”Itänaapurista on pesiytynyt käytäntöjä” – Jari Mönkkönen arvostelee ankarasti voimistelun valmennuskulttuuria

Entinen huippuvoimistelija Jari Mönkkönen sanoo, ettei veisi omia lapsiaan rytmisen voimistelun huippuryhmään. Hän sanoo, että valmennuksessa ylipäätään valmentajien ”täytyisi olla perillä kasvatuksesta ja hallita pedagogiikan perusasiat”.

Jari Mönkkönen sanoo kärsineensä syömishäiriöistä aikuisiän kynnyksellä.

17.1. 10:12

Entinen huippuvoimistelija Jari Mönkkönen, 48, tietää, mitä on kova ja määrätietoinen harjoittelu. Hän tietää myös konkreettisesti, miltä tuntuu menettää liikuntakyky. Mönkkönen halvaantui kaulasta alaspäin voimisteluharjoituksissa heinäkuussa 2016.

EM-hopeamitalisti kuntoutti itsensä ja perusti yhdessä vaimonsa Sanna Mönkkösen kanssa Games of Skills -areenan, jossa oli tarjolla voimistelu- ja taitovalmennusta. Mönkkönen on seurannut telinevoimistelun ja muiden voimistelulajien valmennusta pienestä lähtien, ja hän on ottanut kantaa lajin valmennuskulttuuriin muun muassa Facebook-sivullaan.

Millä mielellä olet seurannut keskustelua joukkuevoimistelun ja rytmisen voimistelun valmennuskulttuurista ja asiasta esitettyjä puheenvuoroja?

”Hienoa, että entiset voimistelijat tulivat julkisuuteen avoimella kirjeellä, koska asiasta tarvitaan keskustelua”, Mönkkönen sanoo.

Hän viittaa erityisesti joulukuussa julkistettuun kirjeeseen, jossa 21 entistä voimistelijaa kertoi kokemuksistaan rytmisen voimistelun parissa 1980-luvulta 2000-luvun alkuun.

Aiemmin syksyllä Yle Urheilu oli uutisoinut rytmisen voimistelun maajoukkuetoiminnan epäkohdista.

Lue lisää: Entisiltä huippuvoimistelijoilta avoin kirje – syyttävät lajiaan traumatisoivista metodeista

Mönkköselle asiat eivät tulleet yllätyksenä, mutta siitä huolimatta hän ei ymmärrä, miksi asiaintilaan ei ole puututtu tiukalla otteella.

”Olen aika hämmentynyt, vaikka olen tiennyt asian vaikeuden ja olemassaolon pikkupojasta saakka. Varsinkin rytmisessä kilpavoimistelussa.”

Huippu-urheilussa vaatimustaso on korkealla ja harjoitusten kesto pitkä. Mönkkönen tietää, että myös valmentajat ovat kovilla. Mutta sitä suuremmalla syyllä valmentajien koulutuksen ja ammattitaidon pitäisi olla kunnossa.

”Valmentajien täytyisi olla perillä kasvatuksesta ja hallita pedagogiikan perusasiat.”

Mönkkösen mukaan laadukkaan valmentajan tulisi täyttää tietyt kriteerit.

”Ennen kaikkea heidän pitäisi ymmärtää lasten kasvuun ja kehitykseen liittyvät seikat.”

Sanna ja Jari Mönkkönen.

Miten on mahdollista, että lajissa, jossa on paljon kokopäiväisiä valmentajia, edelleen esiintyy julkisuuteen nousseita ongelmia?

”Suomessa on otettu mallia lähinnä itänaapurista, josta on pesiytynyt tänne käytäntöjä.”

Kaikkein äärimmäisiin keinoihin täällä ei ole sentään menty.

”Suomessa mennään pehmeällä kädellä moneen muuhun maahan verrattuna. Joissakin maissa touhu on huomattavasti kovempaa, ja huipulle tähtäävä valmennus aloitetaan huomattavasti aikaisemmin”, Mönkkönen tietää.

Hänen mukaansa lajin ongelmat eivät ratkea pelkästään kotimaisin voimin.

”Suomessa voidaan tehdä muutoksia, mutta ongelma on maailmanlaajuinen ja lajikulttuurin pitää muuttua kansainvälisesti.”

Lue lisää: Voimisteluliitto tuomitsee epäasiallisen käytöksen: ”Olemme pahoillamme”

Helpommin sanottu kuin tehty. Mönkkönen tietää huutavansa tuuleen tässä asiassa.

”Se on käytännössä ihan mahdotonta. Voimistelulajeissa homma on ruumiillista ja varsinkin rytmisessä voimistelussa urheilijoiden pitää näyttää tietynlaiselta.”

Suomi voi aloittaa yksipuolisen ”aseidenriisunnan”, mutta siinä tapauksessa voidaan unohtaa pärjääminen kansainvälisillä areenoilla.

”Jos alamme muuttaa käytäntöjä lempeämmiksi, kansainvälistä menestystä on turha odottaa”, Mönkkönen sanoo.

Kumpi on sitten tärkeämpää, saavuttaa arvokisamenestystä vai kasvattaa lapsia liikunnalliseen elämäntapaan?

”Huipputasollakin pystyy valmentamaan terveellä ja turvallisella tavalla.”

Mutta voiko näitä kahta asiaa yhdistää?

”Aika vaikeaa se on. Minusta tärkeämpää olisi, että mentäisiin terveys edellä, mutta toisaalta tiedän sen halun, joka urheilijalla on päästä huipulle.”

Lue lisää: Yle: Voimistelu­maajoukkueen entistä pää­valmentajaa epäillään vuosia jatkuneesta epä­asiallisesta toiminnasta

Lue lisää: Nöyryyttämisestä ja haukkumisesta syytetty valmentaja saa jatkaa seurassaan

Mönkkösen mukaan huipulle tähtääville urheilijoille pitää antaa mahdollisuus toteuttaa unelmaansa.

”Jos valmentajalla on tietoa ja osaamista kasvatuksesta, hän kykenee ohjaamaan lapsia monipuolisemmin.”

Mönkkönen antaa pari esimerkkiä.

”Lapset aistivat paljon kehon kielestä tai siitä tavasta, miten valmentaja antaa palautetta.”

Mönkkönen muistuttaa, että lapset ovat herkkiä.

”Eivätkä he ymmärrä ohjeita samalla tavalla kuin aikuiset.”

Mönkkönen sanoo päässeensä itse mukaan yhteisöön, jossa ilmapiiri oli vaativa mutta kannustava.

”Ensimmäisellä valmentajallani Mika Holopaisella oli oma humoristinen tyylinsä, mistä pidin todella paljon ja myöhemmin olen osannut arvostaa sitä vielä enemmän.”

Mönkkönen sanoo kuulleensa, että miesten telinevoimistelussa on jatkettu Holopaisen linjalla. Arvostettu valmentaja menehtyi sairauskohtaukseen vuonna 2017.

Mönkkönen on seurannut Suomen voimisteluliiton toimintaa eri tasoilla. Hän kiittelee liiton panosta harrastevoimistelun saralla, mutta kummastelee yhtä seikkaa valmennuksen epäkohtiin liittyen.

”Ihmettelen lupauksia nollatoleranssista. Ensin luvataan, mutta loppupeleissä ne hommat jäävät vain paperille.”

Ihanteelliset tavoitteet eivät ole siirtyneet käytäntöön.

Toki voimisteluvalmennuksessa on eroja eri lajiryhmien välillä.

”On lajeja, joissa urheilijoita yritetään viedä yhteen muottiin ja tehdä heistä samanlaisia.”

Rytminen voimistelu kuuluu näihin.

”Esteettisissä lajeissa katsotaan vartalon muotoa, mikä ei ole järkevää. Sellaiset säännöt pitäisi muuttaa”, Mönkkönen sanoo.

Voimistelussa sama valmentaja saattaa toimia urheilijan kanssa 20 vuotta ja seurata pikkulapsen kasvun aikuiseksi.

”Valmentaja saattaa olla pienen lapsen kanssa 15 tuntia viikossa ja todella intensiivisellä tavalla, koska voimistelussa ollaan kehossa kiinni.”

Tuollaisessa symbioosissa lapsen ja valmentajan suhteesta tulee ainutlaatuisen tiivis. Samalla syntyy kysymys vastuusta lapsen henkisessä ja fyysisessä kehityksessä.

”Kenen tavoitteita siinä viime kädessä toteutetaan”, Mönkkönen pohtii.

Voimistelun valmennuskulttuurissa ovat nousseet esille ravintoasiat ja urheilijoiden kertomat tiedot syömishäiriöistä. Mönkkösellä oli varhaisessa vaiheessa ravintovalmentaja, joka neuvoi, millaista ruokaa suuhun kannattaa panna.

Rytmisen voimistelun puolella kaloreita on laskettu tarkemmin, mikäli on uskominen Ylen uutista ja entisen urheilijoiden avointa kirjettä.

Mönkkönen ihmettelee, miten rytmisen voimistelun valmennuskulttuurissa on päädytty urheilijoita piinaaviin käytäntöihin, vaikka heillä on käytössään asiantuntijoita.

”Siellä on lääkäreitä, ravintoasiantuntijoita ja fysioterapeutteja, mutta silti päädytään tilanteeseen, jossa on iso riski vakavalle loukkaantumiselle.”

Jari Mönkkönen edusti Suomea lukuisissa telinevoimistelun arvokisoissa 1990-luvulla.

Mönkkönen tietää, että voimistelussa liikutaan kaltevalla pinnalla. Tilanne on suorastaan pelottava.

”Eihän aivot toimi kunnolla, jos ihminen ei saa syödä kunnolla.”

Mönkkönen kilpaili telinevoimistelussa, eikä laji ollut vapaa ravintoon liittyvistä ongelmista.

”Väitän, että kaikissa lajeissa on syömishäiriöitä, myös miehillä.”

Tämän hän tietää kokemuksesta.

”Itsellänikin oli syömishäiriö aikuisiän kynnyksellä”, Mönkkönen kertoo.

Ennen tärkeitä kilpailuja hän sääti syömisen minimiin ja pudotti painoaan.

”Ja sen kyllä huomasi. Tuli nivelvaivoja, enkä jaksanut kunnolla treenata. Ei se terveellistä ollut.”

Mönkkönen sanoo päättäneensä itse kyseisistä käytännöistä.

”Lapsilla ja nuorilla tilanne on toinen, koska heillä valmentaja on auktoriteetti”, jolle ei uskalleta sanoa vastaan.

Mönkköstä hämmentää voimisteluun viime aikoina liitetty painonvartiointikulttuuri.

”Painon mittaaminen ja tulosten ilmoittaminen ryhmän muille urheilijoille saattaa aiheuttaa ison vaurion yksilön mieleen.”

Onko parempaa näkyvissä?

”Voimisteluliitto on saanut ylemmiltä tahoilta sellaisen näpäytyksen, että nyt on pakko ryhtyä muuttamaan asioita.”

Mönkkönen viittaa opetus- ja kulttuuriministeriön vaatimukseen, jossa ihmeteltiin Voimisteluliiton hidastelua valmennuskulttuuriin liittyvien muutostoimenpiteiden raportoinnissa.

”Onneksi media on pitänyt asiaa esillä, mikä lisää painetta muutokselle.”

Mönkkönen on seurannut vaimonsa kanssa myös valmennuskulttuuriin liittyvää keskustelua maailmalla ja huomannut, että keskustelua käydään aika monessa maassa.

Kenen pitäisi herätä ensimmäisenä Suomessa?

”Heittäisin pallon vanhemmille. Voimistelu on maailman paras harrastelaji ja siinä saa erinomaisen pohjan mihin tahansa liikkumiseen.”

Toisaalta huippuryhmissä käytetään metodeja, jotka eivät kestä päivänvaloa.

”Vanhempien pitäisi päästä seuraamaan harjoittelua, jotta toiminta olisi läpinäkyvää.”

Mönkkösellä on väkevä mielipide rytmisen huippuryhmien nykytilasta eikä hän epäröi lausua näkemystään.

”Omia lapsiani en rytmiseen voimisteluun laittaisi.”

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat