Tampere ja Kauhajoki näyttävät suuntaa, kun Helsingissä ihmetellään

Helsinki voisi taluttaa urheilun rakennushankkeet kädestä pitäen maaliin sen sijaan että ne tökitään sivuraiteille, kirjoittaa HS:n urheilutoimituksen uutistuottaja Tero Hakola.

Vuonna 1966 avattu perinteikäs Jäähalli on Helsingin ykkösareena.

23.12.2022 13:00

Helsinki on hankalassa tilanteessa, joka on seurausta kaupungin vähintäänkin varovaisesta suhtautumisesta urheilu­areenoiden rakentamiseen.

Ongelma kärjistyi Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja entisen Hartwall-areenan suljettua ovensa. Helsingistä katosi jääkiekon huippuareenan myötä paikka, jossa maailmantähdet voivat konsertoida.

Tämä on osa laajempaa urheilurakentamiseen liittyvää trendiä Helsingissä.

Täällä on hyvät olosuhteet liikkua ja harrastaa urheilua. Liikuntasalien ja uimahallien verkko on varsin kattava.

Lumisina talvina Helsinki on hiihtoparatiisi. Kaupungin rakentamista ulkokuntosaleista on kehittynyt suorastaan uusi liikuntamuoto.

Koulujen pihoja on ehostettu lähiliikuntapaikoiksi. On jäähalleja ja tekonurmia, joskaan ei riittävästi. Ja niin edelleen.

Helsinki pitää hyvää huolta kuntoilijoista, mutta kilpa- ja ammattiurheilun olosuhteisiin suhtautuminen on jopa nihkeää.

On hyvä muistaa, että Helsingissä rakentamisessa on monenlaisia ympäristöön ja rahaan liittyviä kriteerejä. Yhteistä on kuitenkin helsinkiläinen vastatuuli.

Linjaus on osittain perusteltu, sillä voi hyvin kysyä, missä määrin areenojen rakentaminen huippu-urheilulle kuuluu kaupungin tehtäviin.

Ongelmia kuitenkin seuraa, jos kaupunki ei rakenna mielellään itse eikä ole erityisen innokas myöskään yksityisellä rahalla rakennettavien hankkeiden tukemisessa.

Suomen väestöllisessä ja taloudellisessa ytimessä on kysyntää huipputason olosuhteille. Myös monien erityisempien toimintojen sijoittuminen Helsinkiin on luontevaa.

Siksi on yllättävää, että Myllypuroon pitkään yksityisellä rahalla suunniteltu luisteluhalli on joutunut vastatuuleen. Projekti uhkaa hidastua ellei jopa kaatua.

Helppoa ei ole myöskään ollut Malmille niin ikään yksityisellä rahalla suunnitellulla jääpalloareenalla. Saati HIFK:n vetämällä Helsinki Gardenilla, jota kaivataan nyt kovasti, kun Hartwall-areenan ovet ovat suljettuina ties kuinka pitkään.

Jokaisella areenahankkeella on omat heikkoutensa ja vahvuutensa, eikä niitä kannata liikaa vertailla keskenään.

On myös hyvä muistaa, että Helsingissä rakentamiseen on monenlaisia ympäristöön ja rahaan liittyviä kriteerejä.

Yhteistä on kuitenkin helsinkiläinen vastatuuli, jota viime vuosien kriisit ovat voimistaneet. Kaupunki ei ota hankkeista kädestä kiinni ja taluta maaliin, vaan ne tökitään pikemminkin sivuraiteille.

Samanaikaisesti Helsingissä on katsottu haikeana, kun musiikin supertähdet pitävät keikkansa Tampereen Nokia-areenalla. Kaiken lisäksi Tampereelle nousee moderni jalkapalloareena keskelle kaupunkia Tammelaan.

Eikä tässä kaikki. Lappeenranta saa todennäköisesti Suomen ensimmäisen jääpallohallin ennen Helsinkiä.

Suomen hienoin sisäpalloiluhalli on puolestaan 13 000 asukkaan Kauhajoella. Paikalliset yrittäjät rykäisivät pystyyn vuodessa 2 400 istumapaikan areenan ravintolatiloineen, kun Korisliigan menestysjoukkue tarvitsi asianmukaista pelipaikkaa.

Helsinkiin ei tällaista tule vielä pitkään aikaan.

Helsinki Seagulls pelaa Korisliigaa perinteikkäässä Töölön Kisahallissa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat