Bohdan, 13, pääsi turvaan Anssi ja Kati Laineen kotiin Kuopioon – äiti jäi 8-vuotiaan pikku­siskon kanssa sodan kauhuihin

Jääkiekkoa rakastava ukrainalaispoika Bohdan on asunut ja pelannut Kuopiossa pian vuoden ajan. Hänen kotimaansa puolustautuu Venäjän brutaalia hyökkäystä vastaan.

Ukrainalainen kiekkojuniori Bohdan, 13, on asunut kohta vuoden Suomessa kuopiolaisen Anssi Laineen perheessä.

23.1. 6:50

Ukrainalaispoika Bohdan, 13, on pian asunut jo vuoden Kuopiossa.

Ilta-Sanomat kertoi huhtikuussa 2022 Bohdanista, joka oli päässyt Venäjän brutaalia hyökkäyssotaa pakoon Anssi ja Kati Laineen perheeseen Suomeen.

Bohdanin ja Laineen perheen yhdisti jääkiekko: poika harrasti kiekkoa Ukrainassa ja Anssi Laine on SM-liigaseura KalPan urheilujohtaja.

Bohdan kertoo nyt kuulumisistaan englannin kielellä, jota hän on oppinut paljon Suomessa viettämänsä vuoden aikana.

”Käyn Kuopiossa koulua ukrainalaisella luokalla. Osa tunneista järjestetään suomenkielisten luokassa. Suomen kielen oppitunteja minulla on useita päivässä”, Bohdan kertoo.

Hän on jatkanut myös jääkiekkoharrastustaan KalPan junioreissa. Se pitää pojan kiireisenä.

”Meillä on neljät treenit viikossa ja otteluita viikonloppuisin. Hyvin menee! Olen mielestäni kehittynyt jääkiekossa täällä Kuopiossa”, Bohdan sanoo.

”Lisäksi olen saanut Suomesta uusia ystäviä.”

Hänen perheensä on haastavassa tilanteessa. Äiti Nadiia, isä ja 8-vuotias pikkusisko asuvat yhä Länsi-Ukrainassa lähellä Puolan rajaa.

Vaikka Bohdan puhuu urheasti ja kertoo kaiken olevan hyvin, viimeinen vuosi on ollut perheelle kovin raskas.

Jääkiekko ja koulu täyttävät Bohdanin päivät.

Bohdan mainitsee sotavuodelta kolme valonpilkahdusta.

Ensinnäkin hänen isosiskonsa Sofia on muuttanut Kuopioon. Sofia asuu itsenäisesti opiskelija-asunnossa ja käy lukiota kansainvälisellä luokalla.

”Siskoni tultua Suomeen kaikki on minulle helpompaa. Minulla on luonani sukulainen, jonka kanssa voin puhua”, Bohdan sanoo.

Toiseksi hän on päässyt vierailemaan kotimaassaan kaksi kertaa – kesä- ja joululomalla. Ukrainassa hän pääsi tapaamaan sukulaisiaan ja ystäviään.

Kolmanneksi hän oppinut uuden taidon Laineen perheessä, johon Anssin ja Katin lisäksi kuluu pariskunnan kolme lasta.

”Vuoden paras muistoni on, kun kävimme laskettelemassa ensimmäistä kertaa”, Bohdan kertoo.

Mukana keskustelussa on myös hänen äitinsä. Nadiian tilanteen vuoksi haastatteluja ei voinut ihan lyhyellä varoitusajalla järjestää.

Venäjä on tuhonnut systemaattisesti Ukrainan energiainfrastruktuuria ja sähkö on kortilla. Nadiia kertoo, että sähkö ja sen saatavuus määrittävät nykyisin hänen perheensä arkea. Se vaikuttaa suoraan viestintäteknologiaan, kuten langattomiin verkkoihin.

"Meillä on aikataulu sille, milloin sähköt ovat päällä ja milloin pois. On asioita, joita voi tehdä myös ilman. Silloin kun käynnissä on hätätilanne, saatamme elää sähköttä pitkiäkin aikoja”, Nadiia kertoo.

Sähköttöminä aikoina hän ei saa yhteyttä Suomessa asuviin lapsiinsa. Muutoin hän puhuu Bohdanin kanssa päivittäin puhelimessa.

”Sähkön puute vaikuttaa myös Ukrainan lapsiin. Koulua käydään vain etänä ja jos sähköä ei ole, koulunkäynti on hyvin vaikeaa.”

Nadiia, hänen miehensä ja 8-vuotias tyttärensä ovat pysyneet koko vuoden turvassa. Varsinaisia taisteluja käydään maan itäosissa, mutta Venäjä iskee toistuvasti ohjuksilla eri puolille maata.

Nadiia kertoo esimerkiksi, että viikkoa ennen haastattelua Venäjän ohjus romutti 9-kerroksisen asuintalon Dniprossa ja moni siviili menetti henkensä. Se pitää perheen varpaillaan.

”Dnipron tragedia osoitti, että vaikka uskoisimme olevamme turvassa, kaikki voi muuttua hetkessä.”

Bohdan pääsi viime huhtikuussa sotaa pakoon Kuopioon KalPan urheilujohtajan Anssi Laineen perheeseen asumaan. Tässä Bohdan ja Anssi Laine 14.4.2022.

Viikon kuluttua yhdeksän vuotta täyttävä tytär on jatkuvasti äitinsä kanssa. Erityisesti sodan alussa he viettivät paljon aikaa pommisuojassa, sillä ilmahälytyksiä oli päivittäin. Nykyisin voi mennä kokonainen viikko, etteivät sireenit soi.

Niinä viikkoina Nadiia pelkää erityisen paljon.

”Pommitustaukojen jälkeen Venäjä tekee aina jonkun ison hyökkäyksen. Se on hyvin vaarallista ja olemme peloissamme, koska emme tiedä, minkä osan Ukrainaa venäläiset haluavat seuraavaksi tuhota.”

Äiti kertoo koskettavasti siitä, miten hän yrittää kasvattaa tytärtään keskellä sotaan joutuneen maan kauheaa arkea. Hän on huomannut, että mitä pienempiä lapset ovat, sitä vähemmän he ymmärtävät ja sitä enemmän pelkäävät. Ukrainassa asuvat vanhemmat yrittävät suojella lapsiaan kaikin tavoin.

"Ilmahälytysten aikana kerromme tarinoita ja puhumme muista asioista. Haluamme kertoa lapsillemme hyvistä asioista, joita maailmassa on, jotta pienet eivät masentuisi. Me aikuiset haluamme näyttää, että kaikki päätyy vielä hyvin”, Nadiia kertoo.

Bohdan sanoo olevansa kiitollinen siitä, että saa asua Suomessa.

Voi vain kuvitella, millaisen stressin kanssa hän joutuu elämään. Kaksi alaikäistä lasta on kaukana vieraassa maassa ja yksi on helmoissa pommisuojassa keskellä ilmahälytystä. Mutta jostain Nadiaan kumpuaa voimaa.

”Voi kuulostaa mahdottomalta, mutta olemme jo tottuneet elämään stressin kanssa. Olemme oppineet, että ihminen todella tottuu kaikkeen. Vielä puoli vuotta sitten emme voineet edes kuvitella, mitä tapahtuu seuraavaksi tai kuinka voimme elää”, Nadiia sanoo.

"Nyt ymmärrämme riskit, joiden keskellä elämme, mutta haluamme pysyä vahvoina. Emme halua stressata enempää kuin on aivan pakollista. Silti on sanottava, että meillä on hyvin vaikeaa.”

Nadiaa kertoo olevansa erittäin kiitollinen Laineen perheelle, Kuopiolle ja Suomelle, että kaksi hänen lastaan on päässyt turvaan.

Hän ja miehensä eivät ole hakeneet turvapaikkaa muualta, koska haluavat asua Ukrainassa ja tehdä töitä kotimaansa eteen.

”Haluamme pelastaa maamme. Yritämme vain selviytyä parhaamme mukaan”, Nadiia kertoo.

On aika lopettaa puhelu, sillä Bohdanilla alkaa olla jo kiire illan harjoituksiin. Nadiia ehdottaa kuitenkin, että poika voisi vielä näyttää, kuinka paljon suomea hän on oppinut.

Anssi Laine puuttuu puheeseen suomen kielellä ja kysyy Bohdanilta, mistä suomalaisista ruoista hän erityisesti pitää.

"Pizzasta”, Bohdan sanoo suomeksi.

”Ei se ole suomalaista ruokaa!”, Laine sanoo nauraen.

"Tacoista”, Bohdan lisää.

”Tacoja olemme opetelleet syömään, koska meillä syödään niitä usein”, Laine myöntää ja jatkaa:

"Mistäs muusta?”

”Kalasta, varsinkin lohesta”, Bohdan sanoo vielä.

Pelit ja leikit ovat näytelleet isoa osaa Bohdanin elämässä Laineen perheessä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat