Iivo Niskanen asetti tavoitteen viime vuoteen jo Sotšin jälkeen – onnistuminen palkittiin Vuoden urheilijan tittelillä

Iivo Niskanen nousi Veikko Hakulisen rinnalle palkinnon neljä kertaa voittaneeksi urheilijaksi.

Iivo Niskanen 15 kilometrin olympiakultamitalinsa kanssa helmikuussa Pekingissä.

12.1. 21:59 | Päivitetty 12.1. 22:30

Ennakkoaavistukset pitivät hyvin kutinsa, ja Iivo Niskanen pokkasi torstaina uransa neljännen Vuoden urheilijan palkinnon. Niskanen nousi tasoihin Veikko Hakulisen kanssa eniten Vuoden urheilijan titteleitä voittaneena urheilijana.

”Sitä on vaikea jäsennellä. Totta kai on hieno pitkä ura takana ja onneksi se vielä jatkuu. Toivottavasti samalla tasolla mahdollisimman pitkään. Kuulostaa aika hurjalta, että tuollaisiin saavutuksiin ylletty”, Niskanen sanoi saavutuksesta järjestäjien haastattelussa valinnan jälkeen.

Niskasen voiton tae oli olympiamenestys. Hän voitti suvereenin näytöksen jälkeen kisojen päämatkansa 15 kilometriä (p) 23,2 sekunnin erolla Aleksandr Bolšunoviin. Sprinttiviestissä Niskanen ja Joni Mäki ottivat hopean, yhdistelmähiihdossa Niskanen ylsi pronssille.

Päämatkaan Niskanen tähtäsi pitkään. Viime vuoden helmikuun tarina alkoi hänen mukaansa jo Sotšissa 2014, kun hän hävisi uransa ensimmäisen henkilökohtaisen olympiamitalin 0,2 sekunnin erolla. Matkana oli silloinkin 15 kilometriä perinteisellä hiihtotavalla ja väliaikalähtönä.

Kun 15 kilometriä hiihdetään olympialaisissa joka toinen kerta vapaalla hiihtotavalla, joutui Niskanen odottamaan.

”Seuraava mahdollisuus tarjoutui Pekingissä kahdeksan vuoden päästä Sotšista. Oli aika pitkän aikavälin tavoite olla sinä kyseisenä päivänä maailman paras.”

Joni Mäki ja Iivo Niskanen juhlivat kakkossijaansa Pekingin-kisojen parisprintissä.

Niskanen sai äänestyksessä 2 563 pistettä ja 166 ykkösijaa. Murron pistemäärä oli 2 305, ja ykkössijoja hän sai 40. Raitanen sai 1 818 pistettä, ja ykköseksi hänet arvosti seitsemän äänestäjää.

Urheiluvuosi oli tällä kertaa poikkeuksellisen kova. Kuvaavaa on estejuoksun Euroopan mestarin Raitasen punaisella matolla ennen gaalaa sanoma toteamus: ”Sanotaan näin, että itse en olisi itseäni valitsemassa”.

Useana vuonna yleisurheilun Euroopan mestaruus olisi ollut mahdotonta sivuuttaa. Tällä kertaa sillä irtosi sijat 2 ja 3.

Raitanen on liputtanut Niskasen valinnan puolesta pitkin viime vuotta. Kestävyysjuoksija arvostaa toisen kestävyysurheilijan korkealle.

"Iivo on yksi kaikkien aikojen suomalaisurheilijoista. Hän kuuluu debattiin, jossa puhutaan, kuka on Suomen kaikkien aikojen urheilija. Iivo nostaa itseään koko ajan vahvemmin ja vahvemmin siihen keskusteluun”, Raitanen sanoi punaisella matolla.

Niskasen Vuoden urheilijan tittelin ovat tulleet kolmesti olympialaisten jälkeen. Ensimmäisellä kertaa Niskanen jakoi tittelin Sami Jauhojärven kanssa. Kaksikko voitti olympiakultaa Sotšissa sprinttiviestissä.

Pyeongchangissa Niskanen voitti 50 kilometriä vuonna 2018. Myös vuonna 2017 Niskanen voitti tittelin, kun Lahden kotikisoista tuli kultaa 15 kilometriltä.

Kolmissa peräkkäisissä olympialaisissa voitettu kulta nosti Niskasen harvalukuiseen suomalaisjoukkoon. Samaan ovat yltäneet aiemmin vain Hakulinen, Paavo Nurmi ja Pertti Karppinen. Urheilijakollega Raitasen arviolle on tilastojen valossa katetta.

Seuraavissa talvikisoissa Niskasella on mahdollisuus neljänteen peräkkäiseen kultaan. Siinä kastissa hän olisi ylhäisessä yksinäisyydessään.

Iivo Niskanen antoi suukon kolmannelle olympiakultamitalilleen Pekingin palkintojenjakoseremoniassa 11. helmikuuta.

Niskasen edellisen valinnan jälkeen palkinnon voitti kahdesti jalkapalloilija ja kerran uimari. Ensin palkinto meni perätysten Huuhkajien kantaviin voimiin kuuluville Teemu Pukille ja Lukas Hradeckylle, vuosi sitten palkittiin uimari Matti Mattsson.

Myös Mattssonin valinnan takana viime vuoden Urheilugaalassa oli olympiamenestys. Mattsson otti Tokiosta olympiapronssia. Tänä vuonna tullut EM-hopea ei riittänyt nostamaan porilaista kärkikymmenikköön.

”Ylpeydellä olen pokaalia kotona katsellut, mutta kiva on antaa valtikka eteenpäin”, Mattsson sanoi Urheilugaalaan saapuessaan.

Mattssonin mielestä palkinto meni oikeaan osoitteeseen, kun palkittava oli olympiamenestyjä.

”Olympialaiset ovat isoin arvokilpailu mitä maa päällään kantaa. Sitä on paha lähteä lyömään”, Mattsson sanoi.

Niskasen tämän kauden päätavoite on Planican MM-kisoissa helmi- maaliskuun vaihteessa.

Niskasen alkukautta häiritsi koronavirustartunta, jonka vuoksi hän joutui olemaan maailmancupin kilpailuista sivussa. Hän kilpaili maailmancupissa ensimmäisen kerran vasta Tour de Skillä, joka päättyi lopulta keskeyttämiseen.

”Viikonloppuna hiihdin jo itseäni vastaan. Oli kauden ensimmäinen voitto. Toivottavasti voittoputki jatkuu seuraavissa kisoissa”; Niskanen vitsaili.

Niskanen sanoo kaipaavansa ennen kaikkea kilpailuita. Ehyet suoritukset auttaisivat hänen mukaansa kautta kaikkein parhaiten.

Valinnan hetkellä Niskanen luonnollisesti kiitti tukijoukkojaan. Kiitokset lähtivät niin valmentajalle kuin Pekingissä vaikeissa oloissa ahertaneelle suksihuollolle.

Pekingiin valmistauduttiin koronavuoden keskellä. Tärkein tuki Niskaselle oli hänen Saana-vaimonsa.

”Iso kiitos omalle rakkaalle vaimolle, että pystyttiin eristäytymään niinkin sitoutuneesti ja tekemään asioita minun menestyksen eteen.”

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat