Keihäänheiton lupaus Janne Läspä, 21, kritisoi painavin sanoin varusmiespalvelusaikaansa.
Kesällä 2021 alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden voittanut Läspä ei ole nauttinut lokakuussa alkaneesta palvelusajastaan.
”Täällä sitä ollaan leikkikoulussa”, räkäinen ääni vastaa puhelimeen.
Läspä astui palvelukseen Santahaminan urheilukoulussa 78 muun urheilija-alokkaan kanssa 10. lokakuuta 2022.
Silloin urheilukouluun ilmoittautuivat kesälajien edustajat. Yleisurheilijoita valittiin Läspä mukaan lukien 16.
Läspä kertoo sairastaneensa varusmiespalveluksensa aikana huomattavasti rankemmin ja useammin kuin normaalioloissa.
”Johtuu varmaan olosuhteista. En ole moneen vuoteen ollut näin kipeänä ja useasti. On tämä kyllä semmoinen paikka, saatana, ettei tänne ihminen halua”, hän sanoo.
Janne Läspä heitti ennätyksensä 79,07 viime elokuussa Joensuussa. Kuva kesältä 2021.
Läspän harjoittelua ovat sairastelun lisäksi haitanneet olosuhteet.
”Ei tämä ainakaan omaa lajiani palvele yhtään. Täällä ei pääse heittämään. Ohjelma on aika tiukka, unta saa vähän ja kaikki lajinomainen jää. Toki penkkiä voi mennä tekemään, mutta kun tarvitaan terävyyttä, ja laji on vammaherkkä, niin ei tämä hyvä paikka ole”, 145 kilogrammaa penkiltä nostava keihäskarju toteaa.
”Jos haluaisin lähteä heittämään, pitäisi matkustaa ensin pari tuntia.”
Toisilla urheilijoilla tilanne voi kuitenkin olla toinen.
”Esimerkiksi kestävyysjuoksijat ja suunnistajat pääsevät varmasti harjoittelemaan tehokkaammin ja fiksummin. Riippuu täysin lajista”, Läspä toteaa.
Urheilukoulun valmennuspäällikkö Jari Karinkanta myöntää, ettei Santahaminassa ole huippuolosuhteita keihäänheittoa varten.
”Sen takia meillä on pääkaupunkiseudulla sovittuja harjoituspaikkoja, jossa käymme harjoittelemassa. Emme pysty tarjoamaan lajiharjoitusolosuhteita kaikille urheilijoille, koska lajiryhmiä on niin paljon ja vaatimustaso on korkea. Esimerkiksi kaikkea perusharjoittelua kyllä pystyy Santahaminassa harjoittamaan”, hän sanoo.
Myös urheilukoulussa alokkaat joutuvat kertaamaan alokaskaudella puolustusvoimien koulutusohjelman mukaisia perusasioita.
Veteliläislähtöinen keihässankari veikkaa, että urheilukoulussa ensimmäiset viikot voivat olla jopa rankempia kuin tavallisessa varusmiespalveluksessa.
”Alku oli tosi tiukkaa. Meidän piti alkuun käydä paljon perusasioita läpi. Nykyään joudumme osallistumaan käytännössä vain metsäleireille ja taisteluharjoituksiin.”
Janne Läspä voitti nuorten maailmanmestaruuden elokuussa 2021. Tuuletuksissa mukana hopeamitalisti Artur Felfner (oik.) ja pronssia nakannut Chinecherem Nnamdi.
Vaikka olosuhteet eivät saa Läspältä täyden kympin arvosanaa, harjoitusajasta hänellä ei ole nokan koputtamista.
”Treeniaikaa on nyt puolet päivästä. Joko aamukasista puoleen päivään tai puolesta päivästä iltaneljään. Harjoitusaikaa on ihan riittävästi. Harmi vaan, kun ei tosiaan pääse heittämään.”
Lajiharjoitukset ovat jääneet todella vähälle.
”Olen tehnyt intin aikana yhden heittoharjoituksen. Minulla oli myös selkävaivoja ennen inttiä, eikä täällä oleminen ole kyllä auttanut siihen vaivaan.”
Keihäslupausta askarruttaa toinenkin asia: urheilijoiden välinen tasa-arvo.
Vapaatkaan eivät mene ihan tasan. Jotkut saavat sitä vähän enemmän kuin toiset.
Haluatko täsmentää?
”Jos mennään potkupallon puolelle, niin kaikki futaajat pääsivät automaattisesti puolella vuodella. Toki itsekin pääsin, joten minulla ei ole sen suhteen valittamista, mutta kyllä se tiettyihin lajeihin painottuu, että ketkä saa vapaata ja ketkä ei”, Läspä heittää.
Karinkanta tyrmää Läspän väitteen jalkapalloilijoiden suosimisesta.
Hänen mukaansa varusmiehen palvelusajan pituuteen vaikuttavat oman halukkuuden lisäksi esimerkiksi esimiesten näkemykset, koulutustulokset ja se, miten varusmies on pärjännyt palvelusaikanaan sekä joukkotuotantotehtävä.
”Komentaja päättää palvelusajat esityksiemme perusteella. Päätökset eivät perustu yksittäisiin asioihin eivätkä varsinkaan kaavoihin tai vanhoihin käytänteisiin, vaan kokonaisuuteen”, Karinkanta painottaa.
Harjoitusvapaiden myöntäminen taas saattaa vaihdella varusmiehen lajin tai tason mukaan, Karinkanta kertoo.
”Meillä on maailmanmestareita ja kansallisia mestareita. Lähtökohdat ja tarpeet ovat erilaisia. On selvää, että toisilla on enemmän maajoukkueiden harjoitusleirejä tai kisamatkoja”, valmennuspäällikkö toteaa.
Kuvituskuvaa Taipalsaaren ampuma-alueelta Etelä-Karjalasta.
Läspällä on varsin raaka kehitysehdotus, miten toimintaa Urheilukoulussa voitaisiin parantaa.
”Oltaisiin joku kaksi ja puoli kuukautta putkeen täällä, tehtäisiin kaikki mitä pitää ja sitten himaan”, Läspä ehdottaa.
"Itsekin olen muutaman kerran joutunut käymään täällä jonkun ihan turhan jutun takia päiväksi. Se on kuitenkin 14 tuntia matkustamista.”
Läspä asuu varusmiespalveluksensa ajan synnyinseudullaan Vetelissä. Keskipohjanmaalaiskunnasta on matkaa varuskuntaan noin 450 kilometriä.
Läspä sanoo, ettei hänen kuntonsa ole kuitenkaan romahtanut.
"Ihan hyvässä kunnossa olen, vaikka en olekaan pystynyt tekemään riittävästi räjähtäviä testejä. Ne, jotka olen pystynyt tekemään, osoittavat, että kunto on pysynyt vähintään normaalina.”
”Olen nyt tehnyt paljon sellaista kuntouttavaa harjoitusta, jota ei normaalin treeniohjelman puitteissa juuri olisi.”
Mikä on tavoite Suomessa kisattaviin alle 23-vuotiaiden EM-kisoihin ensi kesänä?
”Mestaruus, totta kai.”
Alle 23-vuotiaiden EM-kisat mitellään Espoossa heinäkuussa.