Onnistumisen kautta iloon

HS Urheilu valitsi vuoden lupaavimmaksi nuoreksi urheilijaksi uimari Louna Kasvion. Hän on neljännen polven huippu-uimari. 17 vuotta täyttävä Kasvio on voittanut jo kuusitoista aikuisten Suomen mestaruutta. Harjoittelu on usein yksinäistä puurtamista, sillä Suomesta ei löydy hänelle samantasoista treeniryhmää.

Louna Kasvio kellui altaassa Kauniaisten uimahallissa.

21.1. 2:00 | Päivitetty 21.1. 15:38

Louna Kasviolla on haave, joka ei välttämättä Suomessa toteudu.

Seitsemäntoista vuotta täyttävä Kasvio on siitä harvinainen uimari, että hän harjoittelee ja kilpailee pitemmillä matkoilla kuin suurin osa muista suomalaisista. Siksi hän haluaisi päästä harjoittelemaan tasoisensa ryhmän kanssa, mikä ei onnistu Suomessa.

Ulkomailla se onnistuisi, mutta se vaatisi paljon järjestelyjä ja voimavaroja. Mahdotonta se ei ole varsinkin, kun kisakokemusta ja nimeä karttuu koko ajan lisää. Se myös vaatisi lukion käynnin muuttamista etäopinnoiksi.

Kasvio on alittanut kisarajan 1 500 metrin vapaauinnissa ensi joulukuussa käytäviin lyhyen radan EM-kisoihin. Lisäksi hänellä on EM-paikka 400 metrin sekauintiin, muttei puhuta vielä noista kisoista, vaan keskitytään nykyhetkeen, sillä HS Urheilu valitsi Kasvion Vuoden lupaukseksi 2022.

HS:n urheilutoimitus on valinnut Vuoden lupauksen vuodesta 2005 alkaen. Kasvio on 17. Vuoden lupaus. Emilia Pikkarainen valittiin lupaukseksi ensimmäisenä uimarina vuonna 2010.

Kasvio on tullut vanhempiensa Hannan ja Antti Kasvion kanssa hyvissä ajoin päivittäiseen treenipaikkaansa Kauniaisten kuusirataiseen uimahalliin.

Paikallisen seuran Simmin Granin kilpauimareille on varattu oma harjoitusvuoro keskiviikon iltapäiviin. Muina päivinä kisaajat saavat uida tavallisten kuntouimareiden seurassa. Se tietää ruuhkaa radalla.

Esimerkiksi jos Kasvio ui treeneissä viisi kilometriä, hän kauhoo 25 metrin rataa 200 kertaa päästä päähän.

Päivän ensimmäiset harjoituksensa Kasvio ui Mäkelänrinteen uimahallissa myös lyhyellä radalla. Aamutreeni on kello 7–9.

Kello 10 alkaa koulu Mäkelänrinteen urheilulukiossa. Koulun ja pienen levon jälkeen treenit jatkuvat iltapäivällä Kauniaisten hallissa. Kotona ollaan noin kello 18, joten päivät venyvät usein kaksitoistatuntisiksi.

”Louna on hyvä harjoittelija. Hän ei valita eikä ole vammoja”, Antti Kasvio sanoo.

Kasvio harjoittelee myös Mäkelänrinteessä oman ohjelmansa mukaan. Isä kuskaa treeneihin ja valvoo niitä.

”Louna treenaa jo nyt enemmän kuin muut suomalaisuimarit, 68–73 kilometriä viikossa. Treenimäärä on pysynyt vuodessa samana, eikä sitä välttämättä tarvitse hirveästi kasvattaa. Ehkä lisätään tehoa ja nopeutta”, valmentaja-isä Antti Kasvio sanoo.

Toki Kasvio ui myös lyhyitä matkoja, mutta niillä hän ei välttämättä ole parhaimmillaan. Kasvio ei ole sprinttiuimari.

”Treenaaminen on kivaa. Se on isompi osa urheilua kuin kilpailut. Treeneissä tulee enemmän onnistumisia, jokin hyvä aika tai tekninen juttu”, Louna Kasvio sanoo.

Viikko-ohjelmaan kuuluu kolme oheisharjoitusta, kuten salitreeniä. Lauantai on ainoa vapaapäivä.

”Lauantainakin saatetaan tehdä vielä jotain treeniä.”

Yksinäisestä puurtamisesta, vaativista treenioloista ja tavoitteellisesta ryhmäharjoittelusta ulkomailla voisi puhua enemmänkin, mutta Kasviot eivät halua valittaa.

”Mennään positiivisella kulmalla eteenpäin”, äti Hanna Kasvio sanoo.

Louna Kasvio valmistautuu päivän toisiin harjoituksiinsa Kauniaisten uimahallissa.

Isä ja tytär tekevät uinnissa yhteistä matkaa, kuten Hanna Kasvio asian ilmaisee.

”Lounaa ei missään vaiheessa ole valmennettu johonkin. Matka on ollut yhteinen ja kronologinen, onnistumisten kautta iloon. Louna ja Antti ovat uinnissa tiimi.”

Matka alkoi vauvauinneista, sitten uimaan oppimisen ja tekniikkaharjoittelun jälkeen seuran pikkukisoihin. Sieltä koulujen välisiin uintikisoihin, 10–13-vuotiaiden Rollo-uinteihin, ikäkausimestaruuksiin ja aina Suomen mestaruuskisoihin asti.

Tänä vuonna edessä ovat ensimmäiset aikuisten EM-kisat. Viime kesänä Kasvio ui nuorten EM-kisoissa Romaniassa.

Ennen lähtöään Romaniaan Kasvio kävi voittamassa aikuisten Suomen mestaruuden 400 metrin sekauinnissa. Hän sai kovan flunssan, ja kun kisat Romaniassa alkoivat, Kasvio oli kipeä. Ensimmäisenä kisapäivänä Kasvio oli kuitenkin seitsemäs 400 sekauinnissa.

Kasvio ei halunnut luovuttaa ja saavutti yhdennentoista sijan 200 metrin sekauinnissa ja neljännentoista sijan 200 metrin selkäuinnissa.

Vuonna 2021 Kasvio oli yhdestoista 400 metrin sekauinnissa nuorten EM-kilpailuissa. Samana kesänä hän voitti ensimmäisen aikuisten Suomen mestaruutensa 400 metrin sekauinnissa.

Louna Kasvio vauhdissa Kauniaisten 25 metrin radan uimahallissa.

Kausi 2022 päättyi vastaavasti kahteen nuorten Suomen ennätykseen. Ensin Kasvio ui 11. joulukuuta 800 metrin vapaalla ajan 8.37,26 Pohjoismaiden mestaruuskisoissa Bergenissä ja 17. joulukuuta 400 metrin sekauinnissa 4.40,37 lyhyen radan SM-kisoissa Vaasassa.

Kaikkiaan Kasvio on voittanut 16 aikuisten SM-kultaa.

”Nuorten SM-mitaleita en osaa edes laskea”, Kasvio sanoo, kun hän venyttelee ja verryttelee ennen seuran treenien alkua Kauniaisten hallin kaakelilla. Välillä hän käy kastautumassa vedessä.

”Huh, tuntuu kylmältä”, Kasvio nauraa ja nousee altaasta.

Uimahallissa säästetään sähköä. Veden lämpötilaa on pudotettu puolellatoista asteella 26 asteeseen. Sitä viileämmässä vedessä on ikävä harjoitella paria kolmea tuntia, vaikka Kasvio on tottunut uimaan myös luonnonvesissä, joissa hän on voittanut kaksi Suomen mestaruutta avovesiuinnissa.

Viime kesänä hän voitti 14–18-vuotiaiden sarjan avovesimestaruuden Raaseporissa ja löi kolmen kilometrin matkalla isänsä neljällätoista sekunnilla.

Antti ja Louna Kasvio harjoituksissa Kauniaisten uimahallissa.

Mitaleissa ja arvokisamenestyksissä isä on vielä tytärtään niskan päällä. Antti Kasvio voitti urallaan 46 SM-kultaa.

”Louna pääsee varmuudella minun ohitseni”, Antti sanoo.

Antti Kasvio päätti oman uransa yllättäen jo 1996 Atlantan olympiavuonna. Vasta 23-vuotias vapaauintispesialisti oli voittanut muun muassa olympiapronssia, kaksi MM-kultaa ja kaksi Euroopan mestaruutta.

”Kova treenaaminen ja kilpailu voi olla kuluttavaa myös pääkopalle. Ainakin minä koin sen niin. Louna ei treenaa samalla tavalla kuin minä, kun hän ui niin pitkiä matkoja”, Antti sanoo.

Harjoitusohjelmiaan Antti ei kuulemma enää edes muista tarkasti.

”Omat treenini ovat vain hämäriä muistikuvia. On vain joitain harjoitusmääriä ja -sarjoja, muttei talteen jääneitä toteutuneita ohjelmia, jotka itse laskin treeneiksi.”

Lounan harjoituksista on sen sijaan tarkka kirjanpito.

”Lounalla on ylhäällä kaikki uidut metrit, mutta niitä ei ole laskettu yhteen.”

Suomen uintihistorian ehkä kovin treenaaja oli Jani Sievinen, joka kertoi uineensa harjoituksissa maapallon ympäri eli yli 40 000 kilometriä.

”Janin määrä oli kunnioitettava. En pidä mahdottomana, etteikö Louna pääsisi treenimäärässä samaan”, Antti sanoo.

”Uinti on siitä kurinalainen treenimuoto, että yleensä uidaan vakio-oloissa kelloa vastaan, jolloin saatu tulos on aina vertailukelpoinen. Kello kertoo armottomasti, miten treeni on mennyt.”

”Uinti on ollut aina kivaa ja motivaatiota on korkealla, kun olen pärjännyt hyvin”, Louna Kasvio sanoo.

Kasvion suvussa on pitkät uintiperinteet, jo neljännessä polvessa. Antti Kasvion vanhemmat Matti ja Ulla olivat olympiauimareita 1960-luvulla.

Matti Kasvion vanhemmat Mila ja Taisto olivat 1930-luvulla Työväen Urheiluliiton parhaita uimareita. Mila Kasvio (omaa sukua Leskinen) ui kultaa Antwerpenin työläisolympiakisoissa vuonna 1937.

”Suvulla on hyvä perinne, en koe siitä paineita. Aika paljon tiedän, miten muut ovat suvussa uineet”, Louna sanoo.

Pienenä hän kertoo katselleensa Youtubesta isänsä uintivideoita ja näyttäneensä niitä kavereilleen. Uintivideot pyörivät muutenkin taajaan Kasvion perheen olohuoneessa.

Elokuussa Kasviot olivat katsomassa aikuisten pitkän radan EM-uinteja Roomassa. Nyt niitä samoja kisoja kelataan kotona videolta. Rooman-reissu oli Lounalle luvattu synttärimatka.

”Istuimme italialaisten katsojien keskellä ja kuuntelimme aika monta kertaa Italian kansallislaulua”, Louna kertoo.

Hän kertoo muutenkin fanittavansa italialaisia uimareita. Ykkönen on Gregorio Paltrinieri, olympiavoittaja, maailmanmestari, joka voitti Roomassa 800 metriä ja on avovesiuinnin kaksinkertainen Euroopan mestari.

”Hänellä on hieno ajatus, että tärkeintä on voitto, ajalla ei ole väliä.”

Myös Ruotsin kymmenkertainen pitkän radan maailmanmestari ja olympiavoittaja Sara Sjöström on yksi suosikeista.

Sanomattakin on selvää, että isä Antti kuuluu myös esikuviin, vaikkei siitä perheen sisällä sen kummemmin puhuta.

”Minä olen vain kaurapuuroa”, Antti Kasvio nauraa.

”Ja minä haluan uida mahdollisemman pitkään”, Louna sanoo.

Lue lisää Vuoden lupauksesta: Nella Nyqvist tietää, miksi treenaa

Lue lisää Vuoden lupauksesta: Tuukka Taponen – Ratti ja raha puhuvat

Lue lisää Vuoden lupauksesta: Awak Kuier – Onnellinen lupaus

Kuka?

Louna Kasvio

  • Syntynyt tammikuussa 2006, täyttää 17 vuotta.

  • Asuu Kauniaisissa.

  • Seura Simmis Grani.

  • Valmentaja Antti Kasvio.

  • 16 aikuisten Suomen mestaruutta uinnissa.

  • Nuorten Suomen ennätykset 400 metrin sekauinnissa ja 800 metrin vapaauinnissa.

  • Seitsemäs nuorten EM-uinneissa 400 sekauinnissa 2022.

  • Käy ensimmäistä vuotta Mäkelänrinteen urheilulukiossa.

  • Harjoittelee 68–73 kilometriä viikossa.

  • Vuoden 2023 pääkilpailut: nuorten EM-kisat Serbiassa heinäkuussa. Nuorten EM avovesikilpailut Italiassa elokuussa. Aikuisten lyhyen radan EM -kilpailut Romaniassa joulukuussa.

Fakta

HS-urheilun Vuoden lupaus

  • 2005: Kasper Lehikoinen, sulkapallo

  • 2006: Silja Lehtinen, purjehdus

  • 2007: Jenni Vähämaa, taitoluistelu

  • 2008: Tomi Tuuha, voimistelu

  • 2009: Sasu Kaasinen, paini

  • 2010: Emilia Pikkarainen, uinti

  • 2011: Joel Pohjanpalo, jalkapallo

  • 2012: Jussi Kanervo, yleisurheilu (400 m aj)

  • 2013: Niko Vuorinen, miekkailu

  • 2014: Lauri Tuomilehto, yleisurheilu (pikajuoksu)

  • 2015: Taika Nummi, yleisurheilu (kilpakävely)

  • 2016: ei valittu

  • 2017: Viivi Lehikoinen, yleisurheilu (400 m aj)

  • 2018: Otto Virtanen, tennis

  • 2019: Awak Kuier, koripallo

  • 2020: Nella Nyqvist, sulkapallo

  • 2021: Tuukka Taponen, karting

  • 2022: Louna Kasvio, uinti

Lue lisää: Moni nuori mies vaihtaisi osia Tuukka Taposen, 15, kanssa, vaikka rahaa palaisi tukottain – "Ferrari pitää minua silmällä"

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat