Tutkija Lasse Laaksonen lyö laudan­pätkiä säpäleiksi – näin käy hänen rystysilleen

Lasse Laaksonen on tunnettu sotahistorioitsija, joka on tutkinut muun muassa Mannerheimia. Harrastuksenaan hän kokeilee oman kestokykynsä rajoja.

Helsinkiläinen historiantutkija Lasse Laaksonen pystyy harjoittelemaan taekwondoa työtiloissaan.

31.10. 10:32

Beach taekwondon SM-kilpailut käytiin kesällä 2022 Salossa. Osallistujien joukossa nähtiin kokenut lajiniilo Lasse Laaksonen, joka oli mukana voimamurskauskisassa. 54-vuotias konkari nappasi pronssia iskettyään voimanyrkkitelineeseen kasattuja levyjä kahtia.

Laaksonen esiintyy sosiaalisessa mediassa nimellä Lextremlasse, joka kuvaa hänen äärimmäistä luonnettaan. Kamppailulajien lisäksi Laaksosen repertoaariin ovat kuuluneet ultrajuoksu ja pitkänmatkan uinti.

Suuri yleisö tuntee hänet paremmin dosenttina ja historiantutkijana, jonka tuotanto on kohdistunut sotahistoriaan. Venäjän hyökkäyssodan aikana Laaksonen on ollut suosittu asiantuntija monessa mediassa.

Urheilusta Laaksonen innostui jo pikkupoikana Helsingissä.

"Lapsuudessani hiihdimme faijan kanssa Etelä-Kaarelasta Paloheinään ja pidempiäkin lenkkejä”, Laaksonen kertoo ensimmäisestä päälajistaan.

Hän kokeili palloiluakin, mutta havaitsi nauttivansa enemmän yksinäisestä puurtamisesta, jossa voitot ja tappiot olivat vain itsestä kiinni.

"Olen äärimmäinen individualisti tutkijana ja urheilijana.”

Levyjen murskaaminen nyrkillä vaatii hyvää tekniikkaa, mutta jättää silti jälkensä rystysiin.

Laaksonen tekee kirjansa itse alusta loppuun.

"Minulla on kustannussopimuksessa vaatimus, että vastaan myös kannen ulkoasusta.”

Hiihdon jälkeen seuraavaksi lajiksi löytyi nyrkkeily, jonka hän aloitti 12-vuotiaana.

Seura oli ensin Helsingin Nyrkkeilijät ja harjoituspaikkana perinteinen Ruskeasuon urheiluhalli. Pian hän löysi vielä kiehtovamman kamppailulajin. Laaksonen aloitti taekwondon vuonna 1984.

"Laji oli täyskontaktilaji ja kiehtoi monipuolisuudellaan.”

Laaksosen luonteeseen ei kuulu periksi antaminen. Taekwondossa valmennuksesta vastasi mestari Dae jin Hwang, jolla oli armeijamainen tapa kouluttaa ottelijoita. Hänen tyylinsä sopi nuorelle Laaksoselle.

"Mun on vaikea ajatella tilannetta, jossa häviäisin yrittämättä sitkeästi loppuun asti.”

Lasse Laaksonen oli tiukassa kunnossa nuorena.

Laaksosen nykyinen valmentaja Teemu Heino muotoilee suojattinsa vahvuuden ytimekkäästi.

”Teemu sanoi vuoden 2015 Finnish Openin pronssin jälkeen, että parasta sussa on tahtotila.”

Sisulla ja kunnolla voi pärjätä huomattavasti taitavammallekin vastustajalle.

Laaksonen voitti juniorien Suomen mestaruuden ja nousi nuorten maajoukkueeseen. Taekwondo-uran kohokohta oli pronssimitali aikuisten Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Aalborgissa 1988. Edellisenä vuonna hän oli saavuttanut armeijan mestaruuskilpailuissa hopeaa.

Lukioikäisenä Laaksonen oli päättänyt kokeilla sisukkuuttaan juoksemalla. Ensimmäisen maratoninsa hän taivalsi 18-vuotiaana syksyllä 1986.

”Juokseminen oli helppoa ja sitä pystyi jatkamaan, vaikka tuli perhettä”, Laaksonen sanoo.

"Heräsin ennen viittä ja kävin lenkillä, ennen kuin lapset heräsivät.”

Helsingin yliopistossa Laaksonen eteni ripeää tahtia. Hän aloitti historian laitoksella syksyllä 1992 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1999. Henkisen työn vastapainoksi hän kaipasi kestävyysurheilua ja omien rajojensa hakemista.

Vuosituhannen vaihteessa ruokahalu kasvoi ja Laaksonen siirtyi ultramatkoille.

”Vuoteen 2009 mennessä juoksin 109 maratonia ja 4 ’masokistin unelmaa’ eli 100 kilometrin kilpailua.”

Tutkijan palautumiskyky oli poikkeuksellisen hyvä. Vuonna 2004 Laaksonen juoksi ensin 100 kilometrin kisan ja kellotti viikkoa myöhemmin maratonilla ennätyksensä 3.17.

Ultrajuoksijoiden porukka innostui jo 2000-luvun alussa kipuamaan Malminkartanon mäkeä pidemmän kaavan mukaan.

”Se oli Stairway to hell -tempaus, jota paikalliset asukkaat ihmettelivät kovasti.”

Nykyään Malmikartanon portaat ovat täynnä väkeä.

Kalenterin kääntyessä 2010-luvulle Laaksonen palasi nuoruudenlajinsa pariin ja alkoi jälleen otella taekwondossa. Menestystäkin tuli: kansainvälisessä Finnish Openissa pronssia ja useita SM-mitaleita.

Laaksosen palkintokaappiin on kertynyt pokaaleja myös viime vuosina.

Samoihin aikoihin hän hyppäsi altaaseen ja alkoi uida pitkiä matkoja.

”Uin märkäpuvussa ulkoaltaassa pitkälle syksyyn, kunnes altaat pantiin talviteloille.”

Kaakelit ovat tulleet tutuksi, koska Laaksosen uintisessiot ovat 3–5 kilometrin mittaisia.

Korona-aikana Laaksonen kävi uimassa Allas-poolissa, vaikka pakkasta oli 20 astetta.

”Vesihän oli lämmintä, mutta märkäpuku jäätyi matkalla pukukoppiin.”

Myös maraton tuli aikoinaan taivallettua 23 asteen pakkaskelissä, joten ääriolosuhteet ovat historioitsijalle tuttuja.

Viimeiset pari kolme vuotta Laaksonen on treenannut myös taekwondon näyttävintä kilpailumuotoa eli murskausta.

Vaikka mies on pienikokoinen, nyrkissä on jytyä. Levyt murskaantuvat väkevän lyöntivoiman ja erinomaisen tekniikan ansiosta.

”Levyjen määrä pitää miettiä tarkasti, jotta kaikki hajoavat yhdellä iskulla.”

Dosentti Lasse Laaksonen opettaa yliopistolla ja kirjoittaa kotona.

Jos alimmainen jää ehjäksi, silloin tekee kipeää. Laaksonen näyttää rystysiään, joista yksi nivel on vaurioitunut lyömäpuuhissa.

Laaksonen työskentelee asunnossa, jossa hänellä on nyrkkeilysäkki taekwondo-potkuja varten ja spinningpyörä aerobiseen treenaamiseen.

”Pyörän päällä olen saanut monia hyviä duuni-inspiraatioita, ja uidessa ajattelen usein työn alla olevaa kirjaa.”

Laaksosen mukaan pitkäjänteisyys on perusta kaikelle.

"Niin tutkimuksessa kuin urheilemisessa.”

Juoksu-uran tiukin paikka tuli eteen vuonna 2005. Laaksonen oli saanut mahataudin Mauritiuksen-lomalta palattuaan, mutta lähti silti Turkuun juoksemaan Paavo Nurmi -maratonia.

”Alun vielä jaksoin, mutta sitten alkoi tuskien taival.”

Kaverien mukaan Laaksonen näytti juoksevalta ruumiilta. Sitkeä sissi taivalsi reitin läpi ja ajoi sen jälkeen takaisin Helsinkiin.

”Kotona horkka paheni, ja oli pakko soittaa ambulanssi.”

Mehiläisessä hänellä todettiin raju salmonella.

”Onneksi lääkäri oli pakistanilainen vatsakirurgi. Hän pelasti ilmeisesti henkeni”, Laaksonen kiittelee.

Salmonellan lisäksi tutkimuksissa paljastui keuhkokuume, joka nosti kehon lämmön 41 asteeseen. Laaksonen makasi teholla muutaman päivän, mutta parantui ja pääsi jatkamaan extreme-urheilemistaan.

Tappouhkaus kirjastossa

Akateemisessa maailmassa Laaksonen sanoo olevansa hieman outo lintu harrastustensa kanssa.

Sotahistorioitsijoiden yhteisössä Laaksosella on maine kipupisteiden avaajana ja tabujen murtajana. Vuonna 2004 ilmestynyt tutkimus Mannerheimin ja kenraalien välisistä henkilösuhteista suututti monia.

”Sain jopa tappouhkauksen kirjastossa”, Laaksonen paljastaa.

Historioitsija seuraa tarkasti myös tuoreita uutisia maailmalla riehuvista sodista. Asiantuntija osaa laittaa ne perspektiiviin.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on Laaksosen mukaan poikkeuksellinen ainakin yhdellä tapaa.

”Historiallisesti kyse on vallankumouksellisesta sodasta. Tämä on somesota, johon liittyy ennen näkemätöntä kybervaikuttamista ja mielikuvilla pelaamista.”

Sitä on nähty sodissa ennenkin, mutta nyt välineet ovat huomattavasti monimutkaisemmat. Laaksosen mukaan tarinallistamista on aina ollut, mutta nyt sillä on strategista merkitystä.

"Sodan sumu korostuu, kun informaatiota tulee joka paikasta valtava määrä ja vielä reaaliajassa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat