Kiekko-Espoo pyrkii Liigaan ja voi pelata siellä ennemmin kuin Jokerit – tämä on seuran suunnitelma

Kiekko-Espoo pyrkii Liiga-tasolle kaudeksi 2024–25. Toimitusjohtaja Aku Kallonen sanoo, että ensimmäisellä kaudella joukkueen pitäisi olla omavarainen, mutta potentiaalisesti menestyvä.

Kiekko-Espoo johtaa tällä hetkellä Mestistä selvällä erolla. Kuva kotiottelusta tammikuun alussa.

23.1. 17:23

Kun suurin huomio julkisuudessa on kääntynyt Jokerien mahdolliseen paluuseen kotimaisille kiekkokentille, on Espoossa jatkettu oman pitkäjänteisen Liiga-projektin rakentamista.

Urheilullinen puoli alkaa olla kelpo kunnossa. Kiekko-Espoo johtaa Mestistä 16 pisteen erolla Imatran Ketterään, joka tosin on pelannut kaksi ottelua vähemmän.

Taloudessa Kiekko-Espoo teki viime tilikaudella tuhannen euron voiton, eli käytännössä nollatuloksen, reilun 600 000 euron liikevaihdolla.

Tällä kaudella liikevaihto nousee noin miljoonaan euroon. Yleisöä on käynyt tämän kauden otteluissa keskimäärin noin tuhat, parhaimmillaan reilut 2 300.

”Yleisökeskiarvossa on Liigaan pyrkimisen kannalta tärkeää, että ei tarvitse ottaa mitään tuhannen prosentin loikkaa”, sanoo espoolaisseuran toimitusjohtaja Aku Kallonen.

Tavoitteet ovat silti jo Mestis-aikana korkeammalla. Ensi kauden Kiekko-Espoo pelaa joka tapauksessa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

Liigaan ei oteta ensi kaudeksi uusia joukkueita, ja Kiekko-Espoo itsekin on toistuvasti puhunut noususta vasta kaudeksi 2024–25.

”Uskon, että yleisökeskiarvo on mahdollista jopa tuplata ensi kaudeksi. Espoolainen kiekkoyleisö, sosiaalinen media ja perinteinen media kiinnostuvat koko ajan lisää”, Kallonen uskoo.

Kallonen myöntää, että hyppy Mestis-arjesta Liiga-arkeen on jääkiekkoilussa iso. Nykyinen liikevaihto on alle puolet siitä, mitä Liigassa pitäisi saada käytettyä pelaajabudjettiin.

Vaikka Liigassa esimerkiksi tv-rahat tulevat kuvioihin, pitää yhteistyökumppaneita ja maksavia asiakkaita löytää Espoossakin yhä lisää, jotta Liigan lisenssiehdot täyttyisivät talouden puolesta.

”1,5 miljoonan euron pelaajabudjetti on minimi. Haluamme heti ensimmäiselle Liiga-kaudelle omaa pelaajaputkea hyödyntävän, mutta potentiaalisesti menestyvän joukkueen.”

Kallonen sanoo, että analyysia Liigan kuluista tehdään jatkuvasti. Arvioita tehdään vaadittavan pelaajabudjetin lisäksi esimerkiksi siitä, miten paljon matkustuskulut nousisivat pääsarjatasolla.

Liigan osalta esimerkiksi sarjajärjestelmän tulevaisuus ja joukkuemäärä ovat toistuvasti pinnalla. Espoossa on tulkittu, että asia ei ole heidän päätettävissään, joten sen miettimiseen ei käytetä energiaa.

Pyrkimyksenä on vain täyttää kriteerit itse. Viestintää Liigan suuntaan Kallonen sanoo olevan tarpeen vaatiessa.

”Viedään läpi omaa suunnitelmaa, jota on lähdetty työstämään jo vuonna 2018”, Kallonen tiivistää Kiekko-Espoon suunnitelmat.

Hallin puolesta Espoossa ei tarvitse olla huolissaan. Vuonna 1997 rakennettu, Metro-areenana tunnettu kotihalli palveli hyvin Bluesin pelatessa Liigassa.

Bluesin liigataival katkesi kevääseen 2016 konkurssiin, joka odotti nurkan takana hyvän aikaa. Liiga-kiekkoilu ei juurtunut Espooseen niin syvästi, että seura olisi pelastunut, vaikka menestystäkin riitti kohtuullisen hyvin.

Kallosella on vahva luotto siihen, että Kiekko-Espoon kohdalla pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää.

”Emme me muuten tekisi projektia. Luotamme siihen, että nyt rakennamme vahvan kivijalan ja saamme pidettyä taloudellisen puolen siten, että investoinnit ja pelaajahankinnat ovat järkeviä. Emme tingi laadusta, mutta toiminnan tulee olla meidän näköistä ja mennä urheilu ja arvot edellä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat