Huippulupaus nimitti armeijaa leikkikouluksi – Seppo Räty neuvoo tottumaan vastoin­käymisiin

Keihäänheittolupaus Janne Läspän raju ehdotus kalskahtaa kuusinkertaisen arvokisamitalistin korvissa oudolta.

Janne Läspä (vas.) on keihäänheiton nuorten maailmanmestari.

27.1. 7:00 | Päivitetty 27.1. 9:31

Keihäslegenda Seppo Räty on ymmällään lajin lupauksen Janne Läspän, 21, tuoreista armeijaa kritisoivista lausunnoista.

”Nyt tuntuu olevan liikaa melua tyhjästä, Räty, 60”, kommentoi.

Kesällä 2021 alle 20-vuotiaiden MM-kultaa juhlinut Läspä noitui taannoin painavin sanoin varusmiespalvelusaikaansa, koska kokee sen uhkaksi uralleen.

”En ole vielä koskaan kuullut, että intti olisi tuhonnut jonkun urheilijan uran. Jos pitää saada heittoon 15 metriä lisää, niin ei sitä kyllä varusmiespalvelusaika noin yleisesti ottaen estä.”

Seppo Räty sanoo, että huipulle tähtäävän urheilijan on sopeuduttava myös vastoinkäymisiin.

Santahaminan urheilukoulussa lokakuusta lähtien palvellut Läspä nimitti armeijaa leikkikouluksi, jossa hän on kertomansa mukaan sairastellut huomattavasti enemmän kuin normaalisti, ja jossa harjoitteluolosuhteet eivät hänen mielestään palvele lainkaan keihäänheittoa.

”On tämä kyllä semmoinen paikka, saatana, ettei tänne ihminen halua”, Läspä latasi.

”Täällä ei pääse heittämään. Ohjelma on aika tiukka, unta saa vähän ja kaikki lajinomainen jää. Toki penkkiä voi mennä tekemään, mutta kun tarvitaan terävyyttä, ja on vammaherkkä, niin ei tämä hyvä paikka ole. Jos haluaisin lähteä heittämään, pitäisi matkustaa ensin pari tuntia.”

Silloin tehtiin usein 13 tunnin työpäiviä, jonka jälkeen pääsi jonnekin pimeälle tien pätkälle harjoittelemaan.

Takavuosina kuudesti arvokisamitaleille kiskaissut Räty muistuttaa, ettei tunne lainkaan Läspää heittäjänä tai ihmisenä.

”Ehkä kaveri [Läspä] on tottunut heittämään hyvissä olosuhteissa, ja nyt kun tilanne on armeija-aikana toinen, se hieman pelottaa häntä. Tämä on ymmärrettävää, mutta kyllä huipulle tähtäävän urheilijan on sopeuduttava myös vastoinkäymisiin – ja kestettäväkin niitä”, Räty sanoo.

”Kahden tunnin ajomatka parempien olosuhteiden äärelle ei tunnu hirmu vaikealta. Toinen vaihtoehto saattaisi olla, että kaveri ensin tekisi kahdeksan tunnin työpäivän ja hoitaisi sen jälkeen muuhun elämään liittyviä asioista, kunnes vasta pääsisi treenaamaan. Siihen vaihtoehtoon nähden inttiaika voi päinvastoin olla mahdollisuus.”

Räty peilaa Läspän puheita myös omiin treeniaikoihinsa.

”Silloin tehtiin usein 13 tunnin työpäiviä, jonka jälkeen pääsi jonnekin pimeälle tien pätkälle harjoittelemaan”, sanoo Räty, joka työskenteli tullimiehenä ennen kuin joutui selkävamman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle.

”Paljon on tietysti kiinni siitä, millaiseen treeniin kaveri on tottunut. Jos ohjelmassa on ollut paljon lajinomaisuutta esimerkiksi penkkitreenin sijaan, niin erilaisia epävarmoja tunteita syntyy herkästi. Se on inhimillistä. Sanoisin silti, ettei keihäsmiehen tarvitse vielä tammikuussa keppiä lennättää.”

Myös urheilukoulussa alokkaat joutuvat kertaaman alokaskaudella Puolustusvoimien koulutusohjelman mukaisia perusasioita. Läspän mukaan urheilukoulussa saa kiitettävästi treenivapaata, mutta hän löi silti tiskiin rajun kehitysehdotuksen.

”Oltaisiin joku kaksi ja puoli kuukautta putkeen täällä, tehtäisiin kaikki mitä pitää ja sitten himaan”, hän ehdotti.

Rädyn korvissa ehdotus kalskahtaa.

”Ehdotus on outo. Edelleen muistutan, ettei kaikilla parikymppisillä yleisurheilulupauksilla ole varaa keskittyä pelkästään urheiluun, vaan treenaamisen ohella joutuu myös töitä tekemään”, Räty toteaa.

”Kun tämän realiteetin muistaa, niin ei yksi vuosi armeijassa kenenkään uraa pilaa – ei varsinkaan urheilukoulussa, jossa kuitenkin pääsee aina treenaaman jotain.”

Lue lisää: Keihäsmies Janne Läspän armeija­kritiikki saa tukea: ”Janne kertoo aika rajusti, mutta totta puhuu kuitenkin”

Lue lisää: Keihäsmies Janne Läspä tympääntyi varus­mies­palveluksen olosuhteisiin – heittää radikaalin ehdotuksen

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat