Edes häirintä­kohu ei heikentänyt enää Olympia­komitean mainetta – selitys on karu

Tuore tutkimus kertoo, että kolmen urheiluorganisaation ja viiden ison lajiliiton maineen hallinnassa on paljon parannettavaa. Olympiakomitean maine on jo niin huono, että isokaan kriisi ei sitä enää pahemmin heikennä.

Taina Susiluoto aloitti Suomen olympiakomitean toimitusjohtajana kesän alussa. Hänen yhtenä tavoitteenaan on komitean maineen palauttaminen.

8.11. 2:00 | Päivitetty 8.11. 6:54

Kevään häirintäkohu vaikutti lopulta yllättävän vähän Suomen olympiakomitean maineeseen, joka oli jo ennestään huono.

Isoista valtionapua saavista urheilun lajiliitoista hyvämaineisin on Suomen salibandyliitto.

Olympiakomiteasta ja Salibandyliitosta vallalla olevat mielikuvat käyvät ilmi T-Median tuoreesta luottamus- ja mainetutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielikuvia ja näkemyksiä keskeisistä urheilujärjestöistä.

Tutkittujen urheilujärjestöjen maine vaihteli hyvä- ja heikkomaineisen välillä.

Selvitys tehtiin syyskuun kolmella ensimmäisellä viikolla sähköisenä kyselytutkimuksena, johon osallistui 3 496 suomalaista. Analyysit urheilujärjestöistä perustuvat yli 1 600 annettuun organisaatioarvioon kansalaisten keskuudessa.

Tutkimukseen valittiin mukaan kolme koko suomalaista urheilua kattavaa organisaatiota: Suomen olympiakomitea, Suomen paralympiakomitea ja Suomen urheilun eettinen keskus (Suek).

”Kevään mainekriisi oli mittava, mutta se vaikutti yllättävän vähän.”

Lajiliitoista tutkimuskierrokselle valittiin viisi eniten vuonna 2022 valtionapua saanutta lajiliittoa: Suomen palloliitto, Suomen voimisteluliitto, Suomen jääkiekkoliittoliitto, Suomen salibandyliitto ja Suomen urheiluliitto (SUL).

Mainetta arvioitiin kahdeksan osatekijän avulla: hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet ja palvelut, työpaikka sekä vastuullisuus.

Olympiakomitealla lähes kaikki tekijät olivat punaisella eli saivat heikon arvosanan. Vain talous oli keltaisella eli kohtalainen (3,45).

Asteikolla 1–5 olympiakomitean kokonaisarvio oli 2,90. Huonoin arvio tuli hallinnosta, 2,70. Vuosi sitten olympiakomitean maineen kokonaisarvio oli 2,99.

”Kun maine on jo heikkona, se ei lähde enää syvään laskuun. Kevään mainekriisi oli mittava, mutta se vaikutti yllättävän vähän”, sanoo T-median vanhempi neuvonantaja Nina Laakso.

”Vaikka olympiakomitean maine jäi tutkimuksessa heikolle tasolle, nyt on jo nähtävissä, että kesällä vaihtunut uusi toimitusjohtaja on tarttunut toimeen ja luonut selvästi aktiivisemman ja yhteiskunnallisesti vaikuttavamman kuvan erilaisella johtamisotteella.”

”Vastuullisuudella ja johtajuudella on huomattava vaikutus suuren yleisön käytökseen urheilujärjestöjä kohtaan”, sanoo T-median vanhempi neuvonantaja Nina Laakso.

Vuosi sitten vastaavassa tutkimuksessa selvitettiin vain olympiakomitean mainetta. Nyt tutkimusta laajennettiin paralympia­komiteaan, Suekiin ja viiteen isoon lajiliittoon.

Tarkoituksena on jatkaa tutkimusta vuosittain, jotta sille saadaan vertailupohjaa ja se auttaisi järjestöjä ja liittoja kehittämään toimintaansa.

”Johtaminen vaikuttaa kaikkeen toimintaan ja siihen, millaisia mielikuvia se luo organisaatiosta kansalaisten näkökulmasta. Mainetutkimus on uutta myös liitoille. Se on johtamisen, jopa strategisen tason johtamisen väline. Toiminnasta viestiminen ja kertominen parantavat mielikuvaa”, Laakso sanoo.

”Suomessa on rahaa, mutta urheilua tuetaan rajallisesti. Yritys ei halua olla mukana mainekriisissä.”

Suekin mainearvio tutkimuksessa on kokonaisuudessaan kohtalainen 3,26. Hyvän arvion se saa vain vastuullisuudesta.

”Sekin tulee paljolti Suomen urheilun eettisen keskuksen nimestä. Avoimista vastauksista huomataan, että lähes puolet katsoi Suekin parantavan mainettaan avaamalla enemmän tietoa toiminnastaan, lisäämällä avoimempaa viestintää sekä toteuttamalla läpinäkyvämpää ja aktiivisempaa vuorovaikutusta”, Laakso sanoo.

Hän vertaa Suekin vaikenemista omasta toiminnastaan suojelupoliisiin (Supo), jonka linja viestinnässä on muuttunut. Supo kertoo varsin avoimesti tekemisistään.

”Ihmiset luottavat, kun he tietävät, mitä organisaatio tekee. Sitä on vaikea saavuttaa ilman viestinnän strategista muutosta ihmisten suuntaan. Tältä pohjalta Suekin perustoiminnasta voisi käydä avoimempaa keskustelua.”

Paralympiakomitean toiminnassa urheilulla voidaan katsoa olevan vahva arvopohja, mikä näkyy vastuullisen toiminnan mielikuvana. Paralympiakomitean mainearvio olikin suuren yleisön keskuudessa paras, 3,65.

Wilma Murto juhli seiväshypyn Euroopan mestaruutta elokuussa Münchenissä.

Lajiliitoista mainearviot olivat hyvät Salibandyliitolla (3,59) ja Palloliitolla (3,54). Kohtalaiset ne olivat Jääkiekkoliitolla (3,44), Voimisteluliitolla (3,40) ja Suomen urheiluliitolla (3,24).

Suomen urheiluliiton mainearvio hämmentää. Suomalaiset pärjäsivät mainiosti elokuussa Münchenissä yleisurheilun Euroopan-mestaruuskisoissa. Muutenkin yleisurheilun luulisi olevan hyvässä maineessa ja nosteessa.

Laakso sanoo huomanneensa saman asian. Hän selittää sitä Suomen urheiluliiton hieman harhaanjohtavalla nimellä.

”Ihmiset eivät tunnista, että SUL on yleisurheiluliitto, vaan sitä luullaan yleensä urheilua edistäväksi liitoksi. Lajinimike ei tule esille. Uskallan sanoa, että se vaikutti SUL:n maineeseen ja laski arvosanaa.”

Yhtenä tutkimuksen päätelmänä Laakso korostaa, että urheilun organisaatioiden ja lajiliittojen pitäisi panostaa maineeseen ja johtamiseen.

”Niillä on vaikutusta myös sponsorien hankkimiseen. Maineen rakentuminen on moninainen ilmiö. Suomessa on rahaa, mutta urheilua tuetaan rajallisesti. Yritys ei halua olla mukana mainekriisissä”, Laakso sanoo.

Urheilujärjestötoimintaa voidaan Laakson mukaan hyvin verrata esimerkiksi valtionhallinnon toimijoihin, jotka ovat niin ikään julkisen rahoituksen kohteena.

”Sitä kautta heillä on erittäin korkea eettis-moraalinen vaade johtamista ja vastuullisesti toteutuvaa toimintaansa kohtaan. Kansalaiset edellyttävät lisää avoimuutta ja parempaa johtajuutta suomalaisten urheilujärjestöjen toimintaan.”

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat