Aurinkopaneelit ovat harvinaisuus helsinkiläisten urheiluhallien katolla. Kuvassa Töölön urheilutalo, jonka katolla ei ole aurinkopaneeleita.

Isot katot ilman paneeleita

Vanhojen urheiluhallien ja liikuntakiinteistöjen kattorakenteet ja kuormitukset eivät aina mahdollista siirtymää kohti vihreää sähköä, ja mahdolliset haitat voivat syödä aurinkopaneelien tuomat hyödyt.


14.10. 2:00 | Päivitetty 14.10. 16:30

Sähkön hinnan raju nousu kurittaa kotitalouksien lisäksi urheiluharrastuksia, kun energiamarkkinat ovat sekaisin Venäjän käymän hyökkäyssodan vuoksi. Kustannusten kasvu kääntää katseet kohti vihreää sähköä.

Aurinkosähkön määrä on lisääntynyt Suomessa vuosien ajan. Esimerkiksi kauppakeskukset ovat asennuttaneet katoilleen aurinkopaneeleita, mutta urheiluhallien suhteen tilanne on toinen.

”Niitä ei vielä hirvittävästi ole”, Petteri Huurre kertoo aurinkopaneeleista kysyttäessä. Huurre on Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan liikuntapaikkapäällikkö.

Helsinki tarkastelee energian käyttö- ja saantitapoja laajemmin joko rakentamisen tai peruskorjauksen yhteydessä.

”Meillä on oikeastaan tähän liittyen ollut se haaste, että omat viimeiset suuremmat sisäliikuntatilamme ovat valmistuneet yli kymmenen vuotta sitten”, Huurre sanoo.

Hän viittaa vuonna 2009 valmistuneisiin Latokartanon liikuntahalliin ja Myllypuron Pallomyllyyn. Pirkkolaan avattiin uusi ja energiatehokas jäähalli syksyllä 2021, mutta aurinkopaneelit puuttuvat sieltäkin.

”Kaupungin ympäristötoimialan energia-asiantuntijat selvittivät asiaa ja totesivat, että se ei ollut silloin tarkoituksenmukainen investointi.”

”Niitä ei vielä hirvittävästi ole.”

Katon materiaali estää aurinkopaneelien asentamisen Mäkelänrinteen uintikeskuksen (vas.) katolle. Kuva vuodelta 2020, jolloin uintikeskuksen viereen nousseen Urhea-kampuksen rakennustyöt olivat vasta alkuvaiheessa.

Eri energiamuotoja on selvittänyt myös Urheiluhallit oy, jolla on kahdeksan hallia eri puolilla Helsinkiä. Yhtiön pääomistaja on Helsingin kaupunki.

”Olemme mukana monessa erilaisessa hankkeessa, jotka tähtäävät energiansäästöön ja energiatehokkuuden kehittämiseen. Aurinkopaneelit ovat yksi osa sitä, kun olemme säännöllisesti selvittäneet kulloistakin viimeistä tekniikkaa ja sen käyttöönoton mahdollisuutta”, toimitusjohtaja Pekka Laitinen kertoo.

Pelkät hankinta- ja elinkaarikustannukset eivät ratkaise aurinkopaneelien hankintaa. Osaan halleista niiden asentaminen on mahdotonta. Esimerkiksi Mäkelänrinteessä kattomateriaali estää paneelien käytön.

”Vuosaaren urheilutalossa on laaja kattopinta-ala, mutta vanha tasakatto on kunnossapidon ja huollon kannalta vähän hankala, vaikka paneelit nykyään ovatkin niin sanotusti kelluvia eli niitä ei kiinnitetä alustaan”, Laitinen sanoo.

”Sieltä joudutaan lumisina talvina, joita kuitenkin on ollut, poistamaan lumet. Se hankaloittaa aika paljon sitä [paneelien hankintaa], ja mahdolliset haitat alkavat syödä ne hyödyt.”

Laitinen kertoo, että Urheiluhallit oy:llä on Helenin tuulisertifikaatti eli se hyödyntää sähkön hankinnassa Helenin tuulipuistoa. Sähkön hinnan osalta yhtiö on ollut etukenossa jo muutaman vuoden.

”Olemme kiinnittäneet sähköämme salkkumallilla Helenin kanssa. Tämä vuosi on 90-prosenttisesti kiinnitetty eli suojattu, ja sama koskee ensi vuotta eli meitä nämä [sähkön] huippulukemat eivät onneksi niin kauheasti koske, paitsi kaukolämmön osalta toki.”

”Olemme monessa erilaisessa hankkeessa, jotka tähtäävät energiansäästöön ja energiatehokkuuden kehittämiseen.”

Kivikon hiihtohalli on yksi harvoista aurinkopaneeleilla varustetuista helsinkiläisistä liikuntapaikoista. Kuva vuodelta 2020.

Helsingin kaupungin kiinteistöissä yksi selkeä aurinkopaneelien asennuksen estävä ongelma on kiinteistöjen ikä.

”Meillä on kohtuullisen vanhoja kiinteistöjä, joiden kattorakenteita ja kuormituksia ei ole laskettu siltä pohjalta, että sinne sijoitettaisiin aurinkopaneeleja”, Huurre sanoo.

Hän arvelee aurinkopaneelien nousevan jatkossa entistä varteenotettavimmiksi vaihtoehdoiksi, kun kannatuslaskelmia ja takaisinmaksuaikoja ynnäillään uudestaan energian hinnannousun jälkeen.

Kivikon hiihtohallin katolla paneelit ovat olleet pian vuosikymmenen ajan. Käyttöönottohetkellään eli keväällä 2016 voimala oli lähes 3 000 paneelillaan Suomen suurin aurinkovoimala.

”Kivikossa törmättiin ongelmaan, jota ei aluksi niin tullut ajateltuakaan: kun tuli muutama aika luminen talvi, niin lumen poissaanti katolta aiheutti kohtuullisen paljon työtä”, Huurre muistelee.

Tietyissä kohteissa, kuten Kisahallin katolla, työtaakka olisi vielä suurempi.

”Siellä vanhemmalla puolella on ikään kuin uima-allastyyppinen katto, johon saattaa pahimmillaan tulla lunta metrin tai puolentoista verran. Se täytyy tietysti ottaa huomioon.”

”Meillä on kohtuullisen vanhoja kiinteistöjä, joiden kattorakenteita ja kuormituksia ei ole laskettu siltä pohjalta, että sinne sijoitettaisiin aurinkopaneeleja.”

Kivikon hiihtohallin katolla on noin 3 000 aurinkopaneelia. Kuva vuodelta 2016, jolloin Kivikossa oli Suomen suurin aurinkovoimala.

Sitä, millaiset kustannussäästöt Kivikon hiihtohallissa on saavutettu aurinkopaneelien avulla, ei Huurre osaa kertoa. Säästöihin vaikuttavat muutkin asiat, kuten valojen vaihto ledivaloihin ja talotekniikan uusiminen.

Hän kertoo energiankulutuksen olleen suurimmillaan vuosina 2015–2017.

”Sen jälkeen meille on tullut esimerkiksi tekojääratoja, ja energiankäyttö kasvaa uusien paikkojen myötä. Asiantuntijamme olivat kuitenkin laskeneet, että näillä pienemmilläkin toimilla olisi saavutettu viiden–kuuden vuoden aikana noin tuhannen megawatin säästöt energiakuluihin.”

Eräs toimista liittyy selvitykseen siitä, voisiko Pirkkolan tekonurmea lämmittää maalämmöllä. Huurre arvelee, ettei maalämmön teho riittäisi kovimmilla pakkasjaksoilla mutta lämmittäminen voisi silti jatkaa kentän käyttöaikaa.

Urheiluhallien, lähinnä uimahallien, saunat lämpenevät käyttäjilleen päivittäin. Joudutaanko niitä sulkemaan jossain vaiheessa joksikin aikaa sähkön hinnan vuoksi?

”Olemme laskeneet sitäkin, mikä se hyöty on ja mikä on sähkökiukaiden energiakulutus. Tässä on aina huomioitava myös kaukolämpöenergia, eikä yhden kuuman saunan alasajo ole kuitenkaan niin hirveän merkittävä”, Laitinen vastaa.

”Kokonaisvaikutus hallien saunojen sulkemisesta olisi todennäköisesti negatiivinen, koska silloin ohjaamme ihmisiä kotisaunojen käyttämiseen. Olisi parempi jos se olisi toisinpäin, eli ihmiset tulisivat uimahalleihin ja uintikeskuksiin eivätkä lämmittäisi paljon suurempaa määrää kotisaunoja.”

”Tässä on aina huomioitava myös kaukolämpöenergia, eikä yhden kuuman saunan alasajo ole kuitenkaan niin hirveän merkittävä.”

Urheiluhallit voivat hakea aurinkopaneeleille energiatukea Business Finlandilta, yhtiön asiantuntija Jaana Vainio kertoo. Toistaiseksi hän on käsitellyt vain yksittäisiä urheiluhalleilta tulleita hakemuksia.

”En pysty sanomaan, että urheiluhallien tiimoilta on ollut kasvua [hakemuksissa], mutta kaiken kaikkiaan hakemusten määrässä on tällä hetkellä ihan valtaisa kasvu”, hän sanoo.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran myöntämä energia-avustus kohdistuu vain asuinrakennuksiin, eli urheiluhallit eivät ole sen avustuksen piiriin kuuluvia rakennuksia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat