Aaro Astala vakuuttaa, että ei jää MM-kisojen kahinoissa kakkoseksi.

Huippupelaajan prototyyppi

Espoon Oilersin hyökkääjä Aaro Astala on nopea, vahva, ulottuva ja opiskelee. Astala neuvoo nuoria heittäytymään lajille, jos se on vain mahdollista.


3.11. 2:00 | Päivitetty 3.11. 9:29

Aaro Astala, 25, on maltillisesti innoissaan.

Astalan pitkänhuiskea hahmo on dominoinut salibandyn liigakentillä jo vuosia, ja nyt hän on ensimmäistä kertaa mukana MM-kultaa tavoittelevassa miesten salibandymaajoukkueessa.

Astala on ollut maajoukkueen mukana pitkään, mutta loukkaantumiset ovat haitanneet 195-senttisen vauhtihyökkääjän urakehitystä.

Vuosi sitten päävalmentaja Petteri Nykky valitsi Astalan kotikisoihin varapelaajaksi. Nyt Astalalta odotetaan tehopisteitä, kun Suomi yrittää palata kultakantaan Helsingissä Ruotsille kärsityn finaalitappion jälkeen.

Astala on valmis mestaruustaistoon. Hän myöntää, että odottavan aika on ollut pitkä.

”Odotan innolla, että pääsen vihdoin pelaamaan: tekemään tulosta, ratkomaan matseja ja vääntämään täysillä”, Astala sanoo itsevarmalla ja rauhallisella äänellä.

Astala on modernin salibandyn huippupelaajan prototyyppi monella tapaa. Monipuolinen hyökkääjä on pelannut maajoukkueessa keskellä ja laidassa mutta myös puolustajana.

Salibandyliiton viime keväänä julkaiseman lajianalyysin mukaan kirkkaimmat tähdet erottuvat nopeudella ja räjähtävyydellä, kun tarkastellaan fyysisiä ominaisuuksia.

Voimantuoton on oltava kunnossa.

”Enää ei jyskytä takaraivossa, olenko treenannut tarpeeksi. En usko, että MM-finaalissa tulee tilannetta, jossa jäisin toiseksi.”

Astalassa kiteytyy valtava potentiaali: hän on iso, vahva, nopea ja ulottuva. Räjähtävyyttäkin löytyy. Hän itse tosin välttelee ylisanoja.

”Saattaa näyttää että olen nopea ja räjähtävä, mutta kennotestien mukaan voisin olla nopeampikin.”

”Pärjään kulmakamppailussa ja vääntötilanteissa, ne menevät hyvin. Pitkän matkan juoksussa ja pitkissä liikkeissä räjähtävyyteni ei ole niin hyvä kuin haluaisin sen olevan.”

Astalalla on apunaan pituus, kokoonsa nähden hyvä kehonhallinta ja tavallista pidempi (106 senttiä) maila, jota yli 190 senttiä pitkät pelaajat saavat käyttää erityisluvalla.

”Jos päätä lyhyempi jätkä on minua puoli sekuntia nopeampi, olemme samaan aikaan pallolla, kun voin kurottaa pidemmällä mailalla ja kädellä. Vastustajan on vaikea lukea nopeaa ja yllättävää kurotusta.”

Kun Astala erittelee harjoitteluaan tarkemmin, käy selväksi, että myös nopeus ja voima riittävät.

Astala kärsi nuorempana loukkaantumisista, kun lihaksisto ja nivelet eivät pysyneet pituuskasvussa mukana.

”Tuntui, että yläkroppa pyöri miten sattuu, kun keskivartalossa ei ollut pitoa. Tuli selkäongelmia. Minun piti saada myös voimaa jalkoihin ja lantion alueelle. Sählyssä ollaan paljon yhden jalan varassa, jolloin kroppa ei saa falskata mihinkään suuntaan.”

Astala on tehnyt fysiikkavalmentajan kanssa määrätietoisesti työtä, ja loukkaantumiset on selätetty. Voimaa löytyy, ja askelta hiotaan terävämmäksi ja räjähtävämmäksi.

Aaro Astala aikoo keskittyä salibandyyn niin kauan kuin pää ja kroppa pysyvät huipputasolla mukana.

Astala sanoo, että valmius liikkua kentällä on nyt paljon parempi kuin esimerkiksi kolme vuotta sitten. Se on itse asiassa maailman huippua.

”Nyt ei tarvitse miettiä, riittääkö fysiikka. Voin vain mennä ja nauttia. Enää ei jyskytä takaraivossa, olenko treenannut tarpeeksi. En usko, että MM-finaalissa tulee tilannetta, jossa jäisin toiseksi”, hän sanoo.

Fyysisten omaisuuksiensa lisäksi Astala on siinäkin mielessä salibandyn huippupelaajan prototyyppi, että hän on pystynyt rakentamaan ammattimaisen paketin yhdistämällä opiskelun ja huippu-urheilun.

Astala opiskelee viidettä vuotta Aalto-yliopistossa kauppatieteitä, tietojärjestelmiä ja bisnesanalytiikkaa. Hän alkaa olla gradua vaille valmis maisteri.

Astalan mukaan ”sählynpelaajan” palkasta ei jää hirveästi säästötilille siirrettävää, mutta se on mahdollistanut hiukan rauhallisemman opiskelutahdin.

Kahtena viime kesänä hän ei ole myöskään hakeutunut oman alan kesätöihin vaan on voinut keskittyä täysipainoisesti harjoittelemiseen ja tavoittelemaan MM-kisapaikkaa.

Ensimmäisenä vuotena opiskelun ja pelaamisen yhdistäminen ei sujunut kuitenkaan kitkatta.

Kun rima oli molemmissa korkealla, Astala väsyi ja sairasteli. Hän kertoo jännittäneensä ja stressanneensa, mikä johti lopulta kuuden viikon ylirasitustilaan.

”Itse olen tehnyt sen päätöksen, että pelaan salibandya täysillä niin kauan kuin kroppa ja pää pysyvät mukana.”

Sykkeet nousivat korkeiksi, ja pelejä jäi väliin.

”Kävin koko ajan kierroksilla. Koulutehtävien palautus jäi yöhön, seuraavana päivänä oli peli, ja untakin piti saada. Se ei mennyt ihan nappiin.”

Astala kertoo saaneensa lopulta apua ystävältään, joka oli kärsinyt vastaavasta ylirasitustilasta raskaamman version.

”Häneltä sain paljon jeesiä, ja sen jälkeen on mennyt hyvin.”

Astala kannustaa silti nuoria opiskelemaan urheilemisen ohella. Opiskelu vie ajatuksia muualle, ja peliuran jälkeen ammatti on valmiiksi hankittuna.

Sen sijaan täysipäiväisen työn ja huippu-urheilun yhdistämistä Astala ainakin itse aikoo varoa, sillä molempien hoitaminen kunnolla voi käydä raskaaksi.

”Viisipäiväinen työviikko on brutaali, jos samalla on kolme peliä. Nostan hattua lajista riippumatta kaikille, jotka pystyvät työelämän ja huippu-urheilun yhdistämään.”

Valmistumisensa jälkeen Astala aikoo itse keskittyä sählyyn – kuten hän lajistaan puhuu –kokonaan.

Aaro Astala pelaa erityisluvalla 106 senttiä pitkällä mailalla.

Bisnesanalytiikan maisterille olisi varmasti tarjolla hyväpalkkaisia töitä. Astala aikoo kääntää salibandyssa kuitenkin jokaisen kiven ennen siviilitöihin siirtymistä, jotta asiaa ei tarvitse märehtiä sitten myöhemmin keinutuolissa.

”Kannattaa antaa lajille kaikkensa, jos se on mahdollista. Itse olen tehnyt päätöksen, että pelaan salibandya täysillä niin kauan kuin kroppa ja pää pysyvät mukana. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus elämässä.”

Astala kehottaa nuoria pelaajia heittäytymään ja tarttumaan hetkeen. Hän näytti itse mallia hyppäämällä täksi kaudeksi Otaniemessä päämajaansa pitävästä Westend Indiansista Tapiolaan Oilersin riveihin, koska kaipasi uusia ärsykkeitä ja haasteita.

Astala ehti pelata Indiansissa liigaa viisi kautta, joten kyseessä oli iso päätös.

”Minulla on hyviä ystäviä Indiansissa, ja se kuumotti, miten he reagoivat. Tuntuuko heistä, että käännän selkäni ja olemmeko enää kavereita? Sitä jännitin ja pelkäsin.”

No miten kävi?

”Kaikki ovat tsempanneet ja ottaneet asian hyvin vastaan. Ovat hienoja ystäviä, he pystyvät siirtämään tällaiset vähäpätöiset asiat sivuun. Huikeita tyyppejä.”

Näin Aaro Astala arvioi Suomen päävastustajat MM-kisoissa:

Puolustava maailmanmestari Ruotsi: Pallotaitava joukkue, jolla syötöt napsuvat lapaan ja jonka jokainen pelaaja pystyy haastamaan pallon kanssa. Sieltä voi tulla mitä vain. Pelitaitavin joukkue pallon kanssa, ja jokainen pelaaja osaa laukoa.

Viime kisojen pronssimitalisti Tšekki: Joukkue on uudistunut, ja siinä on nuoria ja pallotaitavia pelaajia. Nälkäinen ryhmä, joka uskaltaa haastaa ja pelata.

Viime kisojen nelonen Sveitsi: Sveitsi on työteliäs ja fyysinen joukkue. He jaksavat painia kaikki 60 minuuttia täysillä, mutta lajitaidossa ja peliosaamisessa on yhä puutteita.

Suomi kohtaa MM-kisojen avausottelussaan lauantaina Slovakian kello 16. Yle TV2 näyttää ottelun suorana lähetyksenä.

Lue lisää: Salibandytähden neuvo nuorille: Käykää koulua ja menkää töihin

Lue lisää: Kyösti Lampisen mukaan salibandyn pelaajat ovat kehittyneet urheilullisesti viime vuosina nopeasti, mutta harjoittelua pitää lisätä ja laatua parantaa

Aaro Astala testasi Sveitsin puolustuksen lujuutta syyskuussa 2021 Vantaan Energia-areenalla pelastussa ottelussa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat