”Veisitkö lapsesi hammaslääkärille, jolla on timpurin koulutus” – Henrik Dettmann tiivistää suomalaisen juniorivalmennuksen suuren ongelman

Dettmannilla on harvinainen elinikäinen sopimus Koripalloliiton kanssa, ja ainakin toistaiseksi hän aikoo jatkaa töitä eläkeiästä huolimatta.

Valmentaja Henrik Dettmann nousi lavalle Prahassa Susijengin fanitapaamisessa lauantaina.

5.9. 13:00 | Päivitetty 5.9. 16:05

Praha

Valmentaja Henrik Dettmannin kriitikoille on pakko tuottaa paha pettymys. Dettmann ei ole lähdössä minnekään koripallosta tai Koripalloliitosta.

Haastattelukaan ei voi olla jäähyväisten jättöä, kun Dettmann ei ole siirtymässä syrjään. Hän sanoo, ettei suostuisikaan jäähyväishaastatteluun.

Dettmann lupaa hyökätä puhelinlankoja pitkin aamulla kello kuusi, jos hänestä kirjoittaa ex-valmentaja. Ei kirjoiteta.

Entinen päävalmentaja on nykyään valmentaja tai vielä oikeammin Koripalloliiton urheilujohtaja. Valmentaja ei katoa valmentajasta koskaan.

Viime syksynä marraskuussa Dettmann kertoi päätöksensä. Hän siirtyi sivuun päävalmentajan paikalta ja teki tilaa Lassi Tuoville. Dettmann kuitenkin jäi, vaikka katosi jakamasta kommentteja otteluiden jälkeen.

”Kun mä en ole koskaan ollut töissä, vaan koripallon parissa, mihin tästä pitäisi lähteä”, Dettmann, 64, sanoo ja vahvistaa sopimuksensa olevan mallia elinikäinen.

On Dettmann töitäkin tehnyt. Hän istui Postipankin konttorissa valmennusuransa alkuvuosina, mutta jätti sen työn.

Prahassa hän sanoo, että olisi tehnyt paljon enemmän rahaa pysymällä pankissa. Niin hän tietää monista entisistä työkavereistaan.

Joukkueen hotellin edessä Dettmann pääsee kaksi askelta eteenpäin, kun noin 13–14-vuotias tšekkipoika Adam Horský pyytää nimikirjoitusta.

Viiden askeleen jälkeen serbialainen koripalloagentti Misko Raznatović haluaa vaihtaa Dettmannin kanssa muutaman sanan.

Kahvilassa kolme serbialaista koripallovaikuttajaa vaatii päästä yhteiskuvaan.

Näin ei kävisi yhdellekään suomalaiselle pankkiirille Prahan vanhan kaupungin kulmilla. Tuskin edes Helsingissä.

Nuori Adam Horský pyysi nimikirjoituksen Henrik Dettmannilta joukkueen hotellin edessä.

Dettmann valmensi koripallomaajoukkuetta kahteen otteeseen. Ensin vuosina 1992–97 ja uudestaan 2004–2022.

Nuoremman polven ja miksei vähän vanhemmatkin koripallon seuraajat ovat aina eläneet Dettmannin aikaa.

Osa alkoi kyllästyä, kun sama valmentaja vuodesta toiseen määritteli koripallon suuntaviivat Suomessa. Toinen puoli näki kehitysverhon taakse.

Ennen Dettmannin aikakautta Suomi ehti pelata 11 kertaa EM-turnauksessa ja kahdesti olympialaisissa, vuosina 1952 ja 1964.

Edellisestä EM-turnauksesta ehti vierähtää peräti 18 vuotta ennen kuin Dettmannin valmentama joukkue selviytyi vuoden 1995 kisoihin.

Jälkimmäisen päävalmentajakautensa alussa 2006 Dettmann huomasi, että Koripalloliitossa oli 23 ihmistä töissä. Näistä kaikista hän oli ainoa valmentaja.

”Sanoin oho, kauas on menty urheilusta.”

”Kaikki lähtee pelaajista. Huipulla tarvitaan osaavia pelaajia, joka toimivat saumattomasti yhteen. Osaava valmennus on tälle tärkein tukitoimenpide.”

Nyt Dettmann laskee, että liiton palkkalistoilla on noin kymmenen valmentajaa ja yhteensä yli 30, mutta heistä kaksi kolmasosaa toimii oto-periaatteella.

Dettmann sanoo, että viime kädessä on kyse tuloksesta. Huippu-urheilussa täytyy takoa tuloksia, jos aikoo pysyä menestyksen vauhdissa.

”Ei kukaan osta häviävän joukkueen tarinaa.”

”Se piti kirkastaa, että meidän pitää pärjätä. Se syntyy urheilun kautta. Jos saa tuloksia, on uskottavuutta.”

Valmentajamuutoksen ensimmäinen asia oli koulutus. Nuorten valmentajia piti kouluttaa ja sitä kautta nostaa valmennuksen tasoa.

”Kaikki lähtee pelaajista. Huipulla tarvitaan osaavia pelaajia, joka toimivat saumattomasti yhteen. Osaava valmennus on tälle tärkein tukitoimenpide.”

Dettmann tykkää vertauksista. Käytetään taas yhtä niistä, kun hän puhuu nuorten koripalloharrastuksen aloittamisesta.

”Veisitkö lapsesi hammaslääkärille, jolla on timpurin koulutus.”

Valmennuslaadun nostaminen helpottaa päätöstä jäädä koripallon harrastajaksi. Yksikään lapsi ei mennessään ensimmäistä kertaa harjoituksiin tiedä, mitä siellä tehdään ja tapahtuu.

Hyvissä käsissä ja taitavassa opissa lajissa pysytään ja tullaan uudestaan.

”Meillä on yksi ylivertainen laji – jääkiekko”, Dettmann sanoo ja nostaa esille yli 200 jäähallin verkoston ja laajan valmennusosaamisen.

”Muiden on ihan turha nurista. Muut voivat kopioida heidän systeemejään ja sopeuttaa omaan lajiinsa.”

Sen Dettmann lisää, ettei myöskään millään lajilla ole jääkiekon MM-turnauksen kaltaista rahakonetta, joka tuottaa kotikisojen kautta miljoonien eurojen potin lajille. Niin kävi viime keväänä Tampereen MM-kisoissa ja taitaa käydä uudestaan ensi keväänä.

”En tiedä, olenko saanut kritiikkiä. Ei synny liikettä ilman tunnetta. En ole kuitenkaan mikään yksinvaltias, vaan kaikki on tehty yhdessä.”

Vuodesta 1995 lähtien Suomi on pelannut kuusi kertaa EM-kisoissa ja käynyt kerran MM-tasolla villin kortin ostaneena.

MM-turnaukseen pääsystä tuli ulkopuolisen silmin hauska farssi. Joukkueen piti ostaa turnauspaikkansa kuin formulakuski menisi rahalla johonkin talliin.

Aletaan lähestyä Dettmannin mielialuetta. Hän korostaa, ettei Suomi pelkästään ostanut MM-paikkaa, vaan investoi tulevaisuuteen vuosikymmeneksi. Ja Dettmann haluaa lisätä, että Suomi täytti urheilulliset vaatimukset.

Kansainvälinen koripalloliitto Fiba kärsi talousvaikeuksista ja se keksi villi kortti -järjestelmän. Suomi maksoi paikastaan 800 000 euroa, vaikka olisi päässyt kisoihin pelaamalla, jos vanhat karsintamenetelmät olisivat olleet voimassa.

Karsinnoissa Suomi jäi ensimmäisenä eurooppalaisena ulkopuolelle.

”Se oli aika kiusallista rahoittaa Fibaa.”

Niin paljon MM-paikalla oli välitöntä merkitystä, että Dettmannin mukaan Koripalloliiton sponsorituloihin lisättiin yksi nolla perään ja ensimmäisen numeron koko kasvoi.

”Sponsoritulot 25-kertaistuivat.”

Henrik Dettmann pysyttelee taustalla, mutta preppaa mielellään uutta päävalmentajaa Lassi Tuovia.

Dettmannin aikana pelaajasukupolvet ovat vaihtuneet, mutta Suomen taso eurooppalaisessa koripallossa säilynyt. Ensi vuoden MM-paikka tuli pelaamalla, ja paljon ennen karsintojen päätöstä.

Pääsy Indonesian, Japanin ja Filippiinien ensi vuoden yhteisturnaukseen varmistui myöhään viime viikon sunnuntaina, kun Suomi oli ensin voittanut Viron ja perään Ruotsi kaatoi Israelin.

”Henrik Dettmannin valmentajauran hienoin saavutus. Onnittelut”, jääkiekkovaikuttaja Alpo Suhonen lähetti viestin Dettmannille seuraavana aamuna.

Dettmann on kiitollinen viestistä ja samaa mieltä, vaikka yksittäisenä turnauksena Saksan MM-pronssi nousee myös hyvin korkealle. Dettmann valmensi Saksaa Indianapolisin MM-turnauksessa 2002.

Pitkät kaudet samassa valmennuspestissä aiheuttavat kateutta, kritiikkiä ja arvostelua. Ei Dettmannkaan ole kritiikiltä välttynyt.

”En tiedä, olenko saanut kritiikkiä. Ei synny liikettä ilman tunnetta. En ole kuitenkaan mikään yksinvaltias, vaan kaikki on tehty yhdessä.”

”Olen edelleen sitä mieltä, että olisi ollut aika paljon annettavaa.”

Kyllä Dettmann on osansa saanut, mutta usein hän heittää takaisin terävän kuitin, jos katsoo kritiikin sen arvoiseksi.

Lisäksi hän sanoo pyrkivänsä siihen, että ottaa kantaa niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa. Ja neuvojakin hän antaa, mutta ei halua tuputtaa niitä.

Toistaiseksi kuuntelijoita on riittänyt.

Oli Dettmann vaihtamassa alaakin, kun hän lähti tavoittelemaan Olympiakomitean huippu-urheilujohtajan vapaaksi tullutta paikkaa viime keväänä.

”Hain sitä alussa. Ajattelin, että olen saanut Suomen urheilulta niin paljon, että halusin tarjota osaamistani suomalaisen urheilun käyttöön.”

Nyt Dettmann sanoo, että luopui ajatuksesta OK:n johdossa, koska hakuprosessista meni uskottavuus ja siihen sotkuun hän ei halunnut mukaan.

”Olen edelleen sitä mieltä, että olisi ollut aika paljon annettavaa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat