Juniorijalkapallon kilpajoukkueisiin keskittyvä FC Espoo on viime vuosina ollut varsin menestyksekäs eri ikäluokissa, mutta nyt seuraa uhkaa pelaajapula.
FC Espoon kasvattajaseuroihin kuului vielä kaksi vuotta sitten neljä seuraa: FC Kasiysi, Leppävaaran Pallo, Kauklahden Pyrintö ja Pohjois-Espoon Ponsi. Nyt jäljellä ovat vain Kasiysi ja PEP. LePa irtautui seurayhteisöstä kesäkuussa 2021, ja viime viikolla uutisoitiin Kapyn ja FC Hongan yhteistyösopimuksesta.
FC Espoossa ei ole kahteen kuukauteen ollut valmennuspäällikköä, mutta nyt uuden valmennuspäällikön rekrytointi on käynnissä. Toiminnanjohtajan pesti on osa-aikainen, ja sitä on marraskuun alusta asti hoitanut Katri Juhola.
Juhola kertoo, että seurassa tehtiin viime vuonna radikaaleja muutoksia talouden saamiseksi tasapainoon. Se näkyi muun muassa seuran toimistolla. Lisäksi edustusjoukkue tuotti isoa tappiota. Nyt taloustilanne on ”ok”.
”Kavutaan takaisin ylöspäin. Tilanne oli huolestuttava, mutta Hiltusen Mikko sai talouspuolen hyvälle mallille. Viime kausi jäätiin plussalle, ja on nyt pieni puskuri”, Juhola kiittelee edeltäjäänsä.
Suurimmaksi uhaksi Juhola näkee nyt jatkuvuuden varmistamisen. Joka syksy seuraan perustetaan ikäluokka 12-vuotiaiden sarjaan seuraavaksi kaudeksi. Yhteistyöseuroista jäljellä on vain kaksi, eikä se riitä.
”On uhka, ettei saada tarpeeksi pelaajia. Uskon, että löydämme hyvät valmentajat uudelle joukkueelle, mutta pelaajia pitäisi olla vähintään 15 yhtä joukkuetta kohti.”
Juholan mukaan ei olisi oikein Kasiysiä kohtaan, että FC Espoo veisi yhden ikäluokan koko kärjen, vaan muistakin seuroista tarvitaan pelaajia.
Pelaajien houkuttelussa FC Espoolla ei tosin tällä hetkellä ole kovin paljon valttikortteja. Päätoimisia valmentajia seurassa on kolme, ja harjoitteluolosuhteet ovat heikommat kuin vuosiin.
FC Espoo myi vuoden 2021 lopussa rahapulassa Kapylle osuutensa halliyhtiöstä, jonka kautta seuralla oli harjoitusvuoroja Kauklahden jalkapallohallissa ja Espoonlahden kuplahallissa. Näin ollen FC Espoo on kaupungin tarjoamien kenttävuorojen varassa. Se tarkoittaa talvisin useita vuoroja lämmitettävillä ulkokentillä ja joskus harjoitusten perumista sääolosuhteiden vuoksi.
Laadukas valmennus on yksi tärkeimmistä houkuttimista uusille pelaajille. Yksi päätoimisista työntekijöistä on talenttivalmentaja Pekka Lagerblom, jonka pesti voi olla vaakalaudalla.
Tällä hetkellä FC Espoo ei nimittäin täytä Palloliiton kriteerejä talenttituen saamiseksi, koska seuralla ei ole päätoimista toiminnanjohtajaa ja valmennuspäällikköä. Juhola uskoo, että kesään ja tuen hakemiseen mennessä kriteerit kuitenkin täyttyvät ja tuki irtoaa.
Menestyksellä mitattuna FC Espoo on onnistunut viime vuosina mainiosti. Esimerkiksi 2008 syntyneet pojat voittivat Suomen mestaruuden vuonna 2021. Vuonna 2010 syntyneet pojat olivat puolestaan Suomen parhaita viime kaudella. Tyttöjen puolella FC Espoo pelaa korkeimmalla sarjatasolla joka ikäluokassa.
Suurin kysymys on siis: miten varmistetaan, että sama jatkuu ja pelaajat haluavat tulla FC Espooseen?
”Hyvällä yhteistyöllä muiden seurojen kanssa. Pitää olla näkemys siitä, että toiminnallamme pystytään kehittämään pelaajia. Hyvä valmentaja pystytään kyllä uudelle joukkueelle palkkaamaan, vaikka ei olisikaan päätoiminen.”
”Uskon, että FC Espoon houkuttelevuus on hyvien valmentajien ansiosta hyvällä tasolla.”
Aiempina vuosina pelaajia on tullut kasvattajaseuroista jopa yli 30 kerralla, mutta viime syksynä muodostettiin vain yksi poikajoukkue. Myös tulevaisuudessa voidaan joutua tyytymään yhteen joukkueeseen.
Juhola myöntää, että 30 pelaajan saaminen nykyolosuhteissa on ”hyvin haastavaa”. Näin ollen uhkakuvana on myös joukkuemäärän pieneneminen.
Pienempi pelaaja- ja joukkuemäärä tarkoittaa vähemmän rahaa seuralle. Taloustilanteen saamisesta ”ok-tasolle” kertoo kuitenkin se, että joukkueilta peritty toimintamaksu pieneni 120 eurolla tälle kaudelle ja on nyt 220 euroa. Tämän lisäksi pelaajien joukkuemaksu on ikäluokasta riippuen 140–170 euroa kuukaudessa, eli saman verran kuin viime kaudella.
Uusia pelaajia haetaan avoimien harjoitusten, eli try-outien kautta. Juhola näkee tärkeänä kehittää yhteistyötä lähiseurojen kanssa niin, että FC Espoolla olisi annettavaa myös niille esimerkiksi valmennustuen muodossa.
”15 pelaajaa olisi 8 vastaan 8 -peleihin hyvä, jos yhteistyö kakkostason joukkueisiin yhteistyöseuroihin toimii. Yksi täysin kilpailullinen joukkue on parempi kuin että haalitaan pelaajia vain siksi, että olisi kaksi joukkuetta.”
Junoritoiminnan lisäksi myös aikuisten puolella on haasteita. Sekä miesten että naisten puolella on pelaajapulaa. Juhola näkee, että 2–3 vuoden sisällä miesten edustusjoukkueen tulisi nousta Kolmosesta Kakkoseen, jotta pelaajapolku tarjoaisi loppuun asti kehitysmahdollisuuden.
Juhola myöntää, että tällä hetkellä FC Espoo ei täytä tunnuslauseensa ”johtava espoolainen kilpajalkapalloseura” määritelmää.
”Johtava on aika iso sana. Sanoisin, että tuleva, ja lisäisin siihen vielä sanan juniori.”