Satojen pikalentojen ralli ympäri Persianlahden maita kuuluu Qatarin isännöimien jalkapallon MM-kisojen ympäristöongelmiin. Kuvassa Qatar Airwaysin Boeing 787 Dreamliner -lentokone MM-kisavärityksessä.

”Viherpesua räikeimmillään”

Jalkapallon MM-kisojen järjestäjät markkinoivat Qatarin kisoja kaikkien aikojen ympäristöystävällisimpinä. Väite ei pidä paikkaansa, vaan kisat ovat monessa mielessä turmiolliset ympäristölle.


29.11.2022 9:34 | Päivitetty 29.11.2022 16:22

Jalkapallon MM-kisojen isäntämaa Qatar on saanut kisojen alla ja aikana ansaittua huomiota heikon ihmisoikeustilanteensa vuoksi. Maa riistää siirtotyöntekijöitä, syrjii seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä sekä pitää naisia alisteisessa asemassa. Sananvapaus on heikko, eikä demokraattista oppositiota ole.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että kisoissa on myös ympäristökatastrofin ainekset. Megatapahtuma on rakennettu keskelle aavikkoa ympäristölle turmiollisella tavalla.

Kuumassa ja kuivassa ympäristössä kasvatettiin kisoja varten 144 nurmikenttää, joista kahdeksan on stadioneilla ja 136 harjoituskeskuksissa. Uutistoimisto Reutersin mukaan Qatar lennättää vuosittain Yhdysvalloista 140 tonnia nurmikonsiemeniä.

Jokaista kenttää on kasteltava talviaikaan vähintään 10 000 litralla vettä. Kesäaikaan määrä on vähintään 50 000 litraa.

Makeaa vettä Qatar saa suolanpoistolaitoksistaan, jotka toimivat öljyjätille tyypilliseen tapaan fossiilisilla polttoaineilla, mikä lisää Qatarin jättimäistä hiilijalanjälkeä.

”Qatar on vauras maa, niin he pystyvät tekemään tätä desalinaatiota eli poistamaan suolaa merivedestä, mutta se ei missään nimessä ole kestävä ratkaisu”, Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) johtaja Mari Pantsar sanoo.

”Sekä veden kerääminen että suolaliuoksen palauttaminen mereen aiheuttavat vaurioita merelle.”

Jalkapallon MM-kisoja varten rakennettiin Qatariin yli 140 kenttää, joista jokaisen kastelu vaatii vähintään 10 000 litraa vettä päivässä. Kanadan hyökkääjä Liam Miller käveli harjoituskentällä, jota sprinklerit kastelivat.

Suolanpoistossa on tarkasti ottaen kyse siitä, että makeaa vettä tuotetaan poistamalla vettä suolaisesta merivedestä, Tiede-lehti kertoo. Jäljelle jää aiempaa suolaisempi liuos, joka voidaan johtaa takaisin mereen.

Se vaarantaa muun muassa koralliriuttoja ja muita meren pienempiä eliöitä. Lisäksi prosessiin liittyvä korkeapainejärjestelmä voi imeä eliöitä sisäänsä tai aiheuttaa niille vakavia vammoja.

”Sekä veden kerääminen että suolaliuoksen palauttaminen mereen aiheuttavat vaurioita merelle”, ympäristöjärjestö Greenpeacen maajohtaja Touko Sipiläinen kertoo.

Qatar on hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan maailman ylivoimaisesti eniten saastuttava maa, kun huomioidaan hiilidioksidipäästöt asukasta kohden.

”Jokainen suomalainen tuottaa keskimäärin noin kymmenen tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Qatarissa se luku on lähes 40 per capita”, Pantsar sanoo.

Viime vuoden luku oli 37,05.

”Ei voi oikein väittää, että tämä kisapaikkavalinta olisi ollut miltään osalta onnistunut.”

Qatar on öljyjätti, joka käyttää fossiilisia polttoaineita muun muassa suolanpoistoon. Kuvan öljynjalostamo sijaitsee Persianlahden rannalla Musai’idissa.

Ympäristöpolitiikkaa tutkinut Helsingin yliopiston apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila muistuttaa koko Qatarin olemassaolon perustuvan öljytaloudelle.

”Ei voi oikein väittää, että tämä kisapaikkavalinta olisi ollut miltään osalta onnistunut. Ihmisoikeusosasto on tietysti yksi, mutta on tämä ympäristöpuolikin siinä vahva”, hän sanoo.

Lue lisää: Nämä miehet antoivat MM-kisat Qatariin

MM-kisojen virallinen kisaopas tarkkailee ympäristöasioita ruusunpunaisten lasien läpi. Se maalaa kaunista kuvaa Qatarista, joka on sitoutunut järjestämään kaikkien aikojen ympäristöystävällisimmät kisat.

Päästömarkkinoita tarkkaileva järjestö Carbon Market Watch (CMW) kertoo raportissaan, kuinka kisajärjestäjät tekivät oman maalin harhaanjohtavilla hiilineutraaliusväitteillään.

Turnauksen hiilidioksidipäästöt ovat virallisten lukujen mukaan noin 3,6 miljoonaa tonnia. Suurin osa kasvihuonekaasuista tulee lennoista, majoituksista sekä stadionien ja infran rakentamisesta.

CMW kyseenalaistaa laskelmat. Esimerkiksi stadionrakentamisen hiilijalanjälki on järjestön mukaan 1,6 miljoonaa tonnia raportoidun 0,2 miljoonan tonnin eli 200 kilotonnin sijaan.

”Qatarin kaltaiset valtiot ovat erittäin suuria jarruja kestävän kehityksen agendalla.”

Stadium 974 on rakennettu nimensä mukaan 974 rahtikontista. Stadion puretaan kokonaan MM-kisojen jälkeen.

Qatar tuottaa käytännössä kaiken energiansa fossiilisilla polttoaineilla. Sähkö ja vesi ovat asukkaille lähes ilmaisia, ja maa pystyy rahoittamaan hyvinvointinsa öljy- ja maakaasutuloillaan.

”Qatarin kaltaiset valtiot ovat erittäin suuria jarruja kestävän kehityksen agendalla, koska heillä ei ole mitään pakkoa vähentää päästöjä tai parantaa ympäristöolosuhteita”, Pantsar sanoo.

Ympäristökuormaa lisäävät ilmastoidut stadionit sekä lentoralli Qatarin ja naapurimaiden kuten Kuwaitin, Omanin, Saudi-Arabian ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien välillä. DW:n mukaan lentoja on 160 päivässä.

Lue lisää: Sadat lentokoneet lennättävät kaljanhimoisia MM-faneja ympäri Persianlahtea

”Ajattelen, että lentoyhtiön laajentaminen sekä yritys ruveta maailman kauttalentohubiksi ovat osa Qatarin post-öljy-strategiaa”, Ylä-Anttila sanoo.

”He haluavat esiintyä maailman keskipisteenä, jonka kautta voi lentää. Sitten he luovat siihen ympärille turistiteollisuuden, jotta kaikki Euroopasta Aasiaan lentävät ihmiset pysähtyisivät matkalla ja olisivat yötä ilmastoiduissa hotelleissa, jotka pyörivät öljyllä. Onhan se hyvin fossiilikeskeinen kuvio kaikin puolin.”

Sipiläinen kokee Qatarin kisat ”isoksi hukatuksi mahdollisuudeksi”. Ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttää nopeaa siirtymää vähähiiliseen maailmaan, mutta sen ei tarvitse hänen mukaansa tarkoittaa ikävää elämää vaan kuluttamisen sijaan esimerkiksi urheilua, yhdessäoloa ja merkityksellisyyttä.

”Kaikkien aikojen kestävimmät kisat ovat aikamoista fuulausta.”

Lusailin stadionin työntekijä valvoi nurmen kastelua ennen Argentiinan ja Saudi-Arabian välistä ottelua.

MM-kisojen markkinointi ympäristöystävällisinä lähikisoina on räikeässä ristiriidassa todellisuuden kanssa, kun osa kisaturisteista on valmiina lentämään jopa oluttuopin perässä vapaamielisempiin maihin.

”Mielestäni kaikkien aikojen kestävimmät kisat ovat aikamoista fuulausta. Voisi ehkä sanoa, että se on viherpesua räikeimmillään, kun katsoo paikallisia olosuhteita ja lentorallia”, Pantsar sanoo.

Sipiläinen muistuttaa, että kisojen monin osin harhaanjohtavat päästöihin liittyvät lupaukset perustuvat kompensaatiolle.

”Ajatus siitä, että voitaisiin tuottaa päästöjä huoletta ja sitten kompensoida ne, ei ole kovin tätä päivää edustava ajattelutapa”, hän sanoo.

”Aika usein hyvätkin kompensaatioprojektit, esimerkiksi kestävä puiden istuttaminen, poistaa hiiltä ilmakehästä vasta joidenkin kymmenien vuosien kuluttua, kun kisoista syntyvät päästöt syntyvät juuri nyt. Olisi hurjan tärkeää saada päästöt alas hyvin nopeasti, että pystytään ratkaisemaan ilmastokriisiä.”

Myös kompensaation laadusta on ollut merkittäviä epäilyitä, Sipiläinen lisää. Hän kysyy, ovatko kaikki investoinnit uusiutuvan energian projekteihin sellaisia, että ne eivät tapahtuisi markkinaehtoisesti ilman Qatarin niihin tuomaa rahaa.

”Jos siellä ei kunnioiteta elämää, niin ei siellä kunnioiteta ilmastoakaan.”

Aavikot ovat muuttuneet jalkapallokentiksi Qatarissa. Kuvan kenttä sijaitsee Al Amamriyassa läntisessä Qatarissa.

Ekologisesti kestävämmän ja kilpailukykyisemmän yhteiskunnan eteen työskentelevä Pantsar kokee, että Qatarin tulisi ehdottomasti huomata energiamarkkinoiden kääntyvän uusiutuvan energian puoleen.

Hänen mukaansa maassa kannattaisi kehittää erityisesti aurinkoenergiaa, jolla on potentiaalia vientituotteena. Nyt Qatarin harrastama viherpesu tekee hallaa koko kestävälle kehitykselle.

”En tiedä, kuinka nopeasti Qatarin kaltaiset valtiot kääntyvät, koska he pystyvät pärjäämään pitkälle omalla vauraudellaan. Ja toki Qatar on yksi valtioista, jotka tekevät kaikkensa hidastaakseen esimerkiksi kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja.”

”Ainoa toivo on se, että Qatarissa ja Qatarin kaltaisissa valtioissa huomataan esimerkiksi ilmastokriisin negatiivisten vaikutusten olevan niin suuria, että heidän on pakko muuttaa suuntaa. Mutta jos siellä ei kunnioiteta elämää, niin ei siellä kunnioiteta ilmastoakaan tai muita ympäristön olosuhteita”, hän jatkaa.

Uusiutuvan energian osuus öljyllä ja maakaasulla rikastuneen valtion energiantuotannosta on toistaiseksi ollut minimaalisen pientä.

”Nyt Qatarin visiona on, että vuoteen 2030 mennessä 20 prosenttia energiasta tuotettaisiin muuten kuin maakaasulla, mutta tulokset todella jäävät nähtäväksi”, Sipiläinen sanoo.

”Pikalennoille, kertakäyttörakentamiselle ja ihmisoikeuksien sortamiselle perustuvat kisat ovat monin tavoin aika traaginen ja surullinen tuulahdus menneestä.”

Brysselissä järjestettiin 20. marraskuuta mielenosoitus, jossa kehotettiin boikotoimaan Qatarin MM-kisoja ilmastosyistä.

Ilmastokriisi ei kaikesta päätellen kuulu Kansainvälisen jalkapalloliiton (Fifa) agendalla kiireellisesti ratkaistavien asioiden listalle. Sipiläinen toivoo järjestön kantavan vastuuta esimerkillään.

”Jalkapallo on hieno laji, joka tavoittaa uskomattoman määrän ihmisiä. Pelaajat ovat idoleita sadoille miljoonille lapsille, nuorille ja aikuisille. Tässä ajassa, jossa haluamme vähentää kestämätöntä kulutusta, tarvitaan juuri urheilun kaltaista toimintaa kuluttamisen sijaan”, hän sanoo.

”Tällaiset pikalennoille, kertakäyttörakentamiselle ja ihmisoikeuksien sortamiselle perustuvat kisat ovat monin tavoin aika traaginen ja surullinen tuulahdus menneestä.”

Esimerkiksi lentojen runsas määrä on asia, jonka vastuulliseen matkailuun perehtynyt toimittaja ja tietokirjailija Kati Kelola toivoo huomioitavan osana kisajärjestelyjä.

”Ylipäätään urheilussa kuten kaikessa muussa toiminnassa ja isoissa tapahtumissa pitäisi miettiä myös ympäristövaikutuksia kokonaisuudessaan, ja tietenkin liikkuminen on keskeisessä osassa”, Kelola lisää.

Tuomas Ylä-Anttila puolestaan toivoo Qatarin saamien kisojen vaikuttavan seuraavien kisaisäntien valintaan. Hän kokee riskien realisoituneen niin edellisen kisaisännän Venäjän kuin Qatarin tapauksessa.

”Toivottavasti tämä molempien epäonnistumisten huomaaminen vaikuttaa jotenkin tuleviin päätöksiin.”

Lue kaikki MM-kisajutut täältä.

Lue lisää: Nämä miehet antoivat MM-kisat Qatariin

Lue lisää: Britannian lipun katselu oli Peter O’Connorille liikaa – hän kiipesi lipputankoon ja antoi kasvot protestille

Lue lisää: Qatarin siirto­työntekijät nauttivat ”halvasta tunnelmasta” stadionin kupeessa

Lue lisää: Yli 10 ihmisen kaulat katkottiin miekalla juuri ennen MM-kisoja – Saudi-Arabian teloitusten saldo on karmea

Lue lisää: Qatar ja Fifa kaivoivat alle viikossa entistä syvemmän kuopan itselleen – näin MM-kisat ovat alkaneet

Lue lisää: Urheilussa vaaditaan boikotteja, mutta Suomelle Qatar on erittäin tärkeä – näin ministeri perustelee

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat