Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) suuntaan satelee nyt suoria boikottiuhkauksia. Uhkauksien takana ovat eurooppalaiset valtiot, jotka vastustavat venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden palaamista kansainvälisiin kilpailuihin.
Venäjän ja Valko-Venäjän sulkemiseen kansainvälisestä kilpailutoiminnasta oli perusteltu syy viime vuoden helmikuussa, kun maat rikkoivat olympiarauhaa viikkoja ennen sen päättymistä. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja hyödynsi hyökkäyksessään Valko-Venäjää.
Kukaan ei ole vuosi sodan alkamisen jälkeen ehdottamassa, että Venäjä tai Valko-Venäjä saisivat valtioina palata takaisin kansainvälisiin kilpailuihin.
Kyse on siitä, voitaisiinko venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat ottaa mukaan kisoihin niin sanottuina puolueettomina urheilijoina.
KOK on alustavasti esittänyt, että venäläiset ja valkovenäläiset voisivat tietyt erityisehdot täyttämällä olla puolueettomia urheilijoita. Asialla on Venäjän ja Valko-Venäjän näkökulmasta kiire, sillä olympialaisiin osallistuakseen venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden pitäisi voida osallistua karsintakilpailuihin ennen vuoden 2024 olympialaisia.
Samaan aikaan vetoomuksien ja uhkauksien määrä KOK:lle on kasvanut viime viikkoina.
Pohjoismaiset olympiakomiteat ja paralympiakomiteat julkaisivat tiistaina julkilausuman, jonka mukaan venäläisiä ja valkovenäläisiä urheilijoita tai virkailijoita ei pitäisi ottaa mukaan kansainväliseen kilpailutoimintaan.
”Nyt ei ole oikea aika pohtia heidän paluutaan”, tiedotteessa tiivistettiin heidän kantansa.
Viime viikolla Baltian maiden pääministerit kehottivat KOK:ta sulkemaan venäläiset urheilijat Pariisin vuoden 2024 olympialaisista. Viron pääministeri Kaja Kallas mainitsi, että olympialaisten boikotointi voisi olla vaihtoehto.
Puolan urheiluministeri Kamil Bortnicuk väitti Puolan mediassa, että jopa 40 maata olisi valmis estämään KOK:n aikeet ennen 10. helmikuuta pidettävää kokousta.
”Jos me boikotoisimme olympialaisia, koalitio olisi riittävän voimakas tekemään kisoista merkityksettömät”, Bortnicuk sanoi DW:n mukaan.
Ukraina on – luonnollisesti – uhannut boikotoivansa olympialaisia, jos venäläiset ja valkovenäläiset pääsevät olympialaisiin. Ukrainan median mukaan Venäjä on sodan aikana tuhonnut yli 340 urheilupaikkaa Ukrainassa ja surmannut 230 ukrainalaista urheilijaa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi KOK:n puheenjohtajan Thomas Bachin heinäkuussa 2022.
Pariisin pormestari Anne Hidalgo sanoi tiistaina, että hän ei halua nähdä venäläisiä olympialaisissa edes neutraaleina urheilijoina Pariisin vuoden 2024 kesäolympialaisissa.
Keskiviikkona Britannian pääministerin tiedottaja sanoi, että venäläisurheilijoiden ei pitäisi kilpailla Pariisissa.
KOK on voinut tukeutua – hieman yllättävästi - Yhdistyneisiin Kansakuntiin (YK) ja YK:n ihmisoikeusneuvoston nimittämiin riippumattomiin ihmisoikeusasiantuntijoihin.
Joulukuun alussa KOK kertoi puheenjohtaja Thomas Bachin olevan tyytyväinen YK:n yleiskokouksen hyväksymään uuteen päätöslauselmaan, jossa tunnustetaan, että suuret kansainväliset urheilutapahtumat ”on järjestettävä rauhan hengessä” ja että tällaisten tapahtumien ”yhdistävää ja sovittelevaa luonnetta tulee kunnioittaa”.
KOK:n saksalainen puheenjohtaja Thomas Bach katsoi kelkkailun MM-kisojan Saksan Oberhofissa tammikuun lopussa.
Helmikuun alussa YK:n riippumattomat erityisasiantuntijat kiittivät KOK:ta siitä, että se harkitsee venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden ottamista mukaan kansainvälisiin kilpailuihin puolueettomina, neutraaleina urheilijoina.
Kyseiset asiantuntijat ovat kreikkalainen professori Alexandra Xanthaki, joka on kulttuuristen oikeuksien erityisasiantuntija, ja intialainen tutkija, Ashwini K.P., joka on rasismin erityisasiantuntija.
Erityisasiantuntijat vaativat viime vuoden syyskuussa KOK:ta noudattamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden kohdalla.
Se on heidän mielipiteensä. Kaikki ihmisoikeusasiantuntija eivät ole samaa mieltä.
Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kaari Mattilan mielestä ”nyt ei ole oikea aika tälle keskustelulle”, kun samaan aikaan käynnissä on äärimmäinen hyökkäyssota toista valtiota vastaan.
Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kaari Mattilan mielestä KOK:lla olisi paljon tehtävää, mikäli se haluaa ankkuroida itsensä ihmisoikeuksiin.
Mattilan mielestä keskustelu venäläisurheilijoista näyttäytyy hyvin poliittisena.
”YK:n kahden erityisedustajan kantoja on mediassa esitelty YK:n kantana, mutta sitä ne eivät ole. Ihmisoikeusneuvostoon linkittyvät erityisedustajilla on riippumattomat mandaatit. Heillä on vapaus ottaa kantaa itsenäisesti henkilökohtaisessa kapasiteetissaan”, Mattila huomauttaa.
Mattilan mielestä erityisasiantuntijoiden kannanotot ovat jossain määrin keskeneräisiä.
”Niistä puuttuu se ulottuvuus, että tässä on kyse valtiorahoitteisesta huippu-urheilusta. Urheilijaa ja valtiota on aika vaikeata erottaa toisistaan”, Mattila sanoo.
Amnesty Internationalin Suomen osaston johtajan Frank Johanssonin mukaan Amnestylla ei ole kantaa venäläisurheilijoiden urheilemiseen kansainvälisessä kilpailussa. Asiasta on keskusteltu.
Aika samoilla linjoilla on ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osaston johtaja Frank Johansson.
”Isoissa kisoissa urheillaan maan lippujen alla ja vertaillaan maita keskenään. Jos urheilijat ovat Venäjän olympiakomitean alla, se ei muuta sitä tilannetta. He ovat venäläisille silti venäläisiä”, Frank Johansson sanoo.
Puolueettomuuden toteutuminen on hyvin kyseenalaista. Se on nähty viime aikojen olympialaisissa, joissa venäläiset ovat kilpailleet puolueettomina urheilijoina, mutta kisojen jälkeen he ovat olleet kotimaassaan juhlittuja sankareita.
Pekingin talviolympialaisissa menestyneiden Venäjän olympiakomiteaa edustaneiden urheilijoiden kunniaksi järjestettiin juhlatilaisuus Kremlissä huhtikuussa. Onnittelijana oli myös presidentti Vladimir Putin.
Urheiluoikeuden asiantuntijan Olli Rausteen mukaan YK:n kannat eivät ole relevantteja pohdittaessa venäläisten ja valkovenäläisten oikeutta kilpailla kansainvälisissä kilpailuissa.
”YK on valtioiden välinen järjestö, ei yksityisten toimijoiden välinen järjestö. YK:n sopimukset eri aloilla sitovat vain YK:n jäseniä eli valtioita”, Rauste sanoo.
KOK:n pitää ratkaista asia peruskirjansa mukaan. Rauste huomauttaa, että peruskirjasta löytyy argumentteja venäläisten ja valkovenäläisten hyväksi ja heitä vastaan.
Urheiluoikeuden asiantuntijan Olli Rausteen mukaan KOK noudattaa lopulta urheilun kansainvälisen vetoomustuomioistuimen päätöstä, jos kiista venäläisurheilijoiden kilpailemisesta etenee lopulta oikeuteen asti.
Venäläisten osallistumista vastaan puhuu peruskirjan toisen säännön alakohta, jonka mukaan olympialiikkeen tarkoituksena on panna urheilu palvelemaan ihmiskuntaa ja rauhaa. Tätä kohtaa Venäjä on rikkonut hyökkäyssodallaan.
Venäläisten osallistumisen puolesta taas puhuu peruskirjan toisen säännön alakohdat, joissa vaaditaan olympialiikkeen riippumattomuutta ja poliittista puolueettomuutta sekä toimimaan syrjintää vastaan.
KOK on esittänyt selvittävänsä, voisiko yhtenä ehtona venäläisten ja valkovenäläisten osallistumiselle olla se, että urheilijat eivät olisi saaneet tukea sotaa. Peruskirjan säännöissä kielletään syrjintä poliittisten tai muiden mielipiteiden takia, joten tällaisen erityisehdon esittäminen tuskin tulee kyseeseen.
Venäläinen kävelijä Vasili Mizinov voitti puolueettoamana urheilujana hopeaa yleisurheilun MM-kisoissa vuonna 2019.
Peruskirja sitoo KOK:ta, kansallisia olympiakomiteoita ja urheilijoita eli kaikkia olympialiikkeen osapuolia, ja myös tulevaa isäntäkaupunki Pariisia isäntäkaupunkisopimuksella.
Peruskirja käytännössä kieltää kisojen boikotoinnin, sillä kansallisilla olympiakomiteoilla on velvollisuus lähettää urheilijoita olympialaisiin. Rauste huomauttaa, että sitä sääntöä toki voisi kiertää ilmoittamalla kisoihin pari kilpailijaa, jotka eivät edes kilpailisi.
Sääntöjen ohjaamana ja julkisen paineen puristuksessa KOK joutuu tekemään jonkin päätöksen asiassa. Boikottiuhka luo uhan taloudellisista menetyksistä. Se voi painaa päätöksenteossa.
Mikäli KOK päättää kieltää venäläisten osallistumisen, voivat venäläiset valittaa asiasta urheilun kansainväliseen välitystuomioistuimeen (CAS).
Rauste on ollut välimiehenä CAS:issa laatimassa ratkaisuja. Hänen mielestään tässä tapauksessa on kyse rakenteellisesti samanlaisesta asiasta kuin venäläisten valtiojohtoisessa dopingohjelmassa.
Siinä tapauksessa estettiin kilpailu urheilijoilta, jotka olivat todistettavasti osallistuneet valtiojohtoiseen dopingohjelmaan.
”Tässähän asetelma on sillä tavalla sama, että urheilijat eivät ole tehneet päätöstä Venäjän hyökkäämisestä Ukrainaan.”
Jonkinlainen esimerkkipäätös voisi olla toisaalta myös CAS:in viime marraskuussa tekemä päätös koskien Euroopan jalkapalloliiton Uefan päätöstä sulkea Venäjä kilpailutoiminnasta.
CAS päätti äänin 2–1, että Uefan päätös sulkea venäläiset joukkueet ei rikkonut Uefan sääntöjä. Rauste huomauttaa, että Uefan säännöt näyttävät olevan samankaltaiset kuin KOK:lla eli niissä mainitaan rauhan edistäminen ja kielletään syrjintä.
”Samalla tavalla, jos KOK sulkisi Venäjän olympiakomitean, se voisi perustella sitä hallinnollisena päätöksenä, eikä kurinpitopäätöksenä.”
Entä jos KOK päättäisi hyväksyä venäläisten ja valkovenäläisten kilpailemisen, voisiko silloin muilla tahoilla olla valitusoikeus asiassa? Ainakaan siitä ei ole Rausteen mukaan ennakkotapausta, että valtiot voisivat valittaa asiasta.
Rauste pohtii, että KOK:lle voisi olla hyväkin asia, että lopullinen päätös venäläisten ja valkovenäläisten kilpailemisesta siirtyisi CAS:ille.
”KOK voisi [silloin] pestä kätensä päätöksestä.”
