Minä pelkään Seppo Rätyä.
Kuten ennakkoluuloille on tyypillistä, pelkoni perustuu tietämättömyyteen. Olen syntynyt vuonna 1989. Siinä vaiheessa juro keihässankari oli kiskaissut MM-kultaa Roomassa ja olympiapronssia Soulissa. Kun penkkiurheilu jyräsi lapsen tietoisuuteni MM95:n ja jalkapallon vuoden 1998 MM-kisojen sykähdyttävillä alkukokemuksilla, Räty oli jo tehnyt uransa ja sinetöinyt paikkansa suomalaisen urheilumytologian Olympos-vuorella.