Rami Määttä joutui muuttamaan 16-vuotiaana 500 kilometrin päähän että pelit jatkuivat – Kärppien hinnat olivat perheelle liikaa

Rami Määttä joutui muuttamaan Oulusta Poriin 16-vuotiaana, kun Kärppien toimintamaksut nousivat liian korkeiksi.

Urheilu ja taide kukoistavat Rami Määtän asunnossa, kun dartskaappi ja taidekalenteri ovat sulassa sovussa keittiön seinällä.

13.1. 13:00

Porin Ässien puolustaja Rami Määttä pelaa kolmatta kauttaan liigakiekkoa, vaikka ikää on vasta 20 vuotta. Määtän elämänpolkuun mahtuu mielenkiintoisia käänteitä mutta aloitetaan nykyhetkestä.

Määttä suoritti lukion kolmessa vuodessa ja jatkaa nyt opintojaan Satakunnan ammattikorkeakoulussa tavoitteenaan tradenomin tutkinto. Mahdollinen tuleva ammatti on kirjanpitäjä. Kyse ei ole vain muiden tilien tarkastamisesta, vaan myös omista raha-asioista.

”Suvusta löytyy pari kirjanpitäjää, jotka tykkäävät sijoittamisesta ja asuntosijoittamisesta”, Määttä kertoo.

Kiekkoilija on vaihtanut ajatuksia heidän kanssaan ja innostunut seuraamaan talouslukuja ja -ilmiöitä.

”Tulee katsottua euribor-korkoja ja pörssikursseja lähes päivittäin, mutta vielä tarkemmin seuraan nykyään talouskatsauksia ja kuuntelen sijoittamiseen liittyviä podcasteja.”

Määtän mukaan liigakiekkoilun ja opiskelun yhdistäminen ei ole ylivoimainen tehtävä.

”Kun harjoitukset ovat usein ohi klo 12, kyllä siinä jää aikaa opinnoille.”

Nuori mies kaipaa vastapainoa jääkiekolle, ja opiskelu on mainio väylä purkaa henkistä latausta.

”Jos ajattelisi vain jääkiekkoa, se veisi ehkä liikaa mennessään.”

Pori on ollut Määtän asuinkaupunki nelisen vuotta, mutta hänen kasvuympäristönsä löytyy Oulusta, jossa Määttä harrasti lähes kaikkea urheilua.

”Nuorempana tuli esimerkiksi hiihdettyä paljon.”

Kärpissä oltiin ahkerasti suksilla, sillä hiihto kuului oheistreeninä viikko-ohjelmaan talvella. Jalkapalloa Määttä potki OLS:n paidassa ja ehti kokeilla paljon muutakin.

”Yhden kesän ajoin maantiepyörällä lenkkiä”, Määttä kertoo innostuksestaan kestävyyslajeihin.

Myyttinen termi ”ulkojäät” tuli tutuksi natiaisena naapuruston poikien kanssa. Toinen liikuntakulttuuriin ankkuroitunut iskusana ”pihapelit” löytyi todenteolla yläkouluun siirryttäessä.

”Yläasteella samalle luokalle tuli salibandyn pelaajia, ja heidän kanssaan lyötiin pihapelit käyntiin.”

Kärppien kiekkojoukkueet osallistuivat myös salibandyturnauksiin, joten ”säbä” tuli Määtälle tutuksi silläkin tapaa.

Yhteys koulukavereihin on säilynyt näihin päiviin.

”Meillä on erittäin tiivis ryhmä, jolla käydään mökillä rentoutumassa.”

Porukan yhdyssiteenä toimii urheilu eri muodoissaan.

”Sulkapalloa tulee yhä pelattua paljon kesäisin ja myös tennistä, squashia sekä padelia”, Määttä luettelee liikuntaharrastuksiaan.

Pubilajeista ohjelmistoon kuuluvat snooker, biljardi ja darts. Jälkimmäinen on niin rakas laji, että oman kodin seinällä on dartstaulu. Määttä osti kesällä 2021 asunnon, jonka hän jakaa porilaisen Mikaela Jankkarin kanssa. Jankkari sisusti asunnon, mutta Määttä sai päättää yhden asian eli dartskaapin paikan.

Rami Määttä tapasi Mikaela Jankkarin Porissa ja nyt he asuvat yhdessä.

Määtän isä pelasi kaukalopalloa, ja poika seurasi perässä kaukalon laidalle ja kentällekin. Kun pelureista oli pulaa, Rami pääsi mukaan I divisioonan matseihin. Oulussa vieraillessa kutsu saattoi käydä lyhyellä varoitusajalla.

”Edellinen otteluni ennen SM-liigan debyyttiottelua oli kaukisottelu Oulussa. Sieltä haettiin itseluottamusta liigakaukaloihin”, Määttä naurahtaa.

Tuolloin elettiin marraskuuta 2020.

Iloinen ilme puolimaratonin jälkeen.

Kaukistakin rakkaampi sivulaji Määtälle on juoksu.

”Juokseminen on ollut pitkään lempioheisharjoitukseni.”

Määttä on ottanut tavaksi osallistua toukokuussa Terwamaraton-tapahtumaan, jossa hän on taivaltanut puolikkaan maratonin. Viime keväänä hän kellotti ajan 1.42.38 eli vauhtia, joka on juoksua eikä hölkkää.

Määtän mukaan valmentajat ovat suhtautuneet ymmärryksellä hänen juoksuhimoonsa ja antaneet muutaman päivän vapaaksi joukkueharjoituksista. Lenkille lähtö on vaivatonta ympäri vuoden. Jouluaattona Määttä kävi heittämässä 11 kilometrin saunalenkin entisen koulukaverinsa kanssa.

Rami Määttä (vas.) oppi nopeasti, ettei Porissa hymyillä turhan takia. Vieruskaverina Aleksi Heimosalmi.

Entä se varsinainen päälaji? Jääkiekkoharrastus alkoi Kärppien nappuloissa kaupunginosajoukkue Pandoissa, jossa pelasivat myös Kärppien puolustaja Topi Niemelä ja Lukkoa nykyään edustava Oliver Suni.

Määttä kantoi Kärppien paitaa 16-vuotiaaksi asti. Kun piti siirtyä C-junioreista B-ikäisiin, vastaan tuli tenkkapoo. Toimintamaksut nousivat, ja rahaa tarvittiin myös varusteisiin. Vanhemmilla ei yksinkertaisesti ollut varaa lähes tuhannen euron kuukausikustannuksiin.

”Mailoja meni aina yli kymmenen kaudessa, ja kun hinta oli 200 euroa kipale, se kävi kalliiksi.”

Vaikka Määtän molemmat isoäidit avustivat mailahankinnoissa, Kärppien hintataso oli liikaa perheelle.

Määttä ei jäänyt voivottelemaan tilannetta, vaan lähetti sähköpostia Porin Ässien valmennuspäällikölle Jaakko Välimaalle. Tämä kutsui perheen tapaamiseen ja järjesti pojalle kortteerin sekä mahdollisuuden pelata patapaidassa kohtuullisilla kustannuksilla.

Kumpikaan osapuoli ei ole katunut yhteiseloa.

Määttä tietää kokemuksesta, että jääkiekko on tyyris harrastus. Hän on ehtinyt pohtia ratkaisua kohonneisiin kustannuksiin.

”Mielestäni liigajoukkueita pyörittävien osakeyhtiöiden pitäisi tukea voimakkaammin junioritoiminnasta vastaavia ry-pohjaisia seuroja.”

Lisäksi hän toivoo, että kunnat ja kaupungit laskisivat jäähallien käytöstä perittävää hintaa.

”Jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori voisi harrastaa jääkiekkoa vanhempien tulotasosta riippumatta.”

Määtällä lajin lopettaminen ei tullut kysymykseen.

”Palo kiekkoon oli niin kova”, etten voinut ajatellakaan lopettavani omasta tahdostani.

Jos Ässät ei olisi tarjonnut mahdollisuutta, nuorukainen olisi ollut valmis pidempään reittiin ja kerännyt itse varoja pelaamiseen.

”Ehkä olisin pitänyt välivuoden ja käynyt töissä koulun ohella.”

Rami Määttä vääntää Ilveksen unkarilaispelaajan Balázs Sebökin kanssa syyskuussa 2022.

Määttä jatkoi uudella paikkakunnalla lukiota, jonka kattaus olikin parempi kuin urheilulukiossa Oulussa.

”Täällä aamun harjoitusvuorot korvaavat kursseja niillekin, jotka eivät ole urheilulukiossa. Mukana on myös amislaisia ja kauppislaisia”, Määttä kehuu Porin meininkiä.

Ässien päävalmentaja Karri Kivi on ristinyt Määtän ”Pikku-Kukkoseksi”, koska nuoressa miehessä on paljon samaa kuin pitkäaikaisessa maajoukkuekapteenissa Lasse Kukkosessa.

Sattumoisin Määttä ihaili nuorena Raksilan hallissa juuri Kukkosta.

”Lasse oli idoli, jota kattelin ylöspäin. Hän tsemppasi joukkuetta ja löi joka ilta itsensä likoon täysillä.”

Kukkosen vaikutus sykkii yhä Määtän rinnassa.

”Se vei pikkupojan sydämen mukanaan.”

Kukkosen vieraillessa junioreiden kiekkoleireillä Määttä pääsi näkemään esikuvansa läheltä ja pyytämään halutun nimikirjoituksen.

Kukkonen ei juhlinut pistepörssissä, mutta oli joukkueen sielu ja taisteluhengen luoja. Määtässä on samoja piirteitä. Liigaotteluja on kasassa jo reilut sata, mutta yhtään maalia ei ole vielä merkitty oululaisen nimiin.

Asiaa on vatvottu niin paljon, että sille voi hymyillä.

”Se alkaa olla pikemmin vitsi kuin taakka. En ole menettänyt yöuniani sen takia.”

Porilaissyntyisille paikallispelit Lukkoa vastaan ovat hohdokkaita, mutta Määtälle erityistapauksia ovat Ässä-rykmentin vierailut Raksilassa.

”Silloin silmä palaa jo edellisillasta lähtien, että pääsisi kaukaloon.”

Hallien tunnelmaa vertailtaessa Isomäki voittaa Raksilan äänekkään seisomakatsomon ansiosta.

”Siellä se sijaitsee kentän suuntaisesti, kun Raksilassa seisomakatsomo on pieni homma siellä kulmassa”, Määttä perustelee.

Oulussa on kasvanut iso liuta NHL-pelaajia. Myös Määttä sanoo Pohjois-Amerikan kaukaloiden olleen lapsuuden unelma.

”Mutta unelman toteutuminen vaatii ihan älyttömästi töitä esimerkiksi luistelun ja fysiikan kanssa.”

Työmoraalista NHL-pesti ei jää kiinni.

”Olisin valmis pelaamaan viisi kautta AHL:ssä, jos sillä saisi yhden NHL-ottelun”, Määttä karrikoi.

Määttä tietää, että kuilu vanhan mantereen ja taalaliigan välillä on melkoinen. Esimerkkinä hän mainitsee MM-sankarin Sakari Mannisen.

”Ihan ylikylän jätkä MM-kisoissa, mutta kun meni Pohjois-Amerikkaan, niin hyvä kun osasivat sukunimen kirjoittaa oikein.”

Kun liiga on puolessavälissä, Ässät majailee keskikastissa ja taistelee tiukasti pudotuspelipaikasta.

”Sarja on niin tasainen, ettei pleijaripaikan saavuttaminen kestä notkahduksia”, Määttä arvioi ensi vuoden haasteita.

Henkilökohtaisia tavoitteita hän ei ole asettanut. Ässien ykköspakkiparissa Ian McCoshen luistelee kultakypärä päässään, joten 180-senttisen Määtän vastuulla on pikemmin oman pään varmistaminen.

”Tehtäväni on olla puolustava puolustaja, mutta en ole ihan puukäsi vaan pystyn myös avaamaan peliä.”

Yhden pelin Määttä on jo avannut, sillä osakesalkku on hankittu. Taloustietämystä on siinä määrin, että myös joukkuekaverit ovat saaneet vinkkejä ex-oululaisen osaamiskeskuksesta.

Rahan käyttäjänä Määttää voi pitää tarkan markan miehenä.

”Ei minulla tule koskaan olemaan luksusautoa pihassa eikä ökykelloa ranteessa”, Määttä vannoi Satakunnan Kansan jouluhaastattelussa.

Lue lisää: Eeli Tolvanen iski jälleen – nyt tuli todella kova päänahka

Lue lisää: Tyttöleijonat varmisti paikan MM-välieriin

Lue lisää: Kiinalaiset kamerat jäähalleissa herättivät huolen – asiantuntijan mukaan yksi asetus pitää aina muuttaa

Lue lisää: Katsomohuligaaneille halutaan porttikielto – häiriöt eivät koske vain jalkapalloa

Lue lisää: Aatu Räty epäili jäynää – syynä olikin unelmien NHL-komennus

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat