Ari Lahti listaa syyt, miksi hän päätti haastaa Fifassa unkarilaisen miljardöörin – ”Ettei vain ulkoa huudella”

Ari Lahti kertoo saaneensa alustavasti tukea ehdokkuudelleen Fifan varapuheenjohtajaksi.

Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti Palloliiton, Veikkausliigan ja Veikkauksen yhteistyösopimuksen julkistustilaisuudessa Helsingissä 12. huhtikuuta 2022.

11.1. 2:00 | Päivitetty 11.1. 7:37

Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti, 59, voi tehdä huhtikuun alussa suomalaista jalkapallohistoriaa, mikäli hänet valitaan historian kolmantena suomalaisena Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan johtokuntaan.

Toistaiseksi ainoat suomalaiset Fifan johtokunnan jäsenet ovat olleet Erik von Frenckell, joka oli johtokunnassa vuosina 1927–1932 ja 1950–1954, ja Osmo P. Karttunen, joka oli johtokunnassa vuosina 1972–1976.

Lahti on Euroopan jalkapalloliiton Uefan varapuheen­johtajaehdokas Fifan hallitukseen, kun Uefa päättää valinnoistaan Fifan johtokunnan uusiksi jäseniksi 5. huhtikuuta Portugalin Lissabonissa.

Lahden vastaehdokkaana on unkarilainen miljardööri Sándor Csányi, 69, joka on ollut Fifan johtokunnassa vuodesta 2017 ja varapuheenjohtajana vuodesta 2019. Unkarilaisen OTP Bankin puheenjohtaja Csányi on talouslehti Forbesin mukaan maailman kahdentuhannen rikkaimman ihmisen joukossa.

Uefalla on Fifan johtokunnassa yhteensä kahdeksan paikkaa. Fifan johtokunnassa on puheenjohtajan lisäksi kahdeksan varapuheenjohtajaa ja 28 jäsentä.

Palloliitto tiedotti Lahden ehdokkuudesta viime viikolla. Nyt hän kertoo, miksi hän ylipäätään päätti asettautua ehdolle.

”Tämä hanke on ollut hiljaisessa vaiheessa kolmen neljän kuukauden ajan. Olen käynyt asiasta yksittäisiä keskusteluita Euroopan jalkapalloliiton Uefan eri maiden puheenjohtajien kanssa – Pohjoismaiden puheenjohtajien kanssa eniten.”

Uefalla on 55 jäsenmaata, joten Lahden pitäisi saada 28 ääntä tullakseen valituksi. Hän sanoo, että pohjoismaisten liittojen yhteisenä tavoitteena on ollut saada oma edustaja Fifan hallitukseen.

”Qatarin MM-kisoissa keskustelin muutaman puheenjohtajan kanssa siitä, millaista edustusta Fifan hallitukseen tarvittaisiin Euroopasta. Sain rohkaisevan kuvan siitä, että kannattaa yrittää pyrkiä sinne.”

”Lähden ajamaan asioita, jotka ovat minulle, suomalaiselle jalkapallolle ja pohjoismaiselle jalkapallolle tärkeitä. Uskomme, että niillä asioilla pystymme auttamaan myös jalkapallon globaalia kokonaisuutta.”

Lue lisää: Palloliiton Ari Lahti asettuu ehdolle Fifan vara­puheen­johtajaksi

Nyt kun Lahden ehdokkuus on tullut julki, pitää hänen käynnistää jonkinlainen vaalikampanja ehdokkuutensa tueksi.

Lahti sanoo pyrkivänsä seuraavaksi tapaamaan tai puhumaan mahdollisimman monen Euroopan jalkapalloliittojen puheenjohtajan kanssa. Ensimmäinen puhelu oli hänen mukaansa maanantaina. Hän sanoo kirjoittaneensa viime lauantaina pohjoismaisille puheenjohtajille kirjeen, jossa hän kertoi päätöksensä taustoista.

”Kerroin, että pyrin ajamaan Fifassa pohjoismaisille yhteiskunnille tärkeitä arvoja. Tavoitteenani on se, että Fifa olisi sellainen järjestö, josta voisi olla ylpeä – eikä niin kuin nyt.”

Lahti luettelee listan asioita, joita hän ajaisi Fifassa. Niitä ovat tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, sananvapaus, läpinäkyvyys ja vastuullisuus.

”Fifan uusimman strategian kantavana teemana on se, että jalkapallo olisi aidosti globaali laji. Teemani voisi olla ytimekkäästi: aidosti globaali ja vastuullinen jalkapallo ja Fifa.”

Lahden mukaan hänen ehdokkuuteensa on useampikin taustasyy. Hän kertoo asettaneensa itselleen Palloliiton puheenjohtajana tavoitteeksi sen, että Suomea saataisiin enemmän esille kansainvälisillä foorumeilla.

Toinen syy hänen ehdokkuuteensa liittyy entisen maajoukkuepelaajan Riku Riskin kolmen vuoden takaiseen päätökseen olla lähtemättä maajoukkueen leirille Qatariin. Lahti sanoo silloin tajunneensa, että urheilujohtajien vastuulla pitäisi olla kannanmuodostaminen esimerkiksi maajoukkueen leirivalintoihin.

Suomen Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti ja Qatarin jalkapalloliiton puheenjohtaja Hamad Bin Khalifa Bin Ahmad tapasivat Dohassa 7. tammikuuta 2019.

”Soitin silloin Timo Ritakalliolle, joka oli Olympiakomitean puheenjohtajana, ja sanoin, että meidän pitää löytää ratkaisu tähän asiaan. Pitää olla yleisempi käytäntö siihen, mikä on oikein ja väärin.”

Vuonna 2020 Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta antoi kannanottonsa ihmisoikeuksista urheilun kansainväliseen toimintaan osallistumisessa. Kannanotossaan neuvottelukunta suositteli, että suomalaisten tulee vaikuttaa siihen, missä ja miten urheilukilpailuja ja erityisesti arvokilpailuja järjestetään.

”Tajusin, että meidän pitää olla lähempänä päätöksentekoa, jotta pystyisimme oikeasti vaikuttamaan asioihin.”

Kolmas Lahtea motivoinut asia on enemmänkin henkilökohtainen motiivi, joka kumpuaa hänen koulutuksestaan ja työstään kansainvälisessä ympäristössä.

”Olen nähnyt suomalaisen seuran [Kuopion Palloseura] kehittämistyön ja Palloliiton ison muutoksen. Viimeisenä vaiheena haluaisin päästä näkemään lähempää kansainvälistä jalkapalloa. Haluaisin sitä uteliaisuuttani, mutta uskon, että minulla olisi myös annettavaa.”

”Ihan aidosti uskon, että olisi hyvä, jos Fifassa olisi joku tuomassa esille pohjoismaisia arvoja.”

Herää kysymys, minkä verran yksittäisellä Fifan hallituksen jäsenellä on valtaa tai vaikutusmahdollisuuksia valtavan organisaation toimintaan.

”Kävin aika tarkkaan läpi Fifan säännöt ja hallituksen tehtävät.”

”Totta kai varapuheenjohtajana olisi varmasti mahdollisuus vaikuttaa päätöksien valmisteluun ja olla yhteydessä organisaatioon.”

Lahti ei ole kovin voimallisesti kritisoinut Fifaa. Mitä hän ajattelee nyt Fifasta järjestönä?

”Se on vahva järjestö. On iso riski organisaatiolle, jos se henkilöityy liikaa yksittäisiin ihmisiin. Gianni Infantino lähti puheenjohtajaksi vaikeista lähtökohdista. Hän on vienyt Fifaa merkittävästi oikeaan suuntaan ja saanut kitkettyä korruptiota. Päätöksentekotapa MM-turnauksien kohdalla on demokraattisempi ja läpinäkyvämpi kuin aiemmin.”

”Fifaa pitää entisestään kehittää. Sen perusteella, mitä olen kuullut, Fifan hallituksessa on kehitettävää hyvässä hallintotavassa.”

Lue lisää: Piti tulla pelastaja, mutta tulikin pahis – tällainen on Gianni Infantino

Lahden mukaan Fifassa tehdään aidosti myös hyviä asioita, vaikka ne eivät aina hänen mukaansa näykään julkisuudessa.

Toisaalta on sanottava, että Fifan sanojen ja tekojen välillä on myös valtava ristiriita. Fifalla on esimerkiksi hyvin laadittu ihmisoikeuskäytäntö, joka ei kuitenkaan näkynyt Qatarin MM-turnauksessa siten, että käytäntöä olisi pantu toimeen.

Miksi se ei näkynyt kisoissa?

”Fifan teksteistä ei löydä hirveän paljon kritisoitavaa. Kirjoitettu teksti ei ole välittynyt toiminnaksi.”

Lue lisää: Ari Lahti kertoo, kuinka kuuma keskustelu One Love -hiha­nauhasta Fifassa käytiin: ”Meni ihon alle”

Lahti sanoo myös ajattelevansa suomalaisen jalkapallon etua pyrkiessään Fifan hallitukseen.

”Meille on äärimmäisen tärkeää, että maajoukkuejalkapalloilu elää ja voi hyvin. Toinen tärkeä asia on naisten jalkapallo, josta puuttuu kokonaan kasvattajarahakorvaukset. Se olisi ehdottomasti saatava kuntoon. Kolmas tärkeä asia on kilpailullinen tasapaino.”

Lahden mielestä jalkapalloon pystyy parhaiten vaikuttamaan lajin globaalin kattojärjestön sisältä.

”Sitä tässä nyt yritetään, ettei vain ulkoa huudella.”

Juttua korjattu 11.1. kello 15.50. Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että Erik von Frenckell olisi ollut ainoana suomalaisena Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan johtokunnassa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat