Fifan laiminlyönnit luovat pelaajille moraalisen dilemman: ”He tietävät, että jalkapallo­kengissä on verta”

Qatarin kisoissa kansainvälinen urheiluyhteisö tulee pönkittäneeksi diktatuuria, ihmisoikeusasiantuntijat sanovat. ”Kansainvälisen jalkapallon katsomisen pitäisi tuottaa aina huonoa omatuntoa.”

Amnesty Internationalin aktivistit protestoivat Qatarin siirtotyöläisten puolesta Espanjan jalkapalloliiton toimiston edessä Madridissa viime vuoden marraskuussa.

18.11. 2:00 | Päivitetty 19.11. 9:19

Qatarin valintaa MM-kisaisännäksi on kritisoitu siitä lähtien, kun maa onnistui saamaan kisat korruption avulla vuonna 2010.

Heikko ihmisoikeustilanne, kisat rakentaneiden siirtotyöläisten riistäminen, seksuaalivähemmistöjen syrjintä ja naisten alisteinen asema sekä sananvapauden puute ovat vain pintaraapaisu ongelmista.

Öljy- ja maakaasujätti rakensi modernin ajan orjia hyväksikäyttäen aavikolle kisat, jotka jokainen vastuullinen taho tuomitsee. Lukuisat riippumattomat lähteet ovat vahvistaneet epäkohdat todeksi.

”Ongelmat eivät ole poistuneet millään lailla”, Amnesty Internationalin Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson kertoo Qatarin ihmisoikeustilanteesta kisojen alla.

Protestointi on kuitenkin ollut suhteellisen vähäistä, vaikka esimerkiksi kisaboikottiin kehottavia banderolleja näkyi ympäri eurooppalaisia jalkapallokatsomoita juuri ennen kisoja. Ruotsalaisen Blankspot-verkkojulkaisun virtuaalinen Cards of Qatar -korttisarja esittelee keräilykorttien tyyliin Qatarissa kuolleiden siirtotyöläisten tarinoita.

”Ongelmat eivät ole poistuneet millään lailla.”

Suurinta rohkeutta protesteissaan ovat osoittaneet Qatarissa työskentelevät siirtotyöläiset. Protestointi on ollut pienimuotoista, mutta riskitkin ovat valtavat.

”Suhtaudun hyvin varovaisesti siihen, kun kannustetaan, että ’voi kun siellä [kisoissa] tulisi työläisten protesteja’. Se voi olla heille hyvin vaarallista”, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila sanoo.

Lue lisää: Upporikkaan Qatarin minimipalkalla ei moni pärjää: "Joskus yrityksillä ei ole rahoja maksaa palkkoja”

Kansainvälistä protestointia puolestaan hillitsee se, etteivät Qatariin pääse kisojen aikana kuin kisavieraat. Esimerkiksi Amnesty International ei ole paikalla.

”Seuraamme tietenkin sitä, mitä siellä tapahtuu. Meidän korviimme ei ole kantautunut mitään sellaista tietoa, että siellä olisi jotain [protestointia] tapahtumassa”, Johansson kertoo.

Kisamaista kantaa ottavat ainakin Tanska ja Yhdysvallat. Tanskan paitavalmistaja Hummel tuo kisoihin täysin yksiväriset peliasut, koska se ei halua näkyä turnauksessa, joka on maksanut tuhansien ihmisten hengen. Yhdysvallat tukee seksuaalivähemmistöjä sateenkaarilogolla.

”Suhtaudun hyvin varovaisesti siihen, kun kannustetaan, että voi kun siellä tulisi työläisten protesteja.”

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila tietää, etteivät qatarilaiset vallanpitäjät joudu vastuuseen ihmisoikeusloukkauksista, koska maassa ei ole demokraattista oppositiota eikä riippumatonta kansalaisyhteiskuntaa.

Amnesty on keskittynyt Qatarissa erityisesti siirtotyöläisten tilanteeseen. Muun muassa stadionien rakentajat, kotiapulaiset sekä hotelli- ja ravintola-alalla työskentelevät tekevät käytännössä pakkotyötä.

He painavat pitkiä työpäiviä ilman vapaita, kohtaavat ongelmia palkanmaksussa ja työskentelevät vaarallisissa olosuhteissa. Rakennustyömailla on kuollut tuhansia ihmisiä muun muassa sydämen pysähtymiseen, joka liittyy kuumuuteen, vähäiseen uneen ja raskaaseen työhön.

Lue lisää: Tämä kaikki on pielessä ihmisoikeuksia polkevassa ökyrikkaassa Qatarissa

”Sen lisäksi täytyy muistaa, että se konteksti, jossa operoidaan, on autoritäärinen yksipuoluemaa”, Mattila muistuttaa.

”Tämä tarkoittaa sitä, että vallanpitäjät eivät joudu vastuuseen ihmisoikeusloukkauksista, koska maassa ei ole demokraattista oppositiota eikä riippumatonta kansalaisyhteiskuntaa.”

Myös Qatarin erikoinen yhteiskuntarakenne altistaa erilaiselle riistolle. Maan asukkaista noin 90 prosenttia on siirtotyöntekijöitä, eikä heistä enemmistö ole Qatarin kansalaisia.

”Täytyy muistaa, että se konteksti, jossa operoidaan, on autoritäärinen yksipuoluemaa.”

Miten iso virhe MM-kisojen myöntäminen Qatarille oikein on? Johansson näkee, ettei ongelmana ole niinkään kisojen myöntäminen vaan se, että ne on myönnetty puutteellisin ehdoin eikä muutoksia ole ajettu niin voimakkaasti kuin olisi pitänyt.

”Emme me lähtökohtaisesti voi sanoa, ettei eri puolilla maailmaa pelattavan jalkapallon MM-kisoja saisi hakea ja järjestää missä vain. Ongelma oli siinä, ettei Fifa asettanut hakuprosessissa riittäviä kriteerejä, jotka hakijan täytyy täyttää”, hän kertoo.

”Jos tällaisia kriteerejä olisi ollut, ja niitähän Fifa on sitten myöhemmin luonut, niin tuskin Qatar olisi voinut niitä kisoja saada.”

Mattila kokee, että on naiivia ajatella kisojen myöntämisen parantavan ihmisoikeustilannetta Qatarin kaltaisissa maissa.

”Lisäksi kansainvälinen urheiluyhteisö on tullut pönkittäneeksi diktatuuria”, hän jatkaa.

”Emme me lähtökohtaisesti voi sanoa, ettei eri puolilla maailmaa pelattavan jalkapallon MM-kisoja saisi hakea ja järjestää missä vain.”

Amnesty Internationalin Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson seuraa intohimoisesti jalkapalloa. Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa on hänen mukaansa äärimmäisen ongelmallinen toimija.

Ihmisten valvonta kuuluu keskeisesti Qatarin keinoihin kritiikin hiljentämiseksi.

Maa on muun muassa vakoillut Fifaa entisen CIA-upseerin avulla ja pakottaa nyt kisaturistit lataamaan puhelimiinsa kaksi epäilyttävää sovellusta, joista Ranskan tietosuojaviranomainen CNIL varoitti muutama päivä sitten.

”Qatar on tiedusteluvaltio niin kuin tämäntyyppiset yksipuoluejärjestelmät ovat. Siellä kyllä valvotaan jokaista liikettä. Koska tarkoituksena on vaientaa oppositio, niin siihen on koneisto”, Mattila kertoo.

Lue lisää: Qatarissa alkavat MM-kisat, jollaisia ei pitäisi ikinä järjestää

Orwellilainen valvontayhteiskunta näkyy myös järjestäjien maksamissa faniryhmissä. Palkatut kannattajat velvoitetaan sekä tuomaan positiivisia asioita esiin että raportoimaan Qataria loukkaavia viestejä.

”Se kuulostaa yksipuoluejärjestelmältä, jossa kritiikki pyritään tukahduttamaan mitä kummallisimmin keinoin. Niistä osa on vaarallisia”, Mattila sanoo.

”Qatar on tiedusteluvaltio niin kuin tämäntyyppiset yksipuoluejärjestelmät ovat.”

Fifa on Johanssonin mukaan äärimmäisen ongelmallinen toimija, mutta valtavan organisaation sisällä on myös henkilöitä, jotka haluavat toimia muutoksen puolesta.

”Fifa on yhtenä ainoana isona urheiluliittona sitoutunut YK:n yrityksiä koskeviin ihmisoikeusperiaatteisiin ja luonut sen perusteella itselleen ihmisoikeusohjelman, joka paperilla on hyvä”, Johansson kertoo.

Hänen mukaansa järjestön on vaikea korjata kaikkia prosessin aikana tapahtuneita asioita. Väärin kohdeltuja työntekijöitä varten perustettava kompensaatiorahasto voisi antaa edes hieman takaisin.

”Tiedämme, että Fifan sisällä on paljon ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita tästä ja haluaisivat edetä asiassa, mutta ilmeisesti korkein johto vastustaa sitä edelleen.”

Kannattajat ympäri maailmaa, kansalliset lajiliitot kuten Suomen Palloliitto sekä kisojen isot sponsorit Adidas, Budweiser, Coca-Cola ja McDonald’s ovat rahaston perustamisen kannalla. Myös Mattila pitää korvausten maksamista tärkeänä.

”Fifa on yhtenä ainoana isona urheiluliittona sitoutunut YK:n yrityksiä koskeviin ihmisoikeusperiaatteisiin.”

Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan puheenjohtaja Gianni Infantino (vas.) on hyvissä väleissä Qatarin emiirin Tamim bin Hamad al-Thanin kanssa.

Moni penkkiurheilija jättää MM-jalkapallon seuraamisen tänä vuonna väliin. Jääkiekkosivusto Jatkoaika.comin keskustelupalstalla lääkitään kisakuumetta seuraamalla vuoden 1994 MM-kisoja Qatarin kisojen aikatauluun sovitettuna.

Amnestylla ja Ihmisoikeusliitolla ei ole kantaa Qatarin kisojen seuraamiseen. On jokaisesta itsestään kiinni, päättääkö boikotoida kisoja vai katsoa niitä.

”Sanoisin ehkä näinpäin, että kansainvälisen jalkapallon katsomisen pitäisi tuottaa aina huonoa omatuntoa. Silloin ei ole väliä, onko kyse MM-kisoista Qatarissa, Englannin Valioliigasta tai muista isoista liigoista, koska niihin kaikkiin liittyy ongelmia, niissä pyörivät isot rahat ja niissä esiintyy urheilupesua”, Johansson sanoo.

Hän kehottaa paikalle matkustavia faneja ja liittojen edustajia miettimään, kuka hyötyy ja kärsii heidän paikalla olostaan. Kisoihin matkaavat pelaajat ovat ammattiurheilijoita ja MM-kisoissa pelaaminen monelle elämän kohokohta. Siksi se pitää sallia, vaikka Fifan laiminlyönnit luovatkin moraalisen dilemman.

”He tietävät, että jalkapallokengissä on verta, kun näitä kisoja pelataan. Toivottavasti nämä kisat ovat esimerkki siitä, että Fifan ja muiden pitää jatkossa skarpata aika paljon”, Johansson sanoo.

”Kansainvälisen jalkapallon katsomisen pitäisi tuottaa aina huonoa omatuntoa.”

Häpeälliset kisat ovat ohi 18. joulukuuta, mutta Qatarille ja arvokisahakua suunnitteleville alueen muille maille on tärkeää suunnata painetta ihmisoikeuksien vuoksi myös kisojen jälkeen.

”Nyt olisi oleellista vaatia näiden maiden hallituksilta parannuksia, joita he ikään kuin ovat luvanneet”, Mattila sanoo.

Hän vieraili Qatarissa vuonna 2016 ja oppi sen, että maan hallinnolla on intressi pitää kulissit kunnossa esimerkiksi esittelemällä siirtotyöläisten malliasuntoloita. Qatar näyttää sen, mitä se haluaa näyttää.

Lue lisää: Riku Riskin henkilökohtaiseksi aiottu boikottipäätös vuoti julkisuuteen ja teki hänestä kansainvälisen puheenaiheen

Siksi median ei pitäisi etsiä kisamatkalla sosiaalipornoa ja saattaa siirtotyöläisiä vaaraan. Oleellisempaa on seurata, viedäänkö työlainsäädännön muutokset oikeasti läpi. Se merkitsee enemmän kuin se, katsooko joku ihminen kisoja.

”Saa sitäkin kysyä, mutta se ei muuta Qatarin tilannetta. Se muuttaa, jos pistetään painetta vielä puolen vuoden, vuoden ja viiden vuoden päästä. Toki se, että katsojaluvut olisivatkin paljon aiempia kisoja alhaisempia, olisi tärkeä viesti mediayhtiöille”, Mattila sanoo.

Lue kaikki MM-kisajutut täältä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat