Tämä kaikki on pielessä kisaisäntä Qatarissa

Jalkapallon MM-kisat alkavat sunnuntaina upporikkaassa maassa, joka polkee ihmisoikeuksia ja sai kisat korruptionkäryisellä päätöksellä 12 vuotta sitten. Tutkija Sami Kolamo kertoo, mikä Qatarin kisoissa on mennyt pieleen jo ennen kuin maaliakaan on tehty.


18.11. 2:00 | Päivitetty 19.11. 7:36

Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa antoi joulukuussa 2010 vuoden 2022 jalkapallon MM-kisat Qatarin järjestettäväksi.

Kisojen myöntämisestä päätti Fifan hallitus (executive committee), jonka 22 äänestäneestä jäsenestä 16 on sittemmin joko tuomittu korruptiosta, joutunut korruptiotutkinnan tai väärinkäytösepäilyjen kohteeksi tai kuollut.

Heidän päätöksensä seurauksena jalkapallon MM-kisat alkavat tulevana sunnuntaina 20. marraskuuta pinta-alaltaan Pirkanmaata pienemmässä, upporikkaassa maakaasu- ja öljyvaltiossa, joka polkee YK:n julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia monin tavoin.

Mutta mikä kaikki Qatarin kisoissa onkaan pielessä jo ennen kuin pelit ovat päässeet edes alkuun?

Tutkija Sami Kolamo on perehtynyt juurta jaksaen Qatarin MM-kisoihin – eikä aio katsoa pelejä sekuntiakaan.

Tampereen yliopiston mediakulttuurin dosentti Sami Kolamo on syventynyt huolellisesti Qatarin ongelmiin. Hänen kirjansa Riistopallon MM-kisat Qatarissa (Vastapaino) ilmestyi tänä syksynä.

Kolamo pitää koko ajatusta Qatarissa pidettävistä MM-kisoista hämmentävänä.

”Näihin kisoihin kiteytyy suuria globaaleja ongelmia”, hän sanoo.

”Rakennetaan stadioneita ja infraa aavikolle maahan, jossa ei ole edes kunnon jalkapallokulttuuria. Ympäristön näkökulmasta tilanne on kestämätön, puhumattakaan ihmisoikeuksista, sananvapaudesta ja tasa-arvosta”, Kolamo toteaa.

”Al-Thanien hallinnoimassa vuokraajavaltiossa siirtotyöläiset ovat paarialuokkaa, joiden yhteiskunnallinen asema ei merkittävästi eroa entisaikojen orjista.”

Qatarin ongelmien lista on pitkä.

Ilmaston vuoksi talvella pelattavat kisat vaativat huippumoderneja ilmastoituja stadioneita, ja niiden sekä lukemattomien muiden projektien rakentamisessa on säästetty ulkomaalaisten rakentajien työoloista ja korvauksista.

The Guardianin alkuvuodesta 2021 tekemä selvitys kertoi, että kisojen myöntämisestä lähtien vuoden 2020 loppuun mennessä Qatarissa olisi kuollut ulkomaalaisia siirtotyöntekijöitä arviolta 6 500, eli noin 12 siirtotyöntekijää joka viikko.

Selvitys ei sisällä vuosia 2021–2022 eikä myöskään tietoja useista maista, kuten Filippiineiltä ja Keniasta, joista on lähtenyt Qatariin kymmeniä tuhansia työntekijöitä.

”Eikä kuolemien voi sanoa tapahtuneen muualla kisoihin liittymättömästi. Kaupunkitila on verkosto, ja mega­tapahtumaan liittyvät muun muassa metroyhteydet ja moottoritiet, joita ihmiset tarvitsevat kisoissa liikkuakseen paikasta toiseen”, Kolamo sanoo.

Lue lisää: Qatarissa alkavat MM-kisat, jollaisia ei pitäisi ikinä järjestää

Qatar on kiistänyt jyrkästi tiedot tuhansista kuolleista. BBC:n mukaan Qatar on vuosina 2014–2020 raportoinut 37:stä stadion­työmaiden työntekijän kuolemasta, joista vain kolmen on katsottu liittyneen työhön.

Sydämenpysähdyksistä ja hengitys­vajauksista aiheutuneet kuolemat eivät Qatarin mukaan liity työntekoon, vaikka niiden tiedetään olevan yleisiä lämpö­halvauksen seurauksia.

Kansainvälinen työjärjestö ILO onkin todennut Qatarin valtion ilmoittamat luvut liian pieniksi. ILO:n raportin mukaan pelkästään vuonna 2020 Qatarissa kuoli 50 ja loukkaantui 500 ulkomaalaista työntekijää.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on kritisoinut Qataria muun muassa siitä, ettei kuolleille siirtotyöntekijöille ole tehty kunnollisia kuolinsyyn­tutkimuksia.

”Qatarin viranomaiset laiminlyövät varoitusmerkit, joihin reagoimalla olisi mahdollista säästää ihmishenkiä”, Steve Cockburn toteaa järjestön raportissa. Cockburn on Amnestyn taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien osaston johtaja.

”Kun verrattain nuoret ja terveet miehet kuolevat äkillisesti työskenneltyään pitkiä päiviä äärimmäisessä kuumuudessa, nostattaa se vakavia kysymyksiä työoloista Qatarissa.”

Intialaisia ja bangladeshilaisia työntekijöitä Qatarissa Khalifan kansainvälisen stadionin lähistöllä tammikuussa 2017.

Isona ongelmana Lähi-idän maissa on ollut työläisiä alistava kafala-järjestelmä, jossa työpaikan johtaja kafil on yksinvaltiaan kaltainen vallankäyttäjä.

Virallisesti kafala ei ole Qatarissa enää käytössä, mutta sen käytännöt elävät maassa yhä. Kafalan alaisuudessa työläisille on muun muassa asetettu liikkumisrajoituksia ja heidän passinsa on takavarikoitu.

Kolamo huomauttaa, ettei kansainvälistä mediaa päästetä vapaasti seuraamaan työleirien todellisia oloja ja haastattelemaan työntekijöitä, vaan poliisit ja järjestyksen­valvojat estävät haastattelut ja kuvaamisen.

Hän kertoo kirjassaan, kuinka rakentajien elinolosuhteet ovat usein olleet ala-arvoiset niin työssä kuin olemattomalla vapaa-ajallakin.

Ruokaa ja vettä ei ole ollut riittävästi, ja työtä on jouduttu tekemään yli 50 asteen helteessä. Yhdessä huoneessa saattaa olla majoittuneena kymmenen henkilöä leireillä, jotka sijaitsevat kaukana kaupunkien keskuksista – poissa turistien silmistä ja kameroiden ulottuvilta.

Kun ongelmia on tuotu julkisuuteen, Qatar on reagoinut muuttamalla asteittain työlakejaan. Aito muutos on kuitenkin ollut vähäistä, sillä valvonta on olematonta. Kun vastuuta on ketjutettu alihankkijoiden alihankkijoille, on valtionjohdon ja Fifan helppo pestä kätensä.

Työntekijöillä ei ole ollut käytännössä mahdollisuutta valittaa oloistaan ja vaihtaa työnantajaa, koska valittaminen on johtanut vain entistä huonompaan kohteluun. Valitusten tekijöitä on uhattu työpaikan menettämisellä ja väkivallalla.

Työnantajien lisäksi heitä on saattanut alistaa myös lähtömaan työnvälittäjä, ja monet joutuvatkin ottamaan velkaa jo töihin päästäkseen. Palkat ovat olleet sovittua huonompia tai niitä ei ole maksettu lainkaan.

”Qatarissa käytetään hyväksi sitä, että muualla maailmassa on työttömyyttä ja köyhyyttä”, Kolamo toteaa.

Yksi suurimmista työntekijöiden lähtömaista on Nepal, jolla ei ole halukkuutta puuttua väärinkäytöksiin. Muualle töihin lähtevät parantavat maan omia työllisyyslukuja, ja Nepalin brutto­kansantuotteesta jopa kolmasosa muodostuu ulkomailla työskentelevien kotimaahan lähettämästä rahasta.

”Jos wahhabiitin olisi pakko valita joko siirtotyöläisten tai seksuaali­vähemmistöjen oikeuksien kohentaminen, veisi ensin mainittu kirkkaasti voiton.”

Naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puuttuminen on Qatarissa valtava ongelma, jonka taustalla on valtionuskonto wahhabismi, sunni-islamismin fundamentalistinen suuntaus.

”Arvomaailma on hyvin konservatiivinen ja uskonnollinen. Qatar on todennut, että he ovat suvereeni valtio, jolla on oikeus tehdä sellaisia lakeja kuin haluavat”, Kolamo sanoo.

Naisia ei ymmärretä itsenäisiksi ja omaehtoisiksi toimijoiksi, vaan heille on nimetty perheestään miespuolinen holhoaja. Käytäntö on keskeinen osa patriarkaalista valvontayhteiskuntaa.

Homoseksuaalisuus taas on Qatarissa rikos, josta on mahdollista langettaa jopa kuolemantuomio mutta yleensä seurauksena on sakko- tai vankeusrangaistus.

Kisojen ajaksi Qatar on tehnyt Fifan haluamia myönnytyksiä muun muassa alkoholinkäytön ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien suhteen. Kolamo pohtii, että mikäli muutoksia voidaan tehdä kisojen ajaksi, voisi se joku päivä olla kenties mahdollista myös pysyvämmin.

”Jos alle 25-vuotias nainen on tullut yksin lentokentälle lähtöselvitykseen, virkailija voi soittaa holhoajalle ja varmistaa, ettei henkilö ole karkaamassa.”

Qatar välittää maineestaan, vaikka sen toiminta herättää inhoa ja halveksuntaa ympäri maailmaa.

Jalkapallon MM-kisat ovat suurin yksittäinen tapahtuma Qatarin ”National Vision 2030” -ohjelmassa, joka käynnistettiin 14 vuotta sitten. Ohjelmassa on kyse niin sanotusta urheilupesusta tai urheilun valkopesusta; urheilu- ja viihdetapahtumien avulla Qatar pyrkii silottelemaan maabrändiään.

”Toisaalta en puhuisi niinkään brändistä vaan propagandasta. Tämä ei oikeastaan eroa mitenkään Venäjän propagandasta tai – jos haluaa olla oikein kriittinen – Berliinin olympialaisten natsipropagandasta. He tietoisesti haluavat suunnata huomiota toisaalle negatiivisista uutisista ja tuoda näkyviin vanhanaikaista urheilun positiivista tarinaa”, Kolamo tähdentää.

Naisten asema on Qatarissa hyvin heikko. Kuvassa kaksi niqab-huntua käyttävää naista kävelee rannalla Dohassa lähellä 974-stadionia.

Mutta kun seuraa jalkapallon MM-kisoista käytyä keskustelua, vaikuttaisi siltä, että pehmeän vallankäytön ja urheilupesun näkökulmasta kaasumiljardeilla on saatuaikaan lähinnä lisää vahinkoa.

Kolamo kuitenkin uskoo, että Qatar voi vielä selviytyä tilanteesta voittajana.

”Qatar pitää peukkuja pystyssä sille, että kisojen aikana olisi mahdollisimman paljon hymiöitä, peukkuja ja positiivista kuvastoa somessa ja tv-lähetyksissä. Tuo kuvasto on olennaista siinä, että Qatar näyttäytyy paikkana, johon turistit haluavat tulla ja sijoittajat investoida tulevaisuudessa.”

Kolamo huomauttaa, ettei Qatarin tähtäimessä ole ensisijaisesti Länsi-Eurooppa, jossa sen maine on saanut pahan kolauksen. Tavoitteena on houkutella rikkaita ihmisiä Aasiasta, Pohjois-Afrikasta ja muualta Lähi-idästä.

”Ja tämä liittyy Qatarin asuntotuotantoon. He ovat rakentaneet stadioneiden ympäristöön valtavasti uusia asuntoja ja myös uuden Lusailin kaupungin. He olettavat maan arvon nousevan kisojen ansiosta runsain mitoin ja ihmisten haluavan vuokrata tai ostaa näitä asuntoja.”

”Mutta vaikka tämä epäonnistuisi ja Lusailista tulisi kisojen jälkeen osittain aavekaupunki, ei sillä ole heille suurta väliä. He istuvat sellaisen rahakirstun päällä, ettei vaikuta mitenkään, vaikka he maksaisivat ylläpitokustannuksia seuraavat sata vuotta.”

Brittikoomikko Simon Brodkin tunkeutui Fifan lehdistötilaisuuteen heinäkuussa 2015 ja heitti seteleitä tuolloisen puheenjohtajan Sepp Blatterin päälle ”kiitokseksi Pohjois-Korean vuoden 2026 kisaisännyydestä”.

Kolamo puhuu myös puolipehmeästä vallankäytöstä, joka kytkeytyy Qatarin valtion investointiyhtiön kautta luotuihin verkostoihin ympäri maailmaa. Qatarin valta maailman­taloudessa on vain voimistunut nyt, kun maakaasun merkitys on entisestään kasvanut.

Puolipehmeää valtaa ja vallankäyttöä havainnollistaa hyvin Fifan joulukuussa 2010 tekemä päätös myöntää tämän vuoden kisat Qatarille.

Kolamo kertoo kirjassaan, kuinka ratkaisevana tekijänä Qatarin voitossa on pidetty Uefan entisen puheenjohtajan, ranskalaisen Michel Platinin kabinettipeliä.

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy myi Qatarille hävittäjiä yli 14 miljardin dollarin edestä ja houkutteli Qatarin investointi­rahaston urheilu­osaston ostamaan Sarkozyn suosikkijoukkueen PSG:n.

Muun muassa nämä sopimukset saivat Platinin Qatarin tueksi, ja hänen väitetään ratkaisevasti suostutelleen neljä Fifan hallituksen jäsentä äänestämään Qataria.

”Sepp, mitä sinä tekisit, jos presidenttisi pyytäisi sinulta jotain”, Fifan ex-puheenjohtaja Sepp Blatter kertoi Tages-Anzeigerin haastattelussa Platinin sanoneen hänelle.

Lue lisää: Fifan laiminlyönnit luovat pelaajille moraalisen dilemman: ”He tietävät, että jalkapallo­kengissä on verta”

Kolamo lisää, että Qatarin valitsemista kritisoitiin tuoreeltaan huomattavan vähän. Epäkohdat nousivat pintaan vasta muutamaa vuotta myöhemmin, kun muun muassa The Guardian paljasti ”MM-kisaorjien olemassaolon”.

”Platinin vaikutusvaltainen toimija-asema on malliesimerkki siitä, millä tavoin MM-kisaisännän valintatilaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä tihentymiä, joissa yhdistyvät hyvä veli -verkostot, valtiolliset kauppasuhteet ja urheilupesu.”

Kolamo nostaa kirjassaan esiin, kuinka FBI luokitteli Sepp Blatterin johtaman Fifan RICO-yhtiöksi (Racketeering Influenced Corrupt Organisation), joka kääntyy suomennettuna ”mafiatyyppiseksi korruptio-organisaatioksi”.

Kolamon mukaan Qatarissa valta on keskittynyt samalla tavalla kuin Blatterin ajan Fifassa. Maan johdossa on al-Thanin perhe läheisine liittolaisineen.

”Molemmat ovat keskittyneitä valtajärjestelmiä, ja niitä on hyvin vaikea rikkoa ulkopuolelta. Blatterin Fifa romahti vasta, kun maanosaliittojen johtajat, Blatterin liittolaiset Mohammed bin Hammam ja Jack Warner halusivat lisää valtaa, jolloin he alkoivatkin vastustaa Blatteria ja hajottaa Fifaa sisältä.”

Myöskään Gianni Infantinon helmikuussa 2016 alkaneella puheenjohtaja­kaudella Fifalle ei näytä kasvaneen tukevaa moraalista selkärankaa.

Fifa lähetti hiljattain MM-kisoihin osallistuville joukkueille suorastaan häpeällisen paimenkirjeen, jossa näitä vaadittiin ”keskittymään jalkapalloon” kisojen aikana.

Lue lisää: Fifa haluaa Qatarin kritisoinnin loppuvan – lähetti kirjeen MM-kisa­maille

”Minusta tuo on säälittävää, surullista ja jopa naurettavaa”, Kolamo sanoo.

”Mutta Fifa on vähän paniikissa kritiikin suhteen tällä hetkellä, eikä heillä ole enää mitään muuta jäljellä kuin vanhanaikainen urheilun hyvä kirjoitus: keskittykää nyt tähän ihanaan futikseen, mihin olette aina aikaisemminkin keskittyneet”, Kolamo kuvailee.

Toistaiseksi joukkueiden ja pelaajien protestit ovat olleet vähissä. Kolamo sanookin toivoneensa, että joku olisi ottanut rohkeammin kantaa.

Jalkapallolegenda Ronaldo seurasi taustalla, kun Fifan puheenjohtaja Gianni Infantino (vas.) ja Qatarin emiiri Tamim bin Hamad al-Thani kättelivät Davosissa World Economic Forum -tapahtumassa toukokuussa 2022.

Ehkä toivoa paremmasta huomisesta kuitenkin on.

Qatarin kisojen ongelmat on nostettu esille selvemmin kuin koskaan. Kisojen järjestäminen Qatarin, Kiinan tai Venäjän kaltaisissa ihmisoikeuksien likakaivoissa on suuren yleisön silmissä yhä halveksitumpaa.

Ja tämä voi saada aikaan muutoksen viimeistään siinä vaiheessa, kun Coca-Colan ja Visan kaltaiset jättisponsorit kokevat, että heidän brändinsä yhdistäminen kisoihin tuottaa enemmän harmia kuin hyötyä, ja vetävät kymmenet ja sadat miljoonansa pois.

Lue kaikki MM-kisajutut täältä.

Kolamon mukaan suurkisojen järjestäjämaita valittaessa pitäisi olla ohjeistus, jossa erilaiset ongelmat olisi kategorisoitu. Kun tärkeät asiat, kuten sananvapaus, ihmis­oikeudet ja ilmasto­kysymykset, olisivat kunnossa, voisi maata harkita kilpailujen järjestäjäksi.

Fifa on Venäjän ja Qatarin valintojen jälkeen alkanut arvioida myös ihmisoikeuksien toteutumista hakijamaissa. Lähitulevaisuus näyttää, toimiiko se käytännössä – yksi vuoden 2030 jalkapallon MM-kisojen hakijamaista on Saudi-Arabia yhdessä Egyptin ja Kreikan kanssa.

Itsekin harrastetasolla jalkapalloa pelaava Sami Kolamo kävi Qatarissa tutustumassa kisapaikkoihin viime vuonna järjestettyjen Arabimaiden mestaruuskisojen aikaan.

Sami Kolamon rakkautta jalkapalloon edes Qatar ja Fifa eivät ole onnistuneet pilaamaan.

”Rakastamiseen liittyy myös kriittisyys. Sitä voi verrata parisuhteeseen: tuskin siinäkään pelkästään ihaillaan kaikkea siinä toisessa, vaan ihailuun liittyvät myös epäkohtien näkeminen ja sellainen kissan pöydälle asettaminen, kun on tarvetta.”

”Näen, että fanius vaan rikastuu kriittisyyden myötä”, Kolamo sanoo.

Alkavat kisat jäävät Kolamolta katsomatta. Päätös ei ollut helppo, sillä vuoden 1986 kisoista lähtien Kolamo on nähnyt kaikki pelit.

”Elokuva- ja teatterilippuja tulee luultavasti ostettua aika paljon. Voi olla, että minut täytyy kahlita jalasta patteriin kiinni kauas televisiosta ja ilman kännykkää – varsinkin jos Argentiina ja Brasilia sattuisivat pelaamaan finaalissa.”

Jutun sitaattinostot ovat Sami Kolamon kirjasta Riistopallon MM-kisat Qatarissa.

Oikaisu 23.11. klo 15.45: Sepp Blatterin kuvan yhteydessä olevasta kuvatekstistä saattoi saada virheellisen vaikutelman, että Pohjois-Korealle olisi myönnetty vuoden 2026 kisaisännyys. Kuvateksti on muotoiltu uudelleen.

Lue lisää: Riku Riskin henkilökohtaiseksi aiottu boikottipäätös vuoti julkisuuteen ja teki hänestä kansainvälisen puheenaiheen

Lue lisää: Siirtotyöntekijä sanoo, että Qatarin ongelmat pysyvät: ”Vihaan rasismia ja sitä, että naisia kohdellaan kaltoin”

Lue lisää: Qatarissa alkavat MM-kisat, jollaisia ei pitäisi ikinä järjestää

Lue lisää: Qatar on kaasujätti, jonka merkitys Euroopalle vain kasvaa

Lue lisää: Jaossa on 16 paikkaa pudotuspeleihin – HS arvioi ketkä MM-kisoissa pärjäävät

Lue lisää: Fifan laiminlyönnit luovat pelaajille moraalisen dilemman: ”He tietävät, että jalkapallo­kengissä on verta”

Lue lisää: Kisamatka Qatariin ei kiinnosta suomalaisia: ”Kysyntä on ollut aivan marginaalista”

Lue lisää: Kisojen nuorin valmentaja vapautti Messin

Lue lisää: Messin ja Ronaldon aikakausi päättyy – Saako kuningas vihdoin kruununsa?

Lue lisää: Rankkari vai ei? HS kävi läpi Fifan koulutus­materiaalin asiantuntijan kanssa, tässä on kaikki käsivirheestä

Lue lisää: MM-kisojen rankkarit ovat silkkaa henkistä sotaa – Eräs maalivahdin temppu on saanut psykologian tohtorinkin suunniltaan

Lue lisää: Sensori pallon sisällä ja pelaajien sijainnin seuranta – tässä ovat MM-kisojen sääntömuutokset

Lue lisää: Otteluohjelma: Saksan ja Espanjan kohtaaminen on alkulohkopelien helmi

Lue lisää: Tässä on haastavin jalkapallon MM-visa: testaa, saatko ainakin yhden oikein

Lue lisää: Peru matkasi Qatarin MM-finaaliin, Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti

Lue lisää: MM-kisojen lähettiläs sanoo homo­seksuaalisuuden olevan ”vaurio aivoissa”

Lue lisää: Kymmenen maata vaatii Fifalta Qatarin siirto­työläisten olojen parantamista – Suomi ei joukossa

Lue lisää: Tim Sparv tyrmää Qatarin MM-kisat ennen ensimmäistäkään potkua

Lue lisää: Reuters: Qatar häätänyt tuhansia työntekijöitä kodeistaan jalkapallon MM-kisojen lähestyessä

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat