Uefa haluaa Suomeen VAR-järjestelmän, mutta hinta hirvittää

VAR-tuomarijärjestelmän vuosittaiset käyttökustannukset olisivat jopa satoja tuhansia euroja vuodessa. Samaan aikaan Veikkausliigalla on kriittisempiäkin kehityskohteita, kirjoittaa HS:n urheilutoimittaja Ari Virtanen.

Euroopan jalkapalloliiton Uefan päämajan VAR-huoneessa videoerotuomari avustajineen tarkkaili Real Sociedadin ja Manchester Unitedin ottelua.

6.11. 7:30 | Päivitetty 6.11. 7:51

Nyon / Helsinki

Parhaimmillaan jalkapallon videoerotuomarijärjestelmä (VAR) toimii huomaamattoman tehokkaasti.

Kun torstai-iltana Manchester United teki Real Sociedadia vastaan maalin Eurooppa-liigan ottelussa, kului maalin jälkeen vain noin 10–15 sekuntia, kunnes saksalainen videoerotuomari Marco Fritz oli tarkistanut maalin.

HS oli paikalla Sveitsin Nyonissa Euroopan jalkapalloliiton Uefan videoerotuomarihuoneessa juuri sillä hetkellä, kun maali syntyi.

Samassa huoneessa oli samaan aikaan videoerotuomarien tarkkailussa seitsemän muuta ottelua. Kutakin ottelua katsoi videoerotuomari, avustava videoerotuomari ja kaksi teknistä avustajaa.

VAR-tuomari katsoo ottelua pääkameran tuottamasta suorasta kuvalähetyksestä. Kun pelissä tapahtuu jotakin, joka mahdollisesti vaati videotuomarin päätöstä, hän siirtää katseensa alempaan monitoriin, jossa näkyy lähikuvaa eri kuvakulmista kolmen sekunnin viiveellä verrattuna pääkameran kuvaan.

Jos lähikuvassa näkyy jotain olennaista, videotuomari voi pyytää lisää kuvamateriaalia eri kuvakulmista teknisiltä avustajilta.

Näin tapahtui Unitedin maalin kohdalla. Fritz pyysi välittömästi lisää videokuvaa eri kuvakulmista, ja sillä välin avustava videoerotuomari jatkoi pääkameran katsomista.

”Goal confirmed [maali vahvistettu]”, Fritz totesi ja ottelu pääsi jatkumaan viivytyksettä ilman, että kukaan stadionilla tai television ääressä edes tajusi videoerotuomarin tutkineen maalia.

Näin järjestelmä toimii parhaimmillaan. Nurjan puolensa järjestelmä näytti sitä edellisen viikon torstaina, kun HJK:n kotikannattajat joutuivat pettymään pahasti AS Romaa vastaan hylätyn tasoitusmaalin jälkeen.

Pahimmillaan VAR tappaa maalien aiheuttaman ilon ja euforian, ja toisaalta se korjaa niitä virheitä, joita erotuomarit inhimillisyyttään tekevät.

Lue lisää: Klubi koki kauden katkerimman tappion, kun David Brownen unelmamaali hylättiin

Uefan erotuomarikomitean puheenjohtaja Roberto Rosettin mielestä VAR on loistava työkalu, mutta sitä on käytettävä järkevällä tavalla.

”Haluamme johdonmukaista pelin sääntöjen käyttämistä. Se on tuomaroinnin avainasia. Puhdas johdonmukaisuus on utopiaa, mahdotonta. Mutta meidän täytyy työskennellä joka päivä saavuttaaksemme tavoitteemme”, Rosetti sanoi.

Uefa haluaisi, että VAR-järjestelmä otettaisiin käyttöön mahdollisimman monessa maassa Euroopassa – myös Suomessa.

Rosetti ja Uefa ymmärtävät, että pelin hengen varjeleminen on tärkeätä. Ensisijaisesti erotuomarien on tehtävä päätökset, ja vasta tarpeen tulleen videoerotuomarien on avustettava oikeiden ratkaisuiden saamiseksi.

”Emme saa vahingoittaa jalkapallon henkeä. Haluamme mahdollisimman vähäistä puuttumista peliin [VAR:n avulla] saavuttaaksemme mahdollisimman suuren hyödyn”, Rosetti sanoi.

Rosetti esitteli Uefan mediatilaisuudessa VAR-järjestelmän periaatteita. Erotuomarin pitää tehdä aina ensin päätökset. Erotuomarin päätöstä ei muuteta, ellei videotarkastelussa näy pelaajien tekemää ”selvää ja ilmeistä virhettä”.

Lopullisen päätöksen tekee aina erotuomari. VAR-järjestelmä avustaa erotuomaria vain silloin, kun se havaitsee ”selvän ja ilmeisen virheen” pelissä tai erotuomareilta huomaamatta jääneen tilanteen.

Uefan kilpailuissa VAR-järjestelmä otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Mestarien liigan pudotuspeleissä helmikuussa 2019. Sen jälkeen sitä on käytetty tämän kauden Mestarien liigan neljänteen ottelukierrokseen mennessä 1 377 eri Uefan ottelussa yhdessätoista eri kilpailussa.

Näissä otteluissa VAR-järjestelmä on tarkistanut 6 103 tilannetta. Erotuomarin alkuperäisiä tuomioita on korjattu 479 kertaa eli yksi korjaus 2,87 ottelua kohden. 211 näistä edellä mainituista tuomion korjauksista on ollut niin sanottuja faktaan perustuvia korjauksia, jotka eivät ole subjektiivisia.

Tällaisia ovat paitsiot ja tilanteet rangaistusalueen sisä- tai ulkopuolella. 267 tilannetta ovat vaatineet erotuomarin tarkistavan tilanteen kentän laidalla olevasta monitorista.

HJK:n pelaajat ehtivät jo juhlia David Brownen maalia AS Romaa vastaan, kunnes se hylättiin videotarkistuksen jälkeen.

Uefa haluaisi, että VAR-järjestelmä otettaisiin käyttöön mahdollisimman monessa maassa Euroopassa – myös Suomessa.

Tällä haavaa järjestelmä on Uefan alueella käytössä 29 maassa ja kuudessa muussa maassa sitä ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön. Armenia, Georgia, Latvia, Norja, Skotlanti ja Kazakstan ovat aloittamassa VAR-järjestelmän käyttöönottoa.

Viro teki tänä vuonna päätöksen VAR-järjestelmän ottamisesta käyttöön ensi vuonna. Ruotsissa seurojen vastustus on niin kovaa, että siellä VARia tuskin nähdään vielä vähään aikaan.

Uefa näkisi mielellään VAR-järjestelmän leviävän mahdollisimman laajalle Euroopassa.

Niin kauan kuin Suomessa ei ole VARia käytössä, jäävät suomalaiset erotuomarit heikompaan asemaan verrattuna erotuomareihin, joiden kotimaissa VAR on käytössä. Suomalaiserotuomarien on vaikeampi päästä Uefan otteluihin.

”Suomi, painostan teitä [ottamaan VARin käyttöön]”, Roberto Rosetti sanoi vitsaillen Uefan mediatilaisuudessa torstaina Sveitsin Nyonissa.

Suomen Palloliitolla ei ole toistaiseksi kantaa asiaan. Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande sanoo, että Palloliitossa on tiedetty, että VAR-asia voi tulla eteen jossain vaiheessa.

VAR-järjestelmän vuosittaiset käyttökustannukset olisivat todennäköisesti vähintään useampia satoja tuhansia vuodessa.

Palloliitto olisi mukana alkuinvestoinneissa ja erotuomarien koulutuksissa.

HJK:n toimitusjohtajan ja Veikkausliigan hallituksen jäsenen Aki Riihilahden mukaan VAR pitää jollain aikavälillä ottaa ehdottomasti käyttöön Suomessa, mutta oikeata ajankohtaa pitää vielä miettiä.

”Urheilullisesti oikein käytettynä VAR on hyvä asia, mutta sen isoa kustannusta pitää peilata muihin kriittisiin resursseja vaativiin asioihin Veikkausliigan muutosohjelmassa ja myös siihen, miten teknologia ja hinta kehittyvät lähivuosina.”

Veikkausliigalla on VARista selvitystyö parhaillaan käynnissä. Ensin pitää selvittää, miten VAR-järjestelmä on toteutettavissa Suomessa, mitä erilaisia vaihtoehtoja VAR-järjestelmäksi on olemassa ja mitä järjestelmän käyttöönottokulut ja vuosittaiset kulut olisivat.

Investointi- ja käyttökustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi se, miten montaa kameraa järjestelmä käyttäisi ja kuinka paljon tarvittaisiin henkilöitä järjestelmää käyttämään.

VAR-järjestelmän vuosittaiset käyttökustannukset olisivat todennäköisesti vähintään useampia satoja tuhansia vuodessa.

Hinta on ongelma, kun samaan aikaan Veikkausliigalla on kriittisempiäkin kehityskohteita: olosuhteita, viestintää, markkinointia, ottelutapahtumia ja televisiointia.

Veikkausliigan puheenjohtajan ja Palloliiton varapuheenjohtajan Kaarlo Kankkusen mukaan hinta on kynnyskysymys.

”Kuka sen maksaa? Ensin on iso investointi ja sen jälkeen käyttökulut. Pitää olla selvää, että maksaja löytyy. Suomi-futikseen nämä ovat valtavia summia”, Kankkunen sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat