Jonne Kähkönen varoittaa, ettei lounasaikaan kannata soitella. Silloin voi olla hankala vastata puhelimeen.
”Lounas on urheilijalle muutenkin pyhä asia. Erityisesti se on Italiassa. Aina syödään pastaa ja joskus nautitaan lasillinen viiniäkin”, Kähkönen sanoo puhelimessa, kun Italian ampumahiihtäjien lounastauko on ohi.
Paitsi uutta ruokakulttuuria Kähkönen on oppinut paljon myös italialaisesta valmennuskulttuurista. Valmennukseen satsataan isommilla voimavaroilla kuin Suomessa.
Kesällä Italian naisten maajoukkueessa oli Kähkösen ohella kaksi muuta valmentajaa. Miesten maajoukkueella oli neljä valmentajaa.
Talven kilpailukaudella valmentajat jakautuivat kahteen osaan. Maailmancupin kisoissa on neljä valmentajaa ja sitä alemmassa kilpailusarjassa Ibu-cupissa kolme valmentajaa. Lisäksi maajoukkueilla on yhteinen päävalmentaja ja lajipäällikkö.
”Kaikille riittää tekemistä. Joukkueiden yhteisharjoittelu tiivistyy ampumapenkalla. Muuten toiminta on periaatteessa melko samanlaista kuin Suomessa. Leiripäiviä on suunnilleen saman verran, satakunta”, Kähkönen sanoo.
Kähkönen toimi Suomen ampumahiihdon päävalmentajana toisen kerran vuosina 2018–2022. Suomessa Kähkösen valmentajaparina oli viimeksi vain Aku Moilanen. Ensimmäisen kerran Kähkönen oli maajoukkueen peräsimessä vuosina 2006–2010.
Lisa Vittozzi on noussut kuluvalla kaudella takaisin ampumahiihdon huipulle.
Keväällä 2022 hän siirtyi Italian naisten päävalmentajaksi.
”Isoin haaste on päästä mukaan systeemiin”, Kähkönen sanoi tuolloin.
Italiassa Kähkönen pääsee toteuttamaan valmennusfilosofiaansa, jota hän kaipasi myös Suomessa: maajoukkueen urheilijat harjoittelevat päävalmentajan ohjeilla. Heillä ei ole henkilökohtaisia valmentajia, kuten Suomessa.
”Kaikki ovat maajoukkueen alla. Urheilijat kaipaavat uusia ärsykkeitä, kun Italiassa on tehty kymmenen vuotta asioita samalla tavalla. Isot raamit ovat maajoukkueiden valmentamisessa samankaltaisia, mutta sisällössä on eroja.”
Kähkösen valmennuksessa italialainen Lisa Vittozzi on palannut takaisin huipulle ja kestotähti Dorothea Wiererkin menestyy taas hyvin. Miehissä kauden italialaiskomeetta on Tommas Giacomel.
Kähkönen odottaa molemmilta naisilta paljon tällä viikolla alkavista MM-kilpailuista Oberhofissa Saksassa. MM-kisat ovat Kähkösellekin ensimmäinen iso tulikoe uudessa postissa.
”Pitää tavoitella mitalia, mutta koetetaan lähestyä realistisesti”, Kähkönen sanoo.
Kähkönen kertoo keskustelevansa paljon Vittozzin kanssa.
”Lähtökohtana on, että keskitymme tulevaisuuteen, ei menneeseen. Lisa haluaa aktiivisesti putsata pöydän ja rakentaa uudelleen nousua. Tärkein viesti on, että meni kisa hyvin tai huonosti, se puhutaan läpi.”
Toistaiseksi Vitozzille on sattunut hämmästyttävästi vain yksi huono ja pisteetön kisa tällä kaudella, kun koko viime kausi meni aika tavalla pipariksi.
Vittozzi on tehnyt kovaa jälkeä maailmancupissa, jossa hän on ennen MM-taukoa kolmantena. Edellä ovat Ranskan Julia Simon ja Ruotsin Elvira Öberg.
Samat nimet ovat todennäköisesti kärjessä myös MM-kisoissa, vaikka naisissa mitaleista kamppailee 10–15 urheilijaa.
”Naisissa taso on tasaisempi kuin miehissä, joissa yksi urheilija näyttää vievän kaiken”, Kähkönen viittaa norjalaisen Johannes Tingnes Bøn ylivoimaan. Bø on voittanut neljästätoista henkilökohtaisesta kilpailuista peräti yksitoista.
Dorothea Wierer on taas huippukunnossa.
Julkisuudessa Italian naisten maajoukkueessa kuohui tammikuussa. Joukkueen vakiokalustoon kuulunut Federica Sanfilippo päätti lopetti uransa protestina, koska häntä ei valittu maan edustajaksi Italian omaan maailmancupin kisaviikonloppuun Antholziin.
Wiererin mukaan Sanfilippoa oli jo pitkään syrjitty maajoukkueessa. Wierer ja Sanfilippo ovat hyviä ystäviä keskenään. Sanfilippo ilmoitti pyrkivänsä maastohiihtäjänä vuoden 2026 Italiassa käytäviin talviolympialaisiin.
Kähkönen ei ota kantaa kiistoihin.
”Minulla ei ole niihin osaa eikä arpaa. Vain joukkueenjohtaja Klaus Höllringl kommentoi asiaa, eivät valmentajat. Urheilijoilla on hyvää keskinäistä kilpailua. Ottaa päähän, jos ei pääse mukaan viestiin”, Kähkönen sanoo.
Kähkösen pesti Italiassa on mallia 2+2 vuotta. Eli sopimusta voidaan tarkistaa ja jatkaa kauden 2024 lopussa. Tavoitteena on jatkaa 2026 olympiakisoihin.
Yhtenä tavoitteena on myös maajoukkueen nuorentaminen, mikä tähtää nimenomaan 2026 kotiolympialaisiin.
”Se on selkeä linjaus, että jo nyt tehdään töitä neljän vuoden päähän ja saadaan nuorille alusta asti startteja maailmancupissa.”
Valmennuskielenä on englanti, mutta Kähkönen on opiskellut italiaa.
”Haluan opetella kieltä sen verran, että ymmärrämme toisiamme ja voimme puhua harjoittelusta ammattimaisesti, vaikka suurin osa urheilijoista puhuukin hyvin englantia. Minun italiankielen tasoni alkoi nollasta.”
MM-kisoissakin lounas on tärkeä osa päivästä. Urheilijat, valmentajat ja huoltajat eivät nauti kisajärjestäjien buffetpöydästä. Italian joukkueella on matkassa oma kokki.
”Tietenkin”, Kähkönen naurahtaa.
Ampumahiihdon MM-kisat Oberhofissa Saksassa 8.–19. helmikuuta.
Fakta
Ampumahiihdon MM-kisat
8. helmikuuta klo 15.45 sekaviesti (2 naista ja 2 miestä).
10. helmikuuta klo 15.30 naisten sprintti 7,5 km.
11. helmikuuta klo 15.30 miesten sprintti 10 km.
12. helmikuuta klo 14.25 naisten takaa-ajokisa 10 km.
12. helmikuuta klo 16.30 miesten takaa-ajokisa 12,5 km.
14. helmikuuta klo 15.30 miesten normaalimatka 20 km.
15. helmikuuta klo 15.30 naisten normaalimatka 15 km.
16. helmikuuta klo 16.10 pariviesti (nainen + mies).
18. helmikuuta klo 12.45 miesten viesti, 4 x 7,5 km.
18. helmikuuta klo 16.00 naisten viesti, 4 x 7,5 km.
19. helmikuuta klo 13.30 miesten yhteislähtö 15 km.
19. helmikuuta klo 16.15 naisten yhteislähtö 12,5 km.
Suomen joukkue: Naiset: Mari Eder, Erika Jänkä, Nastassia Kinnunen,Venla Lehtonen, Suvi Minkkinen. Miehet: Tuomas Harjula, Olli Hiidensalo, Heikki Laitinen, Jaakko Ranta, Tero Seppälä.
