Jasmin Kähärä vaihtoi jäätikön Vuokatin sohjoon: ”Hyvä päätös”

Hiihtomaajoukkueen nuoriso-ohjus Jasmin Kähärä on tyytyväinen, että jätti korkeanpaikan leirin väliin.

1.11. 11:48

Alkusyksyn sitkeä flunssa ehti jo säikäyttää maastohiihtomaajoukkueen nuorisokaartiin lukeutuvan Jasmin Kähärän, mutta muutama päivä ennen kauden aloitusta kaikki on kunnossa.

Flunssa ehti kääntyä jopa hyväksi asiaksi, koska hän jätti väliin maajoukkueen lokakuun lopun korkeanpaikan leirin ja keskittyi harjoittelemaan tutuissa asuinmaisemissaan Sotkamon Vuokatissa.

"Harjoitukset Vuokatissa ovat sujuneet hyvin. Oli hyvä päätös, että en lähtenyt Val Senalesiin. Alla ei ollut tarpeeksi harjoituksia sairastelun jälkeen”, Kähärä kertasi tuoreimpia kuulumisiaan puhelimitse STT:lle.

Ennen syyskuista sairastelua harjoituskausi sujui hyvin. Hän harjoitteli pääosin Vuokatissa, mutta 22-vuotias urheilija ehti ulkomaillekin.

Korkeanpaikan leiri Passo Lavazessa tuli tarpeeseen, mutta sitten tuli takapakkia.

”Sairastelun jälkeen piti olla tarkkana milloin palaa treeneihin.”

Päätöstä jättää väliin toinen korkeanpaikan leiri vauhditti myös se, että Vuokatissa on päässyt hiihtämään lokakuun puolivälistä lähtien säilölumella.

Pari viikkoa Kähärä on hiihtänyt maajoukkue- ja seurajoukkuetoveri Katri Lylynperän kanssa, ja naisten maajoukkuevalmentaja Juho Halonen on valvonut energisen kaksikon touhuja.

”Kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan. Latua on ollut hyvin auki, ja sitä on hyödynnetty. Viitisen kilometriä on latua, joten sen kiertämisessä saa aikaa kulumaan. Lisäksi olen tehnyt jalkalenkkiä ja hiihtänyt rullamatolla.”

Vuokatissa hiihdetään lauantaina Suomen cupin vapaan sprintti ja sunnuntaina perinteisen viesti, joten Kähärä ja takareisivammasta sekä koronaviruksesta harjoituskaudella kärsinyt Lylynperä ovat viritelleet kuntoaan kisamaastoissa.

”Alkuviikosta pitää vähän palautella, koska takana on paljon treeniä. Todennäköisesti hiihdän molemmat kilpailut”, Kähärä sanoi.

Varsinaiseen herkistelyyn hän ei ryhdy ennen kaudenavausta.

Edessä on vielä kovaa harjoittelua maajoukkueen leirillä Oloksella marraskuun puolivälissä, mutta kuun loppua kohti kisakunnon pitäisi asettua kohdalleen.

”Taivalkoskella toivottavasti alkaa olla jo sellaisessa maailmancupin tason kunnossa”, Kähärä silmäili Taivalkosken Suomen cupin ja Rukalla odottavan maailmancupin suuntaan.

”Vuokatti on muutenkin erilainen kisa. On aika lämmin keli, ja latu voi olla sohjoinen. Lähden taistelemaan palkintokorokepaikasta. Viestissä tavoittelemme voittoa.”

Kättään paranteleva Vilma Nissinen ei ole mukana, mutta Vuokatti Ski Team Kainuulla riittää hyviä hiihtäjiä Kähärän ja Lylynperän kaveriksi.

”Piipon Eve on ollut huhujen mukaan kovassa kunnossa. Eiköhän me Eve saada mukaan”, Kähärä mainitsi viesticupin voittoa huhtikuussa sinetöimässä olleen Eveliina Piipon.

Suomen cupissa menestyminen on tärkeää seuralle ja Kähärälle, mutta hän haluaa pärjätä Vuokatin violettivalkoisen edustusasun lisäksi Suomen sinivalkoisissa.

MM-mitaleista hiihdetään helmi-maaliskuun taitteessa Planicassa.

”Päätähtäimenä olisi ensimmäiset aikuisten MM-kilpailut, mutta myös alle 23-vuotiaiden MM-kilpailut Kanadassa. Nuorten mitalia tavoittelen kovasti”, Kähärä painotti STT:lle jo kolmisen viikkoa sitten Suomen hiihtoliiton mediatilaisuudessa.

”Viime talvelta jäi hampaankoloon vapaan sprintti nuorten MM-kilpailuista”, hän viittasi puolivälieriin jäämiseen.

Muuten kausi olikin mainio, kun mikkeliläislähtöinen hiihtäjä pääsi kiertämään säännöllisesti maailmancupia. Pekingin olympialaisissa hän ylsi sprintin puolivälieriin.

”Vapaan sprintti on ollut päämatka, mutta tällä kaudella perinteistä hiihdetään enemmän, kun arvokisoissa on perinteisen sprintti. Toivon, että kesällä tehty työ näkyy ja pystyisin siinäkin kamppailemaan hyvin erissä ja pääsisin välieriin.”

Vuosi sitten loikka edelliskauteen verrattuna oli hurja. Nyt hiihtäjä toppuuttelee, kun hänelle vihjailee yhtä suuresta kehitysharppauksesta.

”Minusta tuntuu, että palaset vain loksahtelivat kohdalleen. Mahdollisuuksia oli ollut aiemminkin, mutta itseluottamuksen kasvaminen vaikutti paljon. Pääsin kilpailuissa jatkoon, hiihtämään eriä ja kiertämään kisoja. Kunnon suhteen ei ollut tapahtunut mitään harppausta vaan pitkän työn tulos alkoi näkymään. Itseluottamus oli suuressa osassa. Kehitys jatkuu ja toivon "pertsan" kehittymistä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat