Mentaalivalmentaja Johanna Konttila (vas.) ja kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä tapasivat Helsingin keskustassa arvokisarupeaman jälkeen.

Näin syntyy henkinen lujuus

Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä sai Münchenin EM-kisoista elämänsä ensimmäisen arvokisamitalin. Mentaalivalmentaja Johanna Konttilalla on ollut iso merkitys Mäkelän vuosia kestäneessä mitalijahdissa.


21.9. 2:00 | Päivitetty 21.9. 15:18

On kulunut muutama viikko siitä, kun kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä villitsi suomalaista urheilukansaa niin kotikatsomoissa kuin Münchenin olympiastadionilla hyppäämällä yleisurheilun EM-kisoissa hopeaa. Samalla syntyi uusi Suomen ennätys, 14,64 metriä.

”Minäkin kiljaisin niin kovaa, että se kuului meidän omakotitalosta naapurin omakotitalon keittiöön”, mentaalivalmentaja Johanna Konttila sanoo.

Kun Mäkelä ja Konttila tapaavat ensimmäistä kertaa Mäkelän mitalihypyn jälkeen, kohtaamisessa on aistittavissa paljon iloa, lämpöä ja onnellisuutta.

”Voi ei, paljon onnea vielä, on kyllä ihana nähdä”, Konttila onnittelee halatessaan tuoretta EM-hopeamitalistia pitkään.

”Aivan upea, ihan alkaa itkettää”, Konttila sanoo, kun Mäkelä esittelee hänellä kiiltävää EM-hopeamitaliaan. Kyynel Konttilan silmäkulmassa kimaltelee kilpaa mitalin kanssa syyskuun aamupäivän auringossa.

”Kun kantaa mitalia mukanaan, niin voi juoda jatkuvasti eri ihmisten kanssa mitalikahveja”, Kristiina Mäkelä iloitsee.

”Aivan upea, ihan alkaa itkettää”, Johanna Konttila totesi Kristiina Mäkelän EM-mitalista.

Kun Konttila katsoi elokuun EM-finaalia kotonaan televisiosta, hänen miehensä kysyi: ”kuinka voit olla noin rauhallinen?”

”Vastasin, että olen varma Kristiinasta. Olin aistinut varmuuden jo kauan ennen kisoja”, Konttila sanoo.

Mäkelä oli vapautunut ja sanoi ennen kisoja, että aikoo nauttia kaikesta, mitä tulee vastaan: humusta ja karkelosta, yleisöstä, median haastatteluista.

”Kun ikävät asiat eivät horjuta ja vie energiaa, voi tapahtua ihan mitä vain”, Konttila kertaa.

Ja niin tapahtuikin.

Mäkelä hyppäsi 19. elokuuta Münchenin pimenevässä illassa naisten kolmiloikkafinaalissa toisella hypyllään hopeaa.

Kristiina Mäkelän EM-hopeamitali.

Mäkelä oli ennen Münchenin EM-finaalia hypännyt lukuisissa arvokisojen finaaleissa.

Ilman niitä finaaleja mitalia ei olisi tullut. Finaalit ovat niin raastavia henkisesti. Sitä ei voi televisiosta käsittää, millaisten tunnetilojen kanssa urheilijat siellä elävät. Paine on aivan valtava siitä kaikesta ympärillä olevasta. Itse olin harjoitellut tilannetta aika monta kertaa aiemmin”, Kristiina Mäkelä hymähtää.

Kulunut kevät ja koko kausi oli Mäkelälle hieman vaikea, vaikka se päättyikin parhaalla mahdollisella tavalla. Poskiontelotulehdukset vaivasivat, ja oli muitakin vastoinkäymisiä mieltä vaivaamassa.

”Urheilija on Oy Minä Ab:n toimitusjohtaja, jolla on valtavasti mietittävää ja tehtävää. Tällöin on hyvä, että on joku, joka ehdottaa, että kannattaisiko tehdä asiat näin ja näin”, Johanna Konttila sanoo.

”Yleisestä elämänhallinnasta tässä on myös kyse. Urheilijan myönteisten tunteiden harjoittelualustana on koko elämä ja arki”, hän jatkaa.

Viime kesänä Kristiina Mäkelä tajusi, että tulosta voi syntyä, vaikka harjoittelukausi ei ollut mennyt täysin nappiin.

Ajattelin, että yritän nauttia niistä pienistä asioista, mitä on. Kolmiloikka on kuitenkin se, minkä osaan. Kalevan Kisoissa hyppäsin sitten tuloksen 14,41, ja sekin hyppy lähti reilusti lankun takaa. Vitsi mikä hyppy se olisikin ollut, jos olisi osunut lankulle”, Mäkelä sanoo.

Kalevan kisoja edelsivät MM-kisat Eugenessa Oregonissa. Kolmiloikan loppukilpailussa Mäkelä jäi yhdeksännelle sijalle. Münchenissä kaikki osui kuitenkin kohdalleen.

Se, mitä Münchenissä saatiin ulosmitattua, oli pitkän ja sitkeän työn tulosta. Eugenen ja Münchenin välillä oli niin lyhyt aika, että ei siinä henkisesti mitään vippaskonsteja tehdä. Münchenissä vain kaikki asiat napsahtivat parhaalla tavalla kohdalleen”, Johanna Konttila sanoo.

”Myös positiiviset asiat pitää työstää ja nähdä ne opin paikkoina.”

Kristiina Mäkelälle heitettiin Suomen lippu katsomosta, kun kolmiloikan EM-finaali oli ohi ja hopea varmistunut.

”Kaikki on niin monen pienen yksityiskohdan ja asian summa. Ilman Johannaa ei Münchenistä olisi välttämättä tullut mitalia”, Kristiina Mäkelä toteaa.

”Fyysisellä suorituskyvyllä on toki merkitystä, mutta näen, että henkisen suorituskyvyn merkitys on ihan yhtä suuri”, hän sanoo.

Kristiina Mäkelän mukaan jokainen urheilija tarvitsee jonkun, johon luottaa täysin.

”Olemme työstäneet Kristiinan kanssa paljon tunteiden hallintaa. Työskentely on todella intensiivistä, ja se on mennyt koko ajan syvemmäksi” Konttila kertoo.

”Urheilu on hänen ammattinsa, kolmiloikka on hänen työnsä. Kaikille ihmisille tulee työssään negatiivisia ja positiivisia päiviä. Olemme harjoitelleet sitä, miten negatiivisista asioista pääsee yli ja kuinka ne käännetään voimavaraksi. Myös positiiviset asiat pitää työstää ja nähdä ne opin paikkoina”, Konttila muistuttaa.

Kun näin tehdään, urheilija alkaa Konttilan mukaan nähdä mahdottomissakin asioissa mahdollisuuksia.

”Minulle on tärkeää, että voin avoimesti puhua niin hyvistä kuin huonoista asioista luottamuksellisesti”, Kristiina Mäkelä sanoo.

Konttilan mukaan ihminen saattaa pitää kiinni jostakin tiedostamattomasta. Siitä kun laskee irti, syntyy tuloksia.

”Kristiina on tasan sellainen ihmisenä kahden kesken kuin hän on julkisuudessakin: täysin oma itsensä, siinä ei ole eroa. Se on myös todella tärkeää”, Johanna Konttila sanoo.

”EM-kisahypyn jälkeen tiedän, että pystyn hyppäämään 15 metrin pintaan.”

Kristiina Mäkelä sanoo, että EM-hopeahyppy jätti sopivasti hampaankoloon ensi kautta varten.

EM-kisoissa onnistuminen antoi Mäkelälle uutta näkemystä itsestään yhtenä maailman parhaimpiin kuuluvista kolmiloikkaajista.

”EM-kisahypyn jälkeen tiedän, että pystyn hyppäämään 15 metrin pintaan, sillä EM-mitalin tuonut hyppynikään ei ollut täydellinen. Oletettavasti EM-finaalin kolmannen kierroksen hyppyni oli kisan pisin, mutta sitä ei mitattu, koska se oli yliastuttu”, Mäkelä sanoo.

”Sopivasti jäi hampaankoloon ensi kautta ajatellen.”

Johanna Konttilan mukaan epäonnistumisia ei oikeastaan olekaan. ”On vain erilaisia yrityksiä, joista voi oppia. Sekin, että joku menee pieleen, on aina mahdollisuus.”

”Kysymys on siitä, että valitsemmeko me negatiivisen tunteen ja alamme elää sen mukana vai valitaanko toinen tie eli myönteisyys negatiivisuuden sijaan.”

Kun negatiivisestakin asiasta löydetään myönteinen puoli, niin se alkaakin hallita. Kun tätä toistaa tarpeeksi, ihmisen kognitiivinen järjestelmä alkaa virittäytyä positiiviseksi.

”Lopeta juoruilu ja ikävän puhuminen, jos haluat, että myös ympäristö muuttuu positiiviseksi”, Konttila kiteyttää positiivisen ajattelun merkityksen urheilussa – ja elämässä.

Kristiina Mäkelä

  • 29-vuotias.

  • Ammatti: Kolmiloikkaaja.

  • Kotipaikka: Helsinki.

  • Seura: Orimattilan Jymy.

  • Koulutus: maatalous-metsätieteiden kandidaatti (Helsingin yliopisto).

  • Saavutuksia: kolmiloikan EM-hopea (München vuonna 2022), kolmiloikan SE 14,64 m (München vuonna 2022), kolmiloikan SM-kulta (vuosina 2009, 2015, 2016, 2017, 2018, 2019, 2020, 2021 ja 2022), kolmiloikan SM-hopea (vuosina 2010, 2012 ja 2014).

Johanna Konttila

  • 55-vuotias.

  • Ammatti: mentaalivalmentaja, business coach, kliininen hypnoterapeutti.

  • Kotipaikka: Nurmijärvi.

  • Koulutus: Kasvatustieteiden maisteri ja kliininen hypnoterapeutti, ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin opinnot kesken.

  • Saavutuksia: Valmentanut lukuisia urheilijoita ja joukkueita SM-tason ja kansainvälisen tason mitaleille.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat