Arsi Ruuskanen sai lisää itseluottamusta ennen joulua, kun hän sijoittui kahdeksanneksi maailmancupin kilpailussa Sveitsin Davosissa. Kuva lokakuun mediatilaisuudesta.

Tulokas joka otti mestarin kiinni

Arsi Ruuskanen tarjosi maajoukkueen leirillä Iivo Niskaselle muistutuksen tämän omista kymmenen vuoden takaisista tempuista: "Oli lupa mennä niin lujaa kuin haluaa"


7.1. 2:00 | Päivitetty 7.1. 10:34

Takaisku oli sekä henkilökohtainen että hiihdon ystäviä koskettava, kun Suomen hiihtomaajoukkueen tulokas Arsi Ruuskanen joutui jäämään viime tingassa sivuun Tour de Ski  -kiertueelta lievien flunssaoireiden takia.

Ruuskasta on epäilemättä harmittanut seurata Tourin tapahtumia median välityksellä, koska paremmalla tuurilla hän olisi siellä mukana ja ottamassa myös sunnuntaina ensimmäistä kertaa mittaa kuulusta Alpe Cermisin loppunoususta.

Ruuskanen on juuri sellainen kevytrakenteinen ja kovat kestävyysominaisuudet omaava hiihtäjä, jollaiset yleensä ovat menestyneet Tourin loppunousussa.

Myös huippuhiihdon seuraajille Ruuskasen kilpaileminen Tourilla olisi tuonut lisää mielenkiintoa, sillä joulua edeltävänä viikonloppuna hän ylsi Suomen mieshiihtäjien alkukauden sykähdyttävimpään suoritukseen.

Tuolloin Sveitsin Davosissa kilpailtiin raakaa suorituskykyä mittaava 20 kilometrin kilpailu väliaikalähdöllä, vapaalla hiihtotavalla ja pitkän nousuosuuden sisältävällä raskaalla ladulla.

Ruuskanen sijoittui kahdeksanneksi, joka on normaalimatkoilla edelleen Suomen miesten paras mc-sijoitus tämän kauden maailmancupissa.

Viime talvena Ruuskanen voitti alle 23-vuotiaiden maailmanmestaruuden. Pääsy ensimmäisen kerran maailmancupissa kymmenen parhaan joukkoon oli seuraava merkittävä merkkipaalu.

”Hyvällä jatkumolla on siirrytty tähän kauteen”

”Siitä kisasta jäi tosi hyvät fiilikset. Oli aika kovatkin odotukset. Tiesin, että rata ja korkealla hiihtäminen sopivat minulle. Olen tosi tyytyväinen, että sain siellä kunnon mukaisen suorituksen. Tavoitteena oli hiihtää top-20:een, mutta olihan se top-kymppi yllätys”, Ruuskanen sanoo.

Ruuskaselle onnistumisella tuossa paikassa oli iso merkitys.

”Kesä ja syksy menivät hyvin. Tiesin, että olin pystynyt nostamaan tasoani viime kaudesta, joka oli tosi hyvä. Hyvällä jatkumolla on siirrytty tähän kauteen. Testit ovat osoittaneet, että olen mennyt eteenpäin. Tämä buustaa itseluottamusta, ja perustaso alkaa olla siellä, missä haluan hiihtää.”

Nuorten MM-kullan lisäksi SM-kisojen neljäs ja viides sija Rovaniemellä Ounasvaaran vaativalla radalla viime kevättalvella olivat kärkipään näyttöjä valmentajille maajoukkuevalintaa varten.

”Totta kai se toi itseluottamusta”

Ruuskasella on suomalaisella mittapuulla kovan luokan maksimaalinen hapenottokyky.

Tästä kapasiteetista jotain kertoo se, että HS:n tietojen mukaan hän hiihti elokuun maajoukkueleirillä Italian Passo Lavazessa kilpailunomaisessa harjoituksessa karkumatkalle lähteneen Iivo Niskasen kiinni.

Suorituksen arvoa lisää se, että se tapahtui pitkällä, yli puoli tuntia kestäneellä ylämäkiosuudella.

On toki mahdollista, että Niskanen ei ottanut harjoituskisaa aivan tosissaan, tai hänellä ei ollut paras päivä, mutta etenkin verrattuna maajoukkueen muihin miehiin Ruuskasen suoritus kertoi hänen potentiaalistaan.

Tämän tasoista haastamista Niskanen on tuskin kohdannut monta kertaa maajoukkueleireillä sen jälkeen, kun nykyinen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen lopetti oman hiihtouransa vuonna 2019.

Tässä mielessä Ruuskanen on tullut maajoukkueeseen tavallaan Niskasen elkein. Niskanen oli samanlainen peesissä roikkunut haastaja Heikkiselle ja Sami Jauhojärvelle tullessaan maajoukkueeseen kymmenen vuotta sitten.

Mutta palataan vielä Passo Lavazen leiritapahtumiin.

”Se oli todella hyvä harjoitus. En pidä sitä kisana, mutta kun ollaan kilpaurheilijoita, niin tuskin kukaan meistä haluaa antaa helpolla periksi, jos on lupa mennä niin lujaa kuin haluaa. Totta kai se toi itseluottamusta. Sai tietoa, että kroppa toimii korkealla. Isoin juttu oli nähdä, että oli mennyt hyvään suuntaan”, Ruuskanen sanoo.

Tämä tapaus kertoo, että kestävyysominaisuudet ovat Ruuskasen suurin vahvuus, mutta esimerkiksi yhteislähtöjen massakireissä hän ei ole omimmillaan – kuten ei Niskanenkaan.

”Pesis on aina kiinnostanut ja kiinnostaa edelleen”

”Kestävyysominaisuuksien kautta teen tulosta, mutta silläkin saralla on vielä tekemistä ja pitää saada lisää kapasiteettia, kuten moneen muuhunkin ominaisuuteen”, Ruuskanen toteaa.

Ruuskanen on lähtöisin Kuopion kupeesta Siilinjärveltä, joka tunnetaan vahvasta pesäpallokulttuuristaan.

”Pesistä pelasin tosi nuoresta lähtien, varmaan viisivuotiaasta. Kaikki ikäluokat kävin pesisleirejä, ja hiihtoharjoittelu tuli vasta myöhemmin. Innostuin hiihtämään ja tuli käytyä seuran treeneissä.”

Lajivalinta pesiksen ja hiihdon välillä tapahtui noin 15-vuotiaana, kun Ville Maunuksela tuli Ruuskasen valmentajaksi. Kaksikon yhteistyö jatkuu edelleen.

Lajivalinta ei ollut Ruuskaselle helppo.

”Kyllä siinä joutui pohtimaan, kun toinen on joukkuelaji. Pesis on aina kiinnostanut ja kiinnostaa edelleen. Seuraan sitä paljon, ja suvussakin on pelattu pesäpalloa. Siinä iässä pesiksessä oli paljon kavereita. Kun on 15-vuotias, kaverit ovat tärkeä juttu, mutta olen ollut tyytyväinen ratkaisuuni.”

Ruuskanen ei lähtenyt urheilulukioon vaan kävi Kuopion klassillisen lukion.

”Siellä oli urheilulinja. Meillä oli kolme kertaa viikossa aamutreenit, jotka veti Venäläisen Mika.

Venäläinen on maajoukkueen nykyinen voitelupäällikkö.

Nykyään Ruuskanen asuu monen muun maajoukkuehiihtäjän tavoin Vuokatissa. Sinne hän muutti suoritettuaan varusmiespalveluksen Kajaanissa talvilajien urheilujoukoissa.

Ruuskanen on aloittanut opiskelun Kajaanin ammattikorkeakoulussa suorittamalla rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööritutkintoa.

”Kun sen on suorittanut, saa opiskeluoikeuden Jyväskylän yliopiston liikuntatieteen maisteriohjelmaan. Tämä on urheilijoille suunnattu koulutuspolku, vähän sellainen uusi konsepti. Nyt opiskelu on tauolla, kun pääsin A-maajoukkueeseen. Ajattelin kokeilla ihan ammattimaista urheilua, kun siihen on nyt mahdollisuus.”

Ruuskasta jo noin kahdeksan vuotta valmentanut Maunuksela pitää suojattiaan analyyttisenä urheilijana.

”Arsi on rauhallinen ja harkitseva. Hän miettii tarkkaan omaa tekemistään ja on tosi taitava kuuntelemaan omaan kroppaansa. Fyysisten ominaisuuksien lisäksi se on Arsin suurimpia vahvuuksia. Se helpottaa minun työtäni, kun urheilija osaa kertoa, mitä tuntemuksia hänellä on.”

Davosin onnistuminen oli Ruuskaselta jo painava näyttö MM-joukkueeseen.

”Pienestä pitäen on ollut tavoitteena päästä aikuisten arvokisoihin edustamaan Suomea. Totta kai sitä kohti on tehty töitä ja tehdään edelleen.”

”Väliaikalähtö on minulle sellainen vahvuus”

MM-kisoissa Ruuskasta kiinnostavat eniten 30 kilometrin yhdistelmäkilpailu eli skiathlon sekä 15 kilometrin väliaikalähtö vapaalla hiihtotavalla.

”Niihin on panostettu eniten. Skiathlon on tärkeä matka, vaikka sillä ei ole hirveästi tullut kilpailtua nuorten sarjoissakaan. Väliaikalähtö on minulle vahvuus, ja eniten tykkään sitä hiihtää. Siinä kovimmassa kunnossa oleva voittaa. Jokaisen pitää tehdä lähtökohtaisesti omaa hiihtoa.”

Mitään erityisiä tulostavoitteita Ruuskasella ei ole kuitenkaan mielessä.

”Totta kai siellä tekee kaikkensa ja haluaa menestyä mahdollisimman hyvin. Haluan esittää siellä kauden parasta kulkua ja saada onnistuneet suoritukset. Ei voi olla lähtökohtaisesti tyytyväinen, jos sijoitukset painuvat yli 20:n.”

Kuka?

Arsi Ruuskanen

  • 23-vuotias, syntynyt syyskuussa 1999

  • Lähtöisin Siilinjärveltä, asuu Sotkamon Vuokatissa

  • Valmentaja: Ville Maunuksela

  • Seura: Kuusamon Erä-Veikot

  • Saavutuksia: alle 23-vuotiaiden maailmanmestaruus 15 kilometrillä (p) 2022, maailmancupissa parhaimmillaan kahdeksas, yleisen sarjan SM-kisoissa parhaimmillaan neljäs, viides ja kuudes, nuorten sarjoissa SM-mitaleita

  • Teki lajivalinnan 15-vuotiaana hiihdon ja pesäpallon välillä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat