Kyrylo Marsak on hyvä hyppääjä, joka kaipaa vielä lisää kokemusta esittämiseen ja ohjelman taiteellisuuteen.

Yksin onnellisten maassa

Ukrainalainen taitoluistelun lupaus Kyrylo Marsak, 17, pakeni sotaa Suomeen. Hän kisaa ensi kerran aikuisten kilpailuissa Finlandia Trophyssa. Vuoden 2026 olympialaisissa Marsak haluaa kilpailla ukrainalaisena, vaikka tulevaisuus näyttää juuri nyt hämärältä.


6.10. 13:40 | Päivitetty 6.10. 15:43

Laukaa

Kyrylo Marsak on tottunut harjoittelemaan kylmissä jäähalleissa, mutta Laukaan jäähalli Keski-Suomessa on omassa luokassaan.

Hallissa on jäätävän kylmä, kun 17-vuotias ukrainalainen luistelee harjoituksiin.

Marsak luistelee reippaasti muutaman kerran jäähallin ympäri ja riisuu sitten päältään ylimääräisen vaatekerran. Hän ottaa vauhtia, tekee pari kolme korkeaa hyppyä ja näyttää ilmeillään, että hyvinhän se meni.

”Kyrylo on jo nyt teknisesti paljon parempi kuin minä. Hän on hyvä hyppääjä. Kakkostason pisteissä, esiintyminen ja koreografia, on sen sijaan paljon parannettavaa. Hän ei ole koulutettu taitoluistelija, vielä”, Suomen ykkösmiesluistelija Valtter Virtanen kommentoi jään reunalla.

Virtanen, 35, ja Marsak harjoittelevat yhdessä. Jatkossa ohjelmassa on myös yhteisiä kisoja, kuten perjantaina Finlandia Trophyssa Espoossa.

Miesten yksinluistelussa on parikymmentä osallistujaa, joista kolme on ukrainalaisia. Kisan toinen suomalaisluistelija on kotkalainen Makar Suntsev.

Venäläiset ja valkovenäläiset taitoluistelijat eivät saa osallistua kansainvälisiin kilpailuihin.

”Minulla ei ole odotuksia Finlandia Trophysta. Olen tyytyväinen kaikkeen ja siihen, että saan olla mukana”, Marsak sanoo.

Ukrainalaiset saanevat isot aplodit luistelustaan – meni sitten syteen tai saveen.

”Se olisi coolia, jos yleisö tykkäisi esityksestäni”, Marsak sanoo.

Ei huolta. Suomalaisyleisö osaa arvostaa ja kannustaa vaikeista oloista tulevia urheilijoita.

Taitoluistelu ei ole iso laji Ukrainassa. Maassa on kymmenkunta aktiivista taitoluistelijaa. Ykköstähti Ivan Shmuratko harjoittelee Italiassa.

Kun Virtanen harjoitteli ja asui Oberstdorfissa Saksassa, Shmuratko asui hänen luonaan.

”Viisi minuuttia myöhemmin ymmärsin, että Venäjä oli hyökännyt.”

Valtter Virtanen ja Kyrylo Marsak harjoittelevat yhdessä Laukaan jäähallissa.

Helmikuussa Virtanen ja Marsak olivat mukana samassa kilpailussa Unkarissa, mutta eri sarjoissa. Tuttavuus alkoi sieltä, vaikka he eivät sen paremmin tunteneekaan toisiaan.

Kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi 24. helmikuuta, Marsak oli Kiovassa kolme viikkoa harjoittelematta.

”Heräsin aamulla ja kuulin vanhempieni puhuvan kovan ääneen. Viisi minuuttia myöhemmin ymmärsin, että Venäjä oli hyökännyt. Olimme perheeni kanssa lukittuna kotiimme, ja yritimme pysyä mahdollisimman rauhallisina, vaikka olin järkyttynyt ja häkeltynyt”, hän kertoo.

Järkytystä lisäsi, että Marsakin isovanhemmat olivat Venäjän valloittamalla alueella Hersonissa Itä-Ukrainassa.

”He ovat elossa, mutta eivät voi hyvin. Ruokaa on vähän. Ikävöin ja olen heistä hyvin huolissani”, Marsak sanoo hiljaa.

Tuoreet tiedot Hersonin alueen takaisin valtaamisesta ovat hänelle iloisia uutisia.

Valtter Virtasen ja Alisa Mayer-Virtasen alle kaksivuotias Lija-tytär oppi luistelemaan ilman tukea kaksi viikkoa sitten. ”Alussa Lija oli jäällä viisi minuuttia. Nyt häntä ei tahdo saada sieltä millään pois”, Virtanen kertoo tyttärensä luisteluinnosta.

Miten nuori ukrainalaisluistelija sitten päätyi Laukaan kylmään jäähalliin?

Virtanen ja hänen valmentajavaimonsa Alisa Mayer-Virtanen seurasivat keväällä Ukrainan traagisia tapahtumia ja päättivät toimia.

Lopullinen kannustin oli, kun Ukrainan luisteluliitto pyysi muuta maailmaa tukemaan luistelijoidensa harjoittelua vaikeina aikoina.

Marsak ja Virtanen olivat keskustelleet Ukrainan tilanteessa sosiaalisessa mediassa. Toukokuussa heräsi ajatus pyytää Marsak kesäleirille harjoittelemaan Suomeen.

Viestittelyn aikoihin Marsak harjoitteli Riiassa Latviassa, jonne hän oli muuttanut jääajan perässä. Kiovasta hän pakeni taitoluistelevan siskonsa kanssa Puolaan, jossa halleista alettiin sulattaa jäätä keväällä.

Marsak päätti lähteä Suomeen, josta hän ei tiennyt etukäteen muuta kuin, että siellä ”asuu maailman onnellisin kansa”.

Virtaset ottivat Marsakin asumaan kotiinsa Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle. Nyt hän asuu Mayer-Virtasen vanhempien luona, jotka myös muuttivat Vaajakoskelle.

Mayer-Virtasen äiti on eläkkeelle jäänyt lastentarhanopettaja. Isällä on it-alan yritys, jonka takia hän käy usein Saksassa.

Elokuun alussa Marsak alkoi harjoitella Virtasen pariskunnan perustamassa taitoluisteluseurassa Peurunka Skating Academy Laukaassa.

Mayer-Virtanen on paitsi miehensä myös Marsakin valmentaja Suomessa.

”Minä en aio jatkaa luistelua niin kauan kuin Valtteri.”

Marsak on ymmärrettävästi epätietoinen, kuinka kauan hän viipyy Suomessa. Hän voisi kilpailla Suomen maajoukkueessa EM- ja MM-kisoissa, muttei olympiakisoissa ilman kansalaisuutta.

Seuraavat talviolympialaiset ovat vuonna 2026 Milanossa ja Cortina d’Ampezzossa Italiassa. Niissä Marsak haluaa kisata ukrainalaisena.

Marsak aloitti luistelun nelivuotiaana, saman ikäisenä kuin moninkertainen Suomen mestari Virtanen. Virtasella on siis takanaan 30 vuotta taitoluistelua.

Pitkä ura voi päättyä ensi talvena Suomen järjestämiin EM-kisoihin Espoossa.

”Ilman tulevia EM-kisoja olisin ehkä jo lopettanut. En sano, että EM-kisat ovat viimeiset kisani. Täytyy katsoa riittääkö energiaa lähteä yrittämään ensi kevään MM-kisoihin”, Virtanen sanoo.

Virtanen on ammatiltaan lääkäri. Hän tekee keikkahommia ja toimii lääkärinä Jyväskylän JYPin jääkiekon liigaotteluissa. Torstain ottelu Vaasan Sportia vastaan jäi häneltä väliin, kun Finlandia Trophyssa oli miesten lyhytohjelma.

Keskustelua seuraava Marsak naurahtaa vierestä.

”Minä en aio jatkaa luistelua niin kauan kuin Valtteri. En osaa sanoa tulevaisuudesta. Elämä ei ole minulle niin yksinkertaista. Elän päivän ja treenin kerrallaan.”

Entä vieläkö Suomessa asuu sinun mielestäsi maailman onnellisin kansa, kuten tullessasi ajattelit?

”Ehkä, mutta välillä tunnen oloni yksinäiseksi, kun minulla ei ole kavereita. Aikani kuluu treenatessa, mutta kaikki ovat ystävällisiä ja moikkaavat.”

Kiovassa Marsak opiskeli urheilulukiossa. Ensi vuonna Marsak aikoo jatkaa opintojaan jollain tapaa Jyväskylässä. Se tuonee mukanaan myös suomalaisia kavereita.

Treenit jatkuvat määrätietoisesti kohti vuoden 2026 olympiakisoja.

Taitoluistelun Finlandia Trophy Espoon jäähallissa torstaista sunnuntaihin. Miesten vapaaohjelma luistellaan perjantaina.

Kyrylo Marsakin tyylinäyte.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat