Silja Kososella on aikalailla hampaankolossa, vaikka EM-kisoista heltisi pistesija: ”Olisi ollut ihan hyvin mahdollisuudet”

Moukarinheittäjä Silja Kosonen otti kaudella kaksi pistesijaa arvokisoista, mutta Münchenissä mitalituloksetkin olisivat olleet mahdollisuuksien rajoissa.

Silja Kosonen kilpailee sunnuntaina Suomen väreissä Ruotsi-ottelussa.

4.9. 2:00 | Päivitetty 4.9. 10:02

Kaksi pistesijaa aikuisten arvokisoissa on 19-vuotiaalle yleisurheilijalle komea meriitti. Maajoukkuepiireissäkin on rutkasti urheilijoita, jotka eivät saavuta samaa määrää koko uransa aikana.

Mutta silti moukarinheittäjä Silja Kososelle jäi pohdittavaa Münchenistä, jossa Kosonen oli viides ja kulta otettiin tuloksella 72,72 ja pronssiin riitti 71,58. Kososen ennätys viime kaudelta on 73,43.

”Eivät ne mitalitulokset mitään ihan huipputuloksia olleet. Olisi ollut ihan hyvin mahdollisuudet, mutta kellään ei tuntunut olevan hirveän helppoa. Omakaan tulos ei siinä suhteessa niin huono ollut. Jäi hampaankoloon tuleviin vuosiin. Oli suhteellisen lähellä. Viides on kuitenkin hyvä sijoitus.”, Kosonen sanoo.

Kosonen heitti EM-finaalissa 69,45. Tasaisessa sarjassa kaikki neljä mitattua heittoa olivat metrin sisällä toisistaan. Münchenin karheassa ringissä tulostaso ei noussut aivan huippukorkeaksi.

Eugenessa mitali sen sijaan olisi vaatinut jo ennätysparannusta.

Kausi 2022 alkaa olla viimeisiä heittoja vaille valmis. Kosonen kilpailee sunnuntaina Ruotsi-ottelussa ja ensi viikonloppuna heittoviisiottelussa. Sen jälkeen seuraavan kerran Kosonen nähdään ringissä seuraavalla kaudella.

Ennätys ei ainakaan toistaiseksi ole tällä kaudella parantunut, mutta Kosonen osaa ottaa asian tyynesti. Hänen nimissään on nuorten maailmanennätys, mutta hän sanoo valmistaneensa henkisesti itseään siihen, että joka vuosi ei ole suoraviivaista eteenpäin pääsemistä.

”Olen tiedostanut jo viime vuodet, että olen niin nuori, että kehityksen on pakko hidastua. Olen henkisesti varautunut, että joka vuosi ei tule ennätystä. Ei se ollut iso sokki, kun muuten on menestynyt niin hyvin. Tänä vuonna ei niin paljon ennätyksestä jäänyt. Hyvä kausi on ollut, ei pidä jäädä miettimään”, Kosonen sanoo.

”Krista on niin hyvä frendi, että olin Suomen ennätyksestäkin vain onnellinen. Hieno nähdä, että hänenkin työnsä palkitaan.”

Kun Krista Tervo pystyi parantamaan omaa ennätystään, joutui Kosonen luopumaan Suomen ennätyksestä, joka oli hänen nimissään kauteen lähdettäessä.

Kosonen arvelee, että kukaan urheilija ei omista ennätyksistään haluaisi luopua, mutta sanoo tasaisen taistelun Tervon kanssa motivoivan häntä eteenpäin.

Tervo ja Kosonen tutustuivat kunnolla vasta viime kesän olympialaisissa, kun he viettivät kisarupeaman kämppäkavereina. Toki moukarikaksikko tiesi toisensa hyvin jo aiemmin, mutta samoihin paikkoihin leireilemään he eivät olleen juuri osuneet. Kaksikko ystävystyi nopeasti ja vuotta Tokion jälkeen he ovat hyviä ystäviä, jotka pystyvät iloitsemaan toistensa onnistumisista.

”Krista on niin hyvä frendi, että olin Suomen ennätyksestäkin vain onnellinen. Hieno nähdä, että hänenkin työnsä palkitaan.”

Silja Kosonen kilpaili tänä vuonna kaksissa arvokisoissa. Kuva Münchenin EM-kisojen finaalista.

Kosonen sai kuluvalle kaudella toiseksi suurimman urheilija-apurahan, joka on kymmenen tuhatta euroa. Suurin apuraha on tuplasti suurempi.

Suurimman apurahan myöntöperusteissa sanottiin viime helmikuussa julkaistun päätöksen mukaan, että ”apuraha voidaan harkinnalla myöntää myös välittömän ja erityisen mitalipotentiaalin omaavalle nuorelle, uransa vahvassa kehitysvaiheessa olevalle urheilijalle”.

Kososen kaksi pistesijaa aikuisten tasolta alle 20-vuotiaana antaa vahvat viitteet siitä, että 20  000 euroon olisi ensi jaossa mahdollisuus.

”Toivon, että riittää. Tänä vuonna menestys on ollut sen verran kovaa, että voisin sanoa, että uskonkin siihen.”

Apurahojen osalta puhutaan usein järjestelmästä siltä osin, kohdistuuko tuki oikeaan uravaiheeseen. Rahan tarve, kun saattaisi olla suurin nuorella, vasta kehitysvaiheessa olevalla urheilijalla, jonka pitäisi saada otettua harppauksia kohti kansainvälistä huippua.

Kosonen sanoo, että tähän asti apuraha on riittänyt kaikkeen tarvittavaan.

”En koe, että olisin hirveästi aiemmin tarvinnut tukea.”

Tokion olympialaisten ja tämän vuoden arvokisojen välillä Kosonen aloitti opiskelut yliopistossa. Lukioaika jäi taakse ja nyt Kosonen opiskelee saksan kieltä.

Muutos on ollut Kososen mukaan helppo, eikä urheilun ja yliopisto-opiskelun yhdistämisessä ole ollut hankaluuksia.

"Olen yhden kerran koko vuoden aikana luennolla koululla, muuten etänä. Pääsin nopeasti treeneihin, kun asun treenipaikan lähellä", Kosonen kertoo.

Ensimmäisenä vuonna Kosonen opiskeli noin 40 opintopisteen edestä. Viidessä vuodessa valmistumiseen hän ei tähtää, sillä urheilu on etusijalla vielä pitkään. Sopiva aika opinnoille voisi Kososen arvion mukaan olla seitsemän tai kahdeksan vuotta.

Kiirettä ei sinänsä olekaan, Kososen päämääränä on jatkaa uraa niin pitkään, että työura ei ala koulutuksen pohjalta vielä viiden vuoden päästä. Ajatuksissa on tällä hetkellä opettajan ura.

”Lukion opettajan ura kuulostaa kivalta tässä kohtaa. Pitää katsoa parinkymmenen vuoden päästä. Tässä kohtaa vaikuttaa houkuttelevalta”, Kosonen pohtii.

”Rauhassa edetään vuosi kerrallaan. Olen sen verran nuori, että on paljon aikaa kehittyä.”

Tämän vuoden osalta yliopisto-opinnot jatkuvat kunnolla tulevilla viikoilla. Ennen sitä Kosonen pyrkii antamaan oman osansa siihen, että Ruotsi kaatuu maaottelussa. Tervo ja Kosonen ovat moukarissa tilaston kaksi parasta.

Olympiastadionin remontin vuoksi Kosonen ei ole aiemmin urheilupyhätön moukariringissä esiintynyt.

”2012 olin katsomassa EM-kisoja, kun seuran kanssa päästiin. Hirveästi muuta ei jäänyt mieleen kuin maskotti. Alle kymmenvuotiaalle stadion tuntui isolta.”

Heittoviisiottelu ensi viikolla on mukava kaudenlopetus. Siellä Kosonen kilpailee paraatilajinsa lisäksi kuulassa, kiekossa, keihäässä ja painonheitossa.

Sen jälkeen katseet alkavat kääntyä vähitellen kohti seuraavaa kautta. Sitä kohti mentäessä Kososella on mielessään kehityskohde, johon panostaa.

”Ihan nopeus on se, mitä koen että haluan saada, vaikka vielä ei olla ehditty paljon miettiä. Nopeus siksi, että kyllä tekniikka on aika vahva. Nopeammin kun saisi heitettyä. Rauhassa edetään vuosi kerrallaan. Olen sen verran nuori, että on paljon aikaa kehittyä.”

Yleisurheilumaaottelun Suomi–Ruotsi toinen päivä Helsingin Olympiastadionilla alkaa sunnuntaina kello 13.00.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat