Suomen miesten koripallomaajoukkue vieraili Tampereella kahdesti elokuussa. Lassi Tuovi ei näillä kerroilla ehtinyt katsomaan paikallista teatteritarjontaa.

Tyhjästä huipulle

Susijengin päävalmentaja Lassi Tuovi keskittyi lapsena enemmän teatteriin kuin urheiluun. Koripallourallaan Tuovi on ottanut isoja riskejä, jotka ovat osoittautuneet kannattaviksi.


1.9. 14:20 | Päivitetty 1.9. 16:29

Maamme-laulu soi juhlavasti Nokia-areenassa. Suomen miesten koripallomaajoukkue on sonnustautunut jonoon kansallislaulun ajaksi. Päävalmentaja Lassi Tuovilla on vielä päällään puvuntakki.

Hetkeä myöhemmin takki on saanut kyytiä. Tuovi, 35, ravaa valkoisessa t-paidassaan pitkin sivurajaa villisti eläytyen. Tuovi neuvoo, kehuu ja opastaa tekemään seuraavalla kerralla toisin.

Kun Suomi karkaa MM-karsintaottelussa Israelilta 11 554 katsojan riemuksi, Tuovi antaa isoeleisen läpyn tähtipelaaja Sasu Salinille. Pelin jälkeen Tuovi kävelee Nokia-areenan uumeniin ollen likimain yhtä hikinen kuin pelaajansa.

Seuratasolla suurta ranskalaisseuraa SIG Strasbourgia valmentavalle Tuoville esiintyminen on luontaista – oli yleisönä oma joukkue, vastustaja, tuomarit, lipunostajat tai televisiokatsojat.

Tuovi ryömi, konttasi ja käveli lapsuutensa suomalaisten teatterien lattioilla. Isä Veli-Pekka Tuovi oli Lappeenrannassa ensin näyttelijä, sitten nuorisoteatterin johtaja ja lopulta pitkään kesäteatterin johtaja.

Lassi Tuovi seurasi nuorena isäänsä näyttelijän polulle. Tuovi näytteli Haminassa ja Lappeenrannassa hänen isänsä ollessa teatterien johtajana.

”Olin vielä 2001 Lappeenrannan kesäteatterissa lavalla ihan isossa roolissa. Näyttelin Elmossa, joka tietysti on tuttu urheiluihmisille. Siinä oli ammattihuippuja, kuten Petteri Summanen. Olin pääroolissa nuorena Elmona. Varttuneempi Elmo oli Jarkko Tiainen, joka on näytellyt täällä Tampereellakin. Iso rooli, iso yleisö illasta toiseen. Meillä oli kesän aikana yli 10 000 katsojaa. Se projekti oli mahtava kokemus”, Tuovi fiilistelee 21 vuotta myöhemmin tamperelaishotellin edustalla.

”Tein teatteria enemmän kuin urheilua. Katsoin kaikki esitykset kymmeniä kertoja. Osaan joitain tiettyjä teoksia edelleen ulkoa. Harrastan teatteria edelleen katsojana. Vieläkin, kun näen hyvää teatteria tai roolisuorituksia, saan ihan yhtä isot kiksit kuin hyvästä urheilusuorituksesta. Koen sen olevan minulle sellainen rentoutumiskeino. Elokuvissa en ole käynyt pitkään aikaan.”

Kesän 2001 jälkeen Tuovi satsasi urheilijanuorukaisen näyttelemisen sijaan urheilemiseen tosielämässä. Näytteleminen sai jäädä. Koripallo vei nuoren lappeenrantalaisen mukanaan, eikä ole päästänyt otteestaan sen koommin.

Lassi Tuovi valmensi tunteella Suomea Nokia-areenassa.

Tuovin vanhemmat ovat kotoisin Kouvolasta. Sieltä on peräisin Lassi Tuovin koripallokärpäsen ensipuraisu.

”Koripallotaustani juontaa juurensa siitä, kun isäni lähti takaisin Kouvolaan freelance-ohjaajaksi. Ensimmäiset pelit olen käynyt katsomassa Mansikka-aholla”, Tuovi muistaa.

Tuolloin Kouvolan Kouvojen tähtipelaaja oli Jukka Toijala, jota Tuovi seurasi tarkasti. Siis se sama Toijala, jonka luotsaama Viron maajoukkue hävisi viime sunnuntaina Tallinnassa Tuovin valmentamalle Suomelle. Näin ne osat muuttuvat.

Tuovi oli pelannut koripalloa pienenä paljon, mutta Lappeenrannan NMKY:ssä hän aloitti vasta 15 vuoden iässä.

”Menin joukkueeseen ja tajusin treeneissä, että pärjään. Puolentoista vuoden päästä vedin jo kesäjuoksuja Pasi Riihelän kanssa. Se oli jopa vähän vitsiä koko touhu”, Tuovi miettii näin jälkikäteen.

Tuovi pelasi LrNMKY:ssä kaikkiaan 51 liigaottelussa jämähetkiä. Kesällä 2004 Tuovin oli mentävä polvileikkaukseen, mikä osaltaan sysäsi 183-senttisen takapelaajan kohti valmentajuutta. LrNMKY oli pelaamassa Suomen cupin turnausta, jonka välierävastustajaksi oli tulossa Espoon Honka. Joukkueella ei ollut varattuna hotellia, joten nyttemmin edesmennyt päävalmentaja Mika Turunen totesi joukkueen matkaavan yöksi Lappeenrantaan ja palaavan seuraavaksi päiväksi Honka-ottelua varten.

”Kuntoutukseni vei yhdeksän kuukautta, joten en kyennyt pelaamaan. Mika totesi, että jonkun on nähtävä Honka. Mika sanoi, että sinä voit jäädä, katsot pelin ja teet muistiinpanot”, Tuovi kertaa.

”Kausi lähti liikkeelle, enkä ollut kunnossa. Mika pyysi katsomaan vähän nauhaa ja ottamaan kuvioita ylös. Minulla oli oma kopiokone kotona, jolla kirjoitin kaikki ylös pelaajista ja piirsin muutaman kuvion.”

Lappeenrantalainen lukiolainen eli poikkeuksellista elämää kauden 2004–05. Tuovi kuulutti LrNMKY:n pelejä, kiinnitti laitamainoksia ja hoiti yhdysvaltalaispelaajien asioita.

”Ajoin tuomarit Helsinki-Vantaalle pelin jälkeen, ja menin lukioon seuraavana päivänä. Illalla oli taas peli. Ei puhuta lukioarvosanoistani enempää. On minulla ylioppilaslakki!” Tuovi nauraa.

Tuovi täytti liigakauden puolessa välissä 18 vuotta. Armeija oli hoidettava pois alta, minkä lisäksi piti ehtiä välillä myös juhlimaan.

”En tiedä, millä ajalla siinä kaikki tehtiin”, Tuovi huokaisee.

LrNMKY voitti keväällä 2005 historiansa ensimmäisen Suomen mestaruuden. Tuovi ei ollut pelannut kauden aikana minuuttiakaan, joten kauden päätyttyä häneltä kysyttiin: haluatko oikeasti valmentajaksi?

”Valmennus oli tapa saada koripallosta jotain. Tajusin olevani valovuoden perässä ikäluokkaani pelaajana. Aloin tykästyä siihen kuinka paljon valmentajana voi saada.”

Vuonna 2014 kuvattu Jarmo Laitinen tuskin oli Raumanmeren juhannuksessa samaan aikaan Lassi Tuovin kanssa.

Lassi Tuovin valmentajan uraa ovat opastaneet monet kokeneet ja suurta arvostusta nauttivat päävalmentajat. Mika Turunen, Jarmo Laitinen, Jyri Lehtonen, Henrik Dettmann, Vincent Collet.

Turunen oli LrNMKY:n nousun ja kahden Suomen mestaruuden arkkitehti, joka kuitenkin sai vuonna 2010 tuomion kirjanpitorikoksesta ja veropetoksista. Turunen antoi Tuoville mahdollisuuden ja kylvi ahkeruuden siemenen jo valmiiksi innokkaaseen valmentajan alkuun.

”Työssäni ylivoimaisesti isoin arvo on ollut, että tehdään vähän enemmän töitä kuin muut. Sen olen oppinut täysin Mikalta. Kun istuimme toimistolla pelipäivänä, haimme kausiohjelmat painosta, kävimme syömässä ja kun olimme kaiken tehneet, Mika sanoi yhtäkkiä, että mennään hallille laittamaan pallonpysäyttäjät paikoilleen. Järjestyksenvalvojien tultua kaikki oli tehty. Näytimme, että näin tässä seurassa toimitaan”, Tuovi taustoittaa.

Vuonna 2008 LrNMKY pelasi mantereen laajuisessa Eurochallenge-kilpailussa, jonka tähdistöpeli pidettiin Kyproksella. Lähestymässä olivat pudotuspelit Suomessa, joten yhdysvaltalaislaituri Adrian Henningin ja tarkka-ampuja Petri Virtasen lisäksi lappeenrantalaisten valmennusta edustamaan lähti Tuovi Turusen pyynnöstä.

Tähdistöpelin yhteydessä pidettiin illanvietto hotellilla. Vasta 21-vuotias, vaaleatukkainen Tuovi herätti huomiota seurueessa.

”Matka maksettiin, joten siellä oli seurojen presidentit vaimojensa kanssa ja puvut päällä. Plus minä Jordanin t-paidassani”, Tuovi aloittaa tarinan.

Illanvieton edettyä pelaajakollegat kysyivät Henningiltä, kuka tämä t-paitainen jätkä oikein on.

”Henning sanoi pokkana, että hän on presidentin poika, tällä on kaikki meidän nyörit käsissämme. Yhtäkkiä alkoivat pelaajat tulla kättelemään ja hyvä, etteivät tarjoamaan juomia. Sain käyntikortteja. En tiedä millä viikkorahoilla olin siellä. Minulla on edelleen ystäviä siltä reissulta”, Tuovi hymyilee.

Laitisen, Tampereen Pyrinnön pelaaja- ja valmentajalegendan, alaisuudessa Tuovi toimi kaudet 2008–11.

”Olikohan ensimmäinen puhelumme Jarmo Laitisen kanssa, kun makasin Raumanmeren juhannuksessa teltassa. Elimme vähän erilaista elämää – Jarkki tuskin oli siellä. Aistin puhelusta rentouden. Meidän oli niin helppo jutella”, Tuovi kehuu.

”Silloin minulla oli loputon halu kokeilla ja miettiä, miten voi pelata. Jarkki tuskin koskaan sanoi ei. Hän saattoi toppuutella, mutta sain koelaboratorion käyttööni.”

Laitisen kenties tärkein yksittäinen anti Tuoville oli paikka Suomen miesten maajoukkueen videokoordinaattorina. Henrik Dettmannin valmentama Suomi etsi tehtävään täyttäjää vuonna 2010.

”Soitin aikanaan Jarkille ja kerroin, että tarvitsisimme videokoordinaattorin. Kysyin tietäisikö hän jonkun, joka on tehnyt vaikutuksen. Jarkki sanoi, että otapa yhteys Lassiin, siinä on sinulle kaveri. Lassi oli silloin meidän HKVT-kurssillamme Vierumäellä. Kävin sanomassa hänelle, että sinut on valittu maajoukkueen videokoordinaattoriksi. Näin rekrytoin – kuuntelen ihmisiä, joiden tiedän tunnistavan ihmisten vahvuuksia. Jarkille terveisiä, että ei tullut munattua”, Dettmann myhäilee.

Tuovi muistaa edelleen maajoukkuekutsunsa – tai käskynsä, niin hän sitä osuvasti nimittää – kuin eilisen päivän.

”Susijengi tuli niin puskista. Vierumäellä sain Henrikiltä käskyn tulla videokoordinaattoriksi Forssaan. Alun perin sovimme kahdesta viikosta. Se pesti on vähän venähtänyt. Ne ovat sellaisia polkuni kulmia”, Tuovi kuvailee.

”Jos pitää nimetä urani suurin hetki, niin se oli pääsy Susijengiin kääntämään kameraa. Pääsin näkemään ammattiharjoittelua huippupaikalta vielä eri tavalla.”

”Jos alat karttaa kehittymistä tai työntekoa, silloin meillä on ongelma.”

Henrik Dettmannilla (vas.) on ollut iso merkitys Lassi Tuovin uralla. Kuva kesäkuulta 2022.

Tuovin uraa ei pidä ymmärtää väärin. Kukaan ei etene Suomen maajoukkueen ja ranskalaisen SIG Strasbourgin päävalmentajaksi vain muiden ohjaamana. Turunen, Laitinen, Dettmann ja kumppanit huomasivat Tuovissa aidon palon koripalloa sekä valmentamista kohtaan.

"Onneni on ollut potentiaalin ja innostuksen huomaaminen", Tuovi tiivistää.

Potentiaali ja innostus ovat kokemuksen kartuttua muuttuneet asiantuntemukseksi, joka on taannut Tuoville nuoresta iästään huolimatta auktoriteetin kovillakin kansainvälisillä kentillä. Tuovi on tunnettu jo vuosia erityisesti taitavana taktikkona. Suomen maajoukkueen fläppitaulu asetettiin apuvalmentaja Tuovin käsiin lopullisesti EM-kotikisoissa 2017.

Ahkeruutta Tuovi ei ole unohtanutt. Hän kertoo, ettei vapaapäiviä käytännössä ole. Huippuvalmentajan työ on kellon ympäri toimintaa, Tuovi sanoo.

”Ahkeruus on ensimmäisiä asioita, joka minusta on sanottu eteenpäin. Siitä tulee hyvä mieli. Se on sellainen suomalaisten perushyve.”

”Sanon pelaajille ja kollegoille niin Suomessa kuin Strasbourgissa, että työtunneissa ja sitoutumisessa voimme aina tehdä paremmin kuin muut. Jossain junioripelaaja antaa väkisin kansainvälisessä kilpailussa tasoitusta, mutta työmäärässä ei tarvitse antaa.”

Laiskuutta työnarkomaani ei siedä lainkaan.

”Strasbourgiin jos rekrytoin pelaajaa niin ensimmäisessä puhelussa sanon, että jos teet virheen tai pelaat huonon pelin, niin sinulle sanotaan hallilla päivää ja aina voit tulla minulle juttelemaan. Kunhan tulet pää pystyssä tekemään töitä, etkä hyväksy huonoa esitystä. Jos alat karttaa kehittymistä tai työntekoa, silloin meillä on ongelma”, Tuovi avaa filosofiansa ytimen.

Ahkeruudessa on kääntöpuolensa. Tuovi on saanut päävalmentajana opetella delegoimisen merkitystä. Mika Turuselta imetty oppi hurjasta työmoraalista ei aina ole se paras tie.

”Näytän välillä kollegoille rumastikin, että minulla on koko ajan kaasu pohjassa. Olen töissä aikaisin ja sanon, että tein jo tämän. Ei tarvitse auttaa. En ole siitä mitenkään ylpeä. Pitäisi oppia katsomaan välillä ympärilleen”, Tuovi ruotii.

”Lassi on ahkera, utelias ja työtä pelkäämätön, rohkea.”

Lassi Tuovi kuuluttamassa Lappeenrannan NMKY:n ja Joensuun Katajan välistä ottelua vuonna 2006.

Lassi Tuovi, Jouko Järvinen, Juuso Rautio ja Vili Kaijansinkko kuvattiin vuonna 2008 Tampereella Delfin-turnauksessa. Tuovi oli tuolloin LrNMKY:n apuvalmentaja.

Lassi Tuovin uratarinaa olisi mahdotonta kertoa ilman Henrik Dettmannia. Suomi-koripallon väkevä johtaja rekrytoi Tuovin A-maajoukkueeseen vuonna 2010 ja otti hänet apuvalmentajakseen Turkin Beşiktaşiin vuonna 2015 ja vuotta myöhemmin Ranskan SIG Strasbourgiin.

”Lassi on ahkera, utelias ja työtä pelkäämätön, rohkea. Lopuksi voi sanoa, että tukka hyvin, kaikki hyvin”, Dettmann heittää.

”Henrikin vaikutusta ei voi mitata millään. Kuinka paljon olen oppinut, päässyt oppimaan. Henkka on opettanut koripallosta ensin sen, mikä on vaatimustaso kansainvälisellä huipulla. Kaikki kulminoituu siihen ulkomaille lähtöön”, Tuovi kiittää.

Niin – se ulkomaille lähtö. Tuovi oli ensimmäisessä päävalmentajapestissään LrNMKY:ssä kaudet 2011–14. Seura oli raskaissa talousvaikeuksissa, jotka johtivat lopulta liigatarinan päättymiseen keväällä 2014. Tuovilla oli uransa kannalta iso päätös tehtävänään.

”Minulla olisi ollut mahdollisuuksia Korisliigaan useampaan seuraan, mutta siinä kunnianhimoni nousi pintaan. Mietin, voisiko ulkomaille päästä – ja jos pääsee, miten sinne pääsee. Oma päätökseni oli jäädä tyhjän päälle”, Tuovi taustoittaa.

Kun Beşiktaş pullahti runkosarjan päätöskierroksella ulos Turkin liigan pudotuspeleistä, Tuoville sanottiin, että parkkipaikalle ei kannata hetkeen mennä.

Tyhjän päälle jääminen ei kuulosta hohdokkaalta tai sankarilliselta, mutta Tuovin ura ei olisi nykyisensä, ellei Tuovi olisi tehnyt kahdesti tätä ratkaisua. Kaudella 2014–15 Tuovi kiersi kollegaksi muuttuneen Toijalan kanssa maailmaa ja kävi muun muassa Yhdysvalloissa seuraamassa Davidsonin yliopiston toimintaa.

Kausi piti sisällään suuria epävarmuuden hetkiä. Mitä jos paikkaa ulkomailta ei avaudukaan?

”Siinä on urani isoimpia vedenjakajia, kun en tiennyt, että lähteekö tämä tästä. Palaanko Lappeenrantaan? Palaanko muualle Suomeen? Mietin, ettei tässä voi montaa vuotta vaan hengailla”, Tuovi ajatteli.

Sitten puhelin soi Yhdysvaltojen kiertueella. Soittaja oli Dettmann, joka oli nimetty kaksinkertaisen Turkin mestarin päävalmentajaksi. Dettmann halusi Tuovin mukaansa. Lappeenrantalainen suostui.

”Olen aina sanonut, että tyhjän päälle heittäytyminen on vaikeaa, mutta siitä voi alkaa jotain uutta. Se ei ehkä kannata, voi tulla virheitäkin, mutta joskus pitää ottaa riski, että voi jotain saavuttaa”, Tuovi filosofoi.

Turkissa Tuovi näki, millaista on eurooppalaisen huippukoripallon arki. Yksittäisen tappion jälkeen seurapomot eivät enää moikanneet pukukoppikäytävällä. Palkat olivat puoli vuotta myöhässä niin pelaajilta kuin valmentajiltakin. Miten motivoit rahasta pelaavaa ammattilaista, joka ei ole saanut palkkaansa kuukausiin? Kun Beşiktaş pullahti runkosarjan päätöskierroksella ulos Turkin liigan pudotuspeleistä, Tuoville sanottiin, että parkkipaikalle ei kannata hetkeen mennä.

Lassi Tuovin katse on kiinnitetty Prahassa perjantaina alkaviin EM-otteluihin.

Dettmann sai potkut niin Beşiktaşista kuin seuraavalla kaudella SIG Strasbourgista. Tuoville annettiin mahdollisuus jäädä apuvalmentajaksi, minkä periksiantamaton suomalainen käytti molemmilla kerroilla. Strasbourgin peräsimeen asteli eurokoriksen maestroihin kuuluva Vincent Collet – Tuovin tarinan viimeinen mentori.

Collet, 59, on viisinkertainen Ranskan liigan vuoden valmentaja. Ranskan koripallomaajoukkuetta hän on luotsannut vuodesta 2009 alkaen. Menestysjakso on tuonut kuusi arvokisamitalia – kirkkaimpina EM-kulta 2013 ja viime vuoden olympiahopea Tokiosta.

Collet’lla ja Tuovilla synkkasi. Kaksi koripallotaktikkoa kohtasi toisensa. Kun Strasbourgin pelaajat vasta tuumivat hotelliaamiaisella, ottaisiko tänään appelsiini- vai omenamehua, valmentajaduo oli jo kelaillut edellisillan Euroliiga-ottelun taktiset nyanssit läpi ja pohti kahvikupit käsissään, voisiko kuvioita liittää Strasbourgin pelisysteemiin.

Collet’lta Tuovi imi tietoa siitä, miten huippupelaajia tulee opettaa, jotta omat ajatukset saadaan siirtymään kentälle.

Alkusyksystä 2017 Tuovin piti jättää Strasbourg, sillä sekä Collet että Tuovi eivät voineet olla samanaikaisesti maajoukkueidensa mukana EM-kisoissa. Tuovi vaihtoi Ranskan liigassa BCM Gravelines-Dunkerque’n apuvalmentajaksi.

”Gravelinsissa oli ainoa kerta, kun en tykännyt valmentamisesta. Huippuorganisaatio ja -ihmisiä, mutta tylsistyin. Olin yksin Pohjois-Ranskassa”, Tuovi manaa.

Oli aika jäädä toista kertaa tyhjän päälle.

”Minulle tarjottiin jatkosopimusta, mutta en ottanut sitä. Katkaisin pankkitilit ja muut, muutin Suomeen. Pudotuspeleissä Strasbourg hävisi välierissä hirmujengillä. Meni kaksi päivää, kun manageri ja Collet soittivat, että he haluavat minut takaisin. Olisin voinut kahta viikkoa aiemmin tehdä jatkon Gravelinsiin. Siinä kävi tuuri, kun olin tyhjän päällä”, Tuovi kiittää.

Onnetar hymyili Tuoville. Strasbourg ajautui tappiokierteeseen, ja Collet sai potkut alkuvuodesta 2020. Tuoville tarjottiin päävalmentajan paikkaa noin seitsemän miljoonan euron budjetilla toimivasta Ranskan kärkiseurasta.

Tuovi soitti ensin vanhemmilleen ja Dettmannille. Pää löi tyhjää ja mieli seilasi edestakaisin, mutta huimaan mahdollisuuteen oli tartuttava. Onnettaren hymy kantoi uuden pestin alkuun asti. SIG Strasbourg ehti saada pari voittoa alleen, kunnes koronapandemia löi pelit poikki.

Ranskaa jo hieman osaava Tuovi sai lisäkuukausia valmistautuakseen ensimmäiseen täyteen kauteensa Strasbourgin peräsimessä. Kausi toi hienosti Ranskan liigan pronssin ja toiseksi parhaan eurokilpailun Mestarien liigan välieräpaikan.

Lappeenrantalainen lukiolainen oli aloittanut liigajoukkueen apurina 16 vuotta aiemmin. Intohimolla ja ahkeruudella voi päästä pitkälle – Euroopan top 5 -liigaan asti.

”Koripallo on ollut tähän asti elämässäni suurin rakkauteni”, yksin asuva Tuovi tunnustaa.

Vincent Collet on valmentanut Ranskan maajoukkuetta jo vuodesta 2009. Kuva elokuulta 2017 Helsingin EM-kisoista.

Lassi Tuovi kehuu elokuisena kesäiltana A-maajoukkueen pelatessa Tampereella paikallista teatteritarjontaa.

”Täällä on erittäin hyvä teatteri ja kesäteatteri. Pyynikin kesäteatterissa olen ollut katsomassa maalaiskomediaa. Muutaman kerran olen ollut Työväen teatterissa”, Tuovi mainitsee.

Tuovi etsii jatkuvasti Suomessa uusia, kiehtovia teatterinäytöksiä.

”Teatteriesityksen kasaamisessa on yllättävän paljon samaa joukkueen rakentamisen kanssa. Niistä olemme keskustelleet paljon Henrikin kanssa. Oikea rekrytointi, ja on helppo alkaa kasata näytöstä. Jos on väärä näyttelijä pääroolissa tai liian iso tähti sivuroolissa, niin ei välttämättä klikkaa”, Tuovi vertailee.

Tuovi seurasi Dettmannia A-maajoukkueen peräsimessä alkuvuodesta. Alku on ollut lähes täydellinen. Suomi on voittanut MM-karsinnoissa seitsemän ottelua putkeen. Historiallinen ensimmäinen MM-paikka karsintojen kautta varmistui viime sunnuntaina. Suomi pelaa Tuovin komennossa perjantaina alkavien EM-kisojen lisäksi MM-kisoissa ensi vuonna.

”Onhan tämä suurin kunnia, jota tässä ammatissa voi saada. Vaikea keksiä mikä pesti olisi tätä merkityksellisempi”, Tuovi hehkuttaa.

”Kun olen ensimmäistä kertaa mennyt piirtämään herroille [Teemu] Rannikko ja [Hanno] Möttölä kuviota, niin olen katsonut lähinnä heitä siten, että olenko ihan pihalla. Ja nyt he ovat tuossa [apuvalmentajinani].

Tuovin alaisuuteen siirryttäessä muutos ei ollut A-maajoukkueelle suuri. Tuovi oli noussut vuosien varrella kameran kääntäjästä niin merkittäväksi osaksi valmennusryhmää. EM-kisoissa Suomella on mahdollisuudet voittaa ensimmäinen pudotuspeliottelunsa maajoukkuehistoriassa. Niin hyvässä vireessä susilauma nyt on.

Tämä tietäisi puolivälieräottelua Saksan Berliinissä. Suomi on sijoittunut arvokisoissa kahdeksan parhaan joukkoon viimeksi EM-kotikisoissa vuonna 1967.

”Susijengi on tehnyt sukupolvenvaihdoksen onnistuneesti. Tässä on hyvä kombinaatio vanhempaa ja nuorempaa: nämä viimeiset tanssit, vähän vanhemmat Sasun (Salin) johdolla ja nuoremmat. Olemme oppineet voittamaan tiukkoja pelejä eri tavoin, vaikka peli ei aina olisikaan täydellinen”, Tuovi taustoittaa.

Koripallon miesten EM-kisojen ottelu Israel–Suomi perjantaina kello 15 alkaen. Yle TV2 ja Areena sekä V Sport ja Viaplay näyttävät ottelun.

Kuka

Lassi Tuovi

Suomen miesten koripallomaajoukkueen päävalmentaja.

Syntynyt 31. joulukuuta vuonna 1986 Lappeenrannassa. 35-vuotias.

Pelaajana Lappeenrannan NMKY:ssä 51 liigaottelua.

Apuvalmentajana: 2004–11 Lappeenrannan NMKY (Korisliiga), 2010–22 Suomen miesten maajoukkue, 2015–16 Beşiktaş JK (Turkki), 2016–17 ja 2018–20 SIG Strasbourg (Ranska), 2017–18 BCM Gravelines-Dunkerque (Ranska).

Päävalmentajana: 2011–14 Lappeenrannan NMKY, 2020– SIG Strasbourg, 2022– Suomen miesten maajoukkue.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat