Jalkapallo mullistui 30 vuotta sitten – skorpionipotkusta tunnettu väriläiskä kertoo olevansa lajin parhaan uudistuksen takana

René Higuita uskoo olevansa maalivahtien pelaamiseen vaikuttavan säännön takana.

Rene Higuita kuvattuna jalkapallon MM-kisoissa 2018.

17.8. 8:52 | Päivitetty 17.8. 10:35

Modernin ajan jalkapallon parhaaksi sääntömuutokseksi usein kutsuttu sääntö, joka rajoittaa maalivahtien pelaamista käsillään, täytti tänä kesänä 30 vuotta.

Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa päätti toukokuussa 1992, etteivät maalivahdit saaneet ottaa käsiinsä kenttäpelaajan jalalla heille antamiin syöttöihin. Sääntö astui voimaan 25. heinäkuuta 1992 eli Barcelonan olympiakisojen avauspäivänä.

Sääntömuutoksen taustalla oli kritiikki Italiassa vuonna 1990 järjestettyjen MM-kisojen otteluita kohtaan. Tylsiksi moitituissa kisoissa tehtiin vain 2,2 maalia ottelua kohden.

Maalivahdeilta ei tuohon aikaan juuri odotettu jalalla pelaamista. He saattoivat kuluttaa aikaa, ottaa sitten heille palautetun pallon käsiinsä ja avata peliä heittämällä.

Kolumbian väriläiskä René Higuita oli tuohon aikaan poikkeus. Higuitan seikkailut näkyivät myös tulostaululla, kun Kamerunin Roger Milla vei häneltä epäonnistuneen harhautuksen jälkeen pallon ja karkasi viimeistelemään osuman tyhjään maaliin.

Legendaarisesta skorpionipotkustaan tunnettu Higuita väittää olevansa vastuussa sääntömuutoksesta.

”Jalkapallon suuret, kuten Pelé ja Diego Maradona olivat todella hyviä pelaajia, mutta he eivät saaneet Fifaa muuttamaan sääntöjä”, Higuita kertoo uutistoimisto AFP:lle.

”Jalkapallon suuret, kuten Pelé ja Diego Maradona olivat todella hyviä pelaajia, mutta he eivät saaneet Fifaa muuttamaan sääntöjä.”

René Higuitan (vas.) Kolumbia ja Jürgen Klinsmannin Länsi-Saksa kohtasivat jalkapallon MM-kisojen alkulohkossa vuonna 1990. Ottelu päättyi tasan 1–1.

Hän on sanonut samaa aiemmin esimerkiksi huhtikuussa 2018 Fifan haastattelussa. Tuolloin Higuita kertoi saavuttaneensa jotain, mitä Pelé, Maradona ja Lionel Messi eivät.

”Sääntöjä muutettiin vasta sen jälkeen kun ihmiset näkivät René Higuitan pelaavan tällä tavalla. Päätettiin, että maalivahtien on pelattava jaloillaan”, Higuita sanoi Fifalle.

Sääntömuutos tunnetaan Kolumbiassa nimellä Higuita Rule. Jalkapallohistorioitsija Luciano Wernicke tunnustaa Higuitan ainutlaatuisuuden, mutta kiistää teorian.

”Kyse ei ole siitä, että sääntömuutos tehtiin Higuitan takia. Pikemminkin se tehtiin kaikkien niiden lukuisten maalivahtien takia, jotka eivät olleet Higuitan kaltaisia.”

Argentiinalainen Wernicke kertoo vuoden 1990 MM-kisoja muistellessaan, että hänen maanmiehellään Sergio Goycochealla, costaricalaisella Gabelo Conejolla ja italialaisella Walter Zengalla oli pallo käsissään valtavia aikoja.

”Fifa teki lopun jostain, mikä oli todella kauheaa. Niissä kisoissa melkein kaikki joukkueet pelasivat palloa taaksepäin maalivahdeilleen”, hän sanoo.

Vuoden 1994 MM-kisoissa Yhdysvalloissa tehtiin jo 2,7 maalia ottelua kohden. Lukema oli korkein vuoden 1970 jälkeen.

”Se on paras sääntömuutos 40 vuoteen. Se teki jalkapallosta dynaamisempaa”, Wernicke kertoo.

”Kyse ei ole siitä, että sääntömuutos tehtiin Higuitan takia. Pikemminkin se tehtiin kaikkien niiden lukuisten maalivahtien takia, jotka eivät olleet Higuitan kaltaisia.”

Kolumbian joukkue kuvattuna ennen Länsi-Saksaa vastaan pelattua MM-kisojen alkulohkon ottelua 19. kesäkuuta 1990.

Higuita on laukonut urallaan maaleja sekä vapaapotkuista että rankkareista. Hänen maalimäärästään liikkuu erilaista tietoa lähteestä riippuen. AFP kertoo lukemaksi 43.

Maajoukkueessa Higuita teki kolme maalia – ensimmäisen niistä Suomen verkkoon 19. toukokuuta 1988. Higuitan rangaistuspotku oli siivittämässä Kolumbiaa 3–1-voittoon Helsingin Olympiastadionilla.

”Toinen jakso alkoi suomalaisittain murheellisesti. Runsas minuutti ehti vierähtää, kun Esa Pekosen kurotus palloon myöhästyi, ja jalka osui palloa kuljettaneeseen [Jaime de Jesus] Arangoon. Sveitsiläinen erotuomari Frank Gächter vihelsi rangaistuspotkun, ja sen maalivahti Higuita tuli vetämään varmasti perille”, HS:n Timo Järviö kirjoitti (HS 20.5.1988).

Higuita nousi urallaan otsikoihin myös pelikenttien ulkopuolella. Hän istui vuonna 1993 seitsemän kuukautta vankilassa epäiltynä osallisuudesta kidnappaukseen. Higuita jäi uransa aikana kiinni myös kokaiinin käytöstä.

Lue lisää: Jalkapallomaalivahti ei saa koskea käsin taaksepäin syöttöön

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat