Suomalainen käsidesifirma luuli ostavansa hopeaa Afrikasta – Selänteen ja Bottaksen sijoituskohde maksoi kovat oppirahat

Suomalaisyritys osti hopeaa satakuntalaiselta liikemieheltä. Metalleja yritys ei koskaan nähnyt.

25.10. 14:39

Viime vuosina useiden huippu-urheilijoiden sijoituskohteena tunnetuksi tullut kemian yritys joutui maksamaan vuonna 2017 kalliit oppirahat kansainväliseen hopeakauppaan liittyen.

Huijaus tapahtui vajaat kaksi vuotta ennen kuin kiekkolegenda Teemu Selänne ja F1-kuljettaja Valtteri Bottas lähtivät sijoittamaan varojaan Nolla Antimicrobial Oy:n toimintaan.

Yhtiön tavoitteena oli saada 100 kiloa hopeaa reilusti alle maailman markkinahinnan, mutta käsidesivaahdon valmistukseen tarvittava raaka-aine jäi saamatta. Vuonna 1959 syntynyt yrittäjä otti rahat, jätti hopean toimittamatta ja sai itselleen vankeustuomion törkeästä petoksesta.

Rajusti viime vuosina kasvanut Nolla Antimicrobial on toiminut myös Suomen Olympiakomitean kumppanina vuosina 2021–2022.

Nolla huolehti olympiajoukkueen terveysturvallisuudesta käsihygienian keinoin toimittamalla kaikki tarvittavat käsidesituotteet joukkueen käyttöön Tokion ja Pekingin olympia- ja paralympiakisoissa.

Vuonna 2014 perustetun Nolla Antimicrobialin kehitystyö uuden hopeaa sisältävän käsidesivaahdon parissa oli vielä läpimurtoa vaille, kun yrityksen perustaja tutustui yhteisen liiketuttavan kautta suomalaiseen liikemieheen, jolla vaikutti olevan erityisen hyvät suhteet Afrikan suuntaan ja verkostoja oli myös Intiaan ja Lähi-Itään.

Alun perin ajatuksena oli, että yhden miehen konsulttifirmaa pyörittävä satakuntalaisyrittäjä aloittaa yhtiön tuotteiden jälleenmyyjänä verkostoaan hyödyntäen. Yhtiön kehittämälle sairaalabakteereja tappavalle ja patentoidulle tuotteelle olisi kysyntää Afrikan mantereella.

Jossain vaiheessa yrittäjä oli kuitenkin saanut selville, että yritys tarvitsee tuotannossa hopeaa. Tällöin mies oli kertonut harjoittavansa myös kansainvälistä jalometallikauppaa ja pystyvänsä hankkimaan hopeaa jopa alle maailmanmarkkinahinnan.

Aluksi hopeaa olisi saatu vähän alle maailmanmarkkinahinnan, mutta aikaa myötä tarjoukset vain paranivat. Lopulta hopeaa olisi tiedossa jopa 20 prosenttia alle markkinahintojen. Tosin kaivattuja hopean tuotenäytteitä ei saatu järjestymään.

Teemu Selänne sijoitti käsidesifirmaan vasta huijauksen tapahduttua.

Yhtiön hopean tarve raaka-aineena oli vuonna 2017 noin sata kiloa vuodessa ja alkujaan hopeaa suunniteltiin ostettavan 20 kilon erässä.

Ensimmäinen ja samalla viimeiseksi jäänyt hopeakauppa tehtiin kuitenkin selvästi suuremmasta määrästä elokuussa 2017, kun kansainvälinen kauppamies soitti ja kertoi ongelmastaan kultakauppojen suhteen.

Vuonna 1959 syntynyt yrittäjä kun oli viemässä kultaerää Keniasta Dubaihin, mutta tullimaksut pitäisi hoitaa ja sitä varten tarvittaisiin rahaa.

Koska jalometallikauppaa käyvästä konsultista vaikutti kehittyvän yrityksen kannalta todella tärkeä kontakti, yritys päätti ostaa mieheltä kerralla koko vuoden tarpeen eli 100 kiloa hopeagranulaattia. Ennakkomaksuna maksettiin veroineen yhteensä 49 600 euroa.

Rahat kelpasivat, mutta hopeaa ei kuulunut. Alun perin tilatusta hopeasta oli luvattu joidenkin päivien kuluessa ja loputkin viikon tai kahden sisällä, mutta vastinetta rahoille ei tullut.

Hopeaa ostanut yritys kyseli hopeaa useampaan otteeseen, mutta käsidesivaahdon valmistuksessa tarvittavaa hopeaa ei näkynyt.

Hopeakauppias vakuutti asioiden järjestyvän ja vielä joulukuussa 2017 hän lähetti oikeudenkäyntimateriaalin mukaan Nolla Antimicrobialin toimitusjohtajalle WhatsApp-viestin, jossa vakuutti tilanteen olevan ”extreme loistavan”.

Lopulta kuitenkin kovat oppirahat maksaneen yrityksen usko loppui ja asia eteni poliisitutkinnan kautta oikeuteen.

Myös Valtteri Bottas tuli sijoituskuvioihin vasta huijauksen jälkeen.

Vuonna 1959 syntynyt kauppamies kertoi sekä Satakunnan käräjäoikeudessa että Vaasan hovioikeudessa tulleensa itse huijatuksi välittämässään kultakaupassa ja menettäneensä koko omaisuutensa eli noin 180 000 euroa.

Hän oli kertomansa mukaan toiminut välittäjänä kultakaupassa, jossa Kongosta peräisin oleva kulta oli tulossa Nairobiin testattavaksi ja sulatettavaksi. Kulta piti toimittaa Keniasta edelleen Dubaihin.

Tällä kerralla miehen rahat eivät olleet kuitenkaan riittäneet kultakaupan tullien maksuun ja tätä tarkoitusta varten hän oli tehnyt hopeakaupat suomalaisyrityksen kanssa.

Saadun ennakkomaksun hän kertoi käyttäneensä kultakaupan tulleihin, mutta tultuaan huijatuksi kullat jäivät välittämättä ja tullimaksuihin varatut rahatkin katosivat jonnekin kenialaisen asianajotoimiston tililtä.

Oikeudessa vastaaja kertoi tehneensä kultahuijauksen uhriksi joutumisestaan rikosilmoituksen Nairobissa joulukuun alkupäivinä 2017. Tämä tapahtui vain pari päivää sen jälkeen, kun hän oli vakuuttanut Suomeen lähettämässään viestissä kaiken olevan ”extreme loistavasti”.

Suomalaiset oikeusasteet eivät vastaajan osin sekavaan kertomukseen kansainvälisestä jalometallikaupasta uskoneet, vaan totesivat vuonna 1959 syntyneen satakuntalaismiehen syyllistyneen asiassa törkeään petokseen.

Tuoreessa tuomiossaan Vaasan hovioikeus lievensi kolmella kuukaudella miehen vankeustuomiota ja tuomitsi hänet yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Lisäksi hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden määräämälle kolmen vuoden liiketoimintakiellolle ole perusteita.

Törkeään petokseen syyllistynyt vastaaja tuomittiin maksamaan Nolla Antimicrobial Oy:lle 40 000 euron korvaukset tekemättä jääneistä hopeakaupoista.

Lisäksi maksettavaa kertyi omista ja vastapuolen oikeudenkäyntikuluista. Tuomioon voi vielä hakea muutosta korkeimmasta oikeudesta, mikäli se myöntää asiassa valitusluvan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat