”Samanlaista kiusaamista kuin missä muuallakin” – Erotuomareista on nyt huutava pula, katsojien törkeä käyttäytyminen karkottaa kokeilijat

Jääkiekkoliiton erotuomaripäällikkö toteaa työn vaativan ”kovaa nahkaa”. Koripalloliiton erotuomarivastaavan mukaan tuomareihin kohdistuvaa epäasiallista kohtelua voi pitää kiusaamisena.

Jalkapalloerotuomari Lina Lehtovaara Kansallisen liigan ottelussa HJK-KuPS toukokuussa. Palloliitto kaipaa monen muun lajiliiton tavoin lisää erotuomareita.

14.8. 2:00 | Päivitetty 14.8. 8:44

Harvoin erotuomareita on ruuhkaksi asti riittänyt, mutta tällä hetkellä tilanne on monessa lajissa varsin huolestuttava. Erotuomareita tarvitaan ainakin jalkapallon, jääkiekon ja koripallon parissa.

Palloliiton erotuomaripäällikkö Johan Holmqvist kertoo, että etenkin koronaepidemian jälkeen tilanne on vaikeutunut, kun kokoontumisrajoitusten takia koulutuksia ei pystytty järjestämään. Tänä vuonna vahinkoa on kiritty kiinni.

”Koko vuoden koulutamme erotuomareita, jotta tilanne paranisi”, Holmqvist sanoo.

Jalkapallossa ja koripallossa pelaajia ja pelejä tulee koko ajan lisää, mutta kiinnostus erotuomaritoimintaan ei ole lisääntynyt.

”Onko sitten yleissuomalainen vai yleismaailmallinen ilmiö? Kursseilla on kyllä hyvin porukkaa, mutta miten saisimme heidät jatkamaan, se vaatii huomiota”, toteaa Koripalloliiton erotuomaritoiminnan päällikkö Timo Nieminen.

Myös Holmqvist toteaa, että erotuomareiden kohdalla drop out on turhan iso.

Suurimmaksi syyksi erotuomarien lopettamiselle nähdään tuomarien kohtaama epäasiallinen käytös. Ensikokemuksesta voi nopeasti tulla viimeinen.

Erotuomari Jari Järvinen sai kuulla Ratinan stadionilla vihellyksiä elokuussa 2020, kun Ilves kohtasi Hifkin.

Nuorimmat erotuomarit ovat vasta 15-vuotiaita ja erotuomaripäälliköt toivovat, että pelitapahtumissa läsnä olevat aikuiset ymmärtävät, että monet vasta harjoittelevat tuomarointia.

”Olisi tärkeää, että aikuiset kentän laidalla olisivat vastuullisia ja käyttäytyisivät. Jos pelaajat ovat 12-vuotiaita ja siellä on 15-vuotias erotuomari, niin ymmärtäisivät että niin pelaajat kuin erotuomari ovat siellä kehittymässä”, Holmqvist sanoo.

”Toivoisi, että niin valmentajat kuin vanhemmat käyttäytyisivät sillä tavalla, että siitä jäisi erotuomarille mukava kokemus”, Nieminen toteaa.

Toki tuomareille tulee virheitä, mutta niihin voisi Niemisen mukaan suhtautua armollisemmin.

”Ei kaikille ohi heittäneille pelaajillekaan huudeta, että miksi et heittänyt sisään? Kyllä jokainen tuomari yrittää tuomita oikein.”

”Se on valtavan haastava tehtävä.”

Koripalloliitossa toivotaan, että erätuomariuran alussa olevia ennemmin kannustettaisiin kuin haukuttaisiin.

Myös jääkiekkoliiton erotuomaripäällikkö Harri Ahola tunnistaa ilmiön.

”Se palaute, mitä katsomolta ja joukkueilta tulee, niin aika kovanahkaisia kavereita ovat ne, jotka erotuomarin tehtäviä vuodesta toiseen tekevät.”

Tähän ”palautteeseen” on yritetty puuttua. Esimerkiksi jääkiekossa yläsarjajoukkueiden kanssa käydään aina ennen kauden alkua läpi sääntöjä ja tuomarien tehtäviä.

”Kiitän siitä joukkueita, että varsinkin yläsarjoissa palaute on siistiytynyt hyvin paljon. Olosuhteet tehdä töitä ovat nykyään paremmat kuin kymmenen vuotta sitten.”

Ahola myös muistuttaa, että tuomarilla on pelin vaativin tehtävä. Sitä ei aina katsomossa ymmärretä.

”Se on valtavan haastava tehtävä. Liikut pelin seassa. Siinä pitää reagoida rikkeisiin sekunnissa. Yläpenkkiriviltä näkee hyvin, mutta jäällä se on toinen asia.”

Tuomarit kohtaavat usein eriäviä mielipiteitä. Kuva Tapparan pelistä maaliskuulta.

Yleisön käytökseen on pyritty vaikuttamaan erilaisilla kampanjoilla, mutta tuomareille huutamisella on pitkät perinteet. Se on suorastaan kansanhuvia. Mistä kyseinen katsomokulttuuri on syntynyt?

”Ehkä jotkut kokevat, että erotuomaria on helppo kritisoida, kun hän ei kuulu omaan joukkueeseen”, Holmqvist pohtii.

Niemisen mukaan erotuomarien kohtaama käytös näyttäytyy erikoisena nyky-yhteiskunnassa, jossa yhä enemmän käydään keskustelua käytösnormeista. Ilmiö on verrattavissa kiusaamiseen.

”Erotuomarille huutaminen on ihan samanlaista kiusaamista kuin missä muuallakin. Ei sen pitäisi tehdä siitä erilaista, että kyseessä on urheilutilaisuus.”

”Hyvinkin fiksut aikuiset päästävät sellaisia sanoja suustaan, jotka voisivat työelämässä saada heidät pahaan tilanteeseen. Ei varmaan koskaan tulisi mieleen missään työyhteisössä huudella sellaista tai ainakin siihen puututtaisiin voimakkaasti”, Nieminen sanoo.

HJK:n päävalmentaja Toni Koskela sai keltaisen kortin syyskuussa 2020.

Aloittelevan erotuomarin tukena on aina kokeneempia tuomareita. Jalkapallon parissa puhutaan kummeista.

”Kummi toimii kouluttajana, antaa palautetta, tukee ja auttaa ensimmäisissä otteluissa. Kummi voi käydä keskusteluja kentän laidalla olevien aikuisten kanssa, koska se voi olla nuorelle erotuomarille hankala tilanne, jos aikuinen käyttäytyy sopimattomasti”, Holmqvist kertoo.

Erotuomarin tehtävä on haastava ja siinä saa helposti kuraa niskaan. Lisäksi työt painottuvat usein viikonlopuille.

Siitä maksetaan kuitenkin myös korvauksia, joiden toivotaan houkuttelevan nuoria mukaan.

”Sillä voi tehdä vähän taskurahaa, ei ehkä tarvitse miettiä kesätöitä, jos on talvella vihellellyt paljon pelejä”, Nieminen sanoo.

”Erotuomariuraa voisi korostaa seuroissa enemmän. Usein puhutaan urheilija- tai valmennuspoluista, mutta erotuomarina voi päästä pitkälle kansainvälisesti, jos haluaa ja kyvyt riittää”, hän jatkaa.

Myös Holmqvist muistuttaa, että erotuomarina voi luoda menestyksekästä uraa.

”Hyvä esimerkki on Lina Lehtovaara, joka tuomitsi naisten EM-kisoissa ja on nyt Costa Ricassa alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa.”

Lina Lehtovaara vihelsi pilliin naisten Mestarien liigan finaalissa toukokuussa.

Erotuomareiden saamiseksi Palloliitossa on järjestetty koulutuksia läpi vuoden. Kurssia on muutettu niin, että se alkaa itseopiskelulla ja etäjaksolla, jolloin sen voi aloittaa milloin itselle parhaiten sopii.

Koripalloliitossa on lähestytty kertaalleen jo lopettaneita tuomareita, ja jääkiekkoliitossa on haalittu mukaan peliuransa hiljattain päättäneitä urheilijoita.

Nieminen toivoo, että seuroissa herättäisiin tilanteeseen, koska tuomaripulan vaikutukset heijastuvat juuri niihin.

”Mitä lähempää tuomareita saa, sitä vähemmän on kustannuksia. Siinä on eroa, tuleeko tuomari viiden vai 100 kilometrin päästä.”

Jos tilanne muuttuu oikein katastrofaaliseksi, pelejä saatetaan joutua perumaan. Tällaista ei kuitenkaan vielä ole ollut.

”Toivottavasti siihen ei jouduta menemään”, Nieminen sanoo.

”Yritys on kova, että alkavalla kaudella pystytään viemään pelit läpi niin, että siellä on riittävän laadukasta erotuomaritoimintaa”, Ahola toteaa.

Oikaisu 14.8. klo 9.13: Toiseksi viimeisen kuvan kuvateksti muutettu. Toni Koskela on HJK:n, ei HIFK:n päävalmentaja.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat