Lopullinen paluu normaaliin
Uusi vuosi merkitsee urheilulle lopullista paluuta normaaliin. Tilanne on muuttunut alkuvuodesta merkittävällä tavalla, mikä näkyy konkreettisesti 3. tammikuuta, kun tuhansien penkkiurheilijoiden matka vie katsomaan jääkiekon Liigaa.
Tammikuusta 2022 tuntuu olevan ikuisuus. Silloin Liigaa pelattiin tyhjille katsomoille, ja seurat protestoivat rajoituksia hakkaamalla mailoillaan jäähän juuri ennen ottelun alkua. Vaikka tilanne pikku hiljaa normalisoitui, oli alkuvuosi sanalla sanoen karmea.
Nyt yleisötapahtumissa saa käydä normaalisti vuoden alusta lähtien. Kasvomaskit voi jättää pölyttymään kaappeihin, eikä rajoituksia kaipaa yksikään urheilutoimija.
Samalla jokainen toivoo, ettei kiinalaisten pääsy maailmalle koronasulun jälkeen käännä tilannetta pahempaan.
Kerttu Niskanen (vas.) palasi Pekingin olympialaisista kahden ja Krista Pärmäkoski yhden mitalin kanssa. Kaksikko kuuluu mitalisuosikkeihin myös Planican MM-kisoissa.
Katseet kääntyvät naisiin
Myös uuteen vuoteen mahtuu joukko kiinnostavia arvokisoja. Erityisesti pohjoismaisten hiihtolajien ja yleisurheilun MM-kisat ovat lähellä suomalaisten sydämiä.
Niissä katseet kääntyvät ennen kaikkea kahteen naiseen: hiihtäjä Kerttu Niskaseen ja seiväshyppääjä Wilma Murtoon.
Kahden olympiamitalin kanssa Pekingistä palanneella Niskasella on eväät nousta Planican kuningattareksi, kun norjalainen Therese Johaug sekä venäläishiihtäjät ovat poissa. Myös Krista Pärmäkoski voi sivakoida Sloveniassa lisää mitaleja vitriiniinsä.
Euroopan mestari Murto puolestaan kurkottaa kohti MM-mitaleja ja viiden metrin haamurajaa äärimmäisen herkässä lajissa.
Aidosti globaalin ja jakamattoman huomion naisurheilijat saavat 20. heinäkuuta alkaen, kun kuukauden kestävät jalkapallon naisten MM-kisat käynnistyvät Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Suomi ei ole mukana 32 osallistujamaan joukossa.
Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Thomas Bach (vas.) on hyvissä väleissä Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Kuva on vuodelta 2015, jolloin Venäjä oli jo vallannut Krimin ja aloittanut sotansa Itä-Ukrainassa.
Onko mitään opittu?
Urheiluvuosi 2023 voi tuoda mukanaan myös negatiivisia yllätyksiä länsimaiseen moraalikäsitykseen tottuneille. Kuuma kysymys kuuluu, ovatko urheilujärjestöt oikeasti oppineet mitään vai osoittavatko niiden moraaliset kompassit väärään suuntaan.
Jokainen toivoo Venäjän verisen hyökkäyssodan nopeaa loppua ja Ukrainan voittoa, mutta vaikka aseet laskettaisiin tänään, eivät venäläiset tai valkovenäläiset urheilijat muutu samalla salonkikelpoisiksi. Heillä ei ole mitään asiaa kansainvälisiin kisoihin.
Vladimir Putinin taskussa olevat Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) puheenjohtaja Thomas Bach sekä Unkarin pääministeri Viktor Orbán ovat kaiken nähdyn perusteella toista mieltä.
Maapaikkoja Pariisin vuoden 2024 kesäolympialaisiin jaetaan myös ensi vuonna, ja paine saada venäläiset mukaan kasvaa. Myös Orbán haluaa taatusti venäläiset paikalle elokuisiin yleisurheilun MM-kilpailuihin Budapestiin.
Ammattilaisliigat, kuten NHL, ovat kokonaan oma lukunsa. Venäläisten työntekijöiden palkkaaminen ei ole kiellettyä, mutta vaikkapa Aleksandr Ovetškinin ylenpalttinen hehkutus on moraalitonta. Putinia avoimesti tukeva Ovetškin ei sovi NHL:n kasvoiksi.
