemme hyvässä seurassa. Kalevan kisojen maailmantunnettavuus ei ole ehkä samaa luokkaa kuin noilla muilla”, Laitinen sanoo.

Kalevan nykyinen sopimus Suomen Urheiluliiton (SUL) kanssa on olympiavuoden 2024 loppuun. Viimeksi sopimusta uusittiin vuosi sitten Tampereella.

Kalevan toimitusjohtaja Timo Laitinen ja ”ikuisesti kiertävä” Kalevan malja.

Tavallaan Kaleva on panttivankina SUL:n kanssa: jos Kaleva ei tue, yleisurheilun SM-kisat eivät olisi enää Kalevan kisat.

”Emme ole joutuneet yleisurheilun panttivangiksi. Sopimusta käydään aidosti läpi. Olemme pitkäaikainen tukijalka. Kyse on kaupallisesta markkinayhteistyöstä. Oman arvioni mukaan olemme onnistuneet aika hyvin. Molemmat osapuolet saavat näkyvyyttä”, Laitinen sanoo.

Sopimuksen rahallinen arvo on liikesalaisuus.

”Kaleva ja SUL ovat pystyneet elämään sen kanssa.”

Virallisesti yleisurheilun SM-kisat nimettiin Kalevan kisoiksi vuonna 1937 Viipurissa. SUL:n puheenjohtajana toimi silloin Urho Kaleva Kekkonen.

Monet ovatkin saattaneet ajatella, että Kalevan kisojen nimi juontaa juuri pitkäaikaiseen presidenttiin.

”Minultakin on usein kysytty, kuka olet. Olen vastannut, että olen herra Kaleva. Ihmiset eivät olleet koskaan kuulleetkaan, mistä Kalevan kisojen nimi tulee. Iäkkäämmät ihmiset yhdistävät kisat Kekkoseen, nuoremmat eivät”, Laitinen kertoo.

”Monelle Kalevan kisat voivat olla myös linkki Kalevalaan, josta ajatellaan sen lähteneen liikkeelle. Kalevan nimi tuleekin Kalevalasta. Kaleva oli ensimmäinen vakuutusyhtiö, joka hyödynsi suomalaista mytologiaa, kuten myöhemmin myös Pohjola ja Suomi-Salama.”

Kaleva on perustettu vuonna 1874. Kun Kalevan malja lahjoitettiin vuonna 1909, Suomen suuriruhtinaskunta oli osa Venäjän keisarikuntaan.

”Kalevan henkilökunta oli innostunut yleisurheilusta ja kansallistunnosta. Venäläiset aristokraatit pitivät puolestaan hikoilua vulgaarina.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat