Iivo Niskanen valittiin vuoden parhaaksi, koska urheilussa on kyse voittamisesta

Olympiavoitto on yhä kova näyttö Vuoden urheilijaa valittaessa, kirjoittaa HS:n urheilutoimittaja Riku Teiskonlahti.

Iivo Niskanen juhli 15 kilometrin olympiakultaa Pekingissä 11. helmikuuta.

12.1. 22:00 | Päivitetty 12.1. 22:42

Iivo Niskasen valinta vuoden urheilijaksi tuli lopulta selvällä erolla haastajiin. Olympiakullan arvo titteliä ratkottaessa osoittautui edelleen valtavan suureksi.

Niin pitää ollakin. Urheilussa kyse on voittamisesta ja olympialaiset ovat edelleen suurelle joukolle urheilijoita tapahtuma, jonka kautta uraa suunnitellaan. Olympiavoitto päälajissa on vastaansanomaton näyttö.

Sen myönsivät Niskasen urheilijakollegatkin. Esimerkiksi estejuoksun Euroopan mestari Topi Raitanen sanoi, että ei valitsisi itsekään itseään.

Tuskin kansallakaan on juuri nokan koputtamista. Olympialaisten hiihdot kiinnostivat alkuvuodesta niin paljon, että Yle Areenan käyttö kiellettiin joillakin työpaikoilla, kun verkko hidastui liikaa.

Yhtä nappiin osui Wilma Murron EM-seiväsfinaalin valinta sykähdyttävimmäksi hetkeksi. Murron flow-tila finaalissa oli kiehtovaa seurattavaa. Kun urheilija onnistuu virittämään itsensä tilaan, jossa kaikki tuntuu onnistuvan, ei katsojan tehtäväksi jää kuin ihastella.

Lauri Markkanen on harjoitellut itsensä tasolle, jossa valintaa on helppo ennustaa tuleville vuosille. Mutta olympiavoittajien kukistaminen vaatisi myös Markkaselta titteleitä tuekseen myös jatkossa.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat