Palomies Jari Saarion soutu Atlantin yli etenee edelleen oivallista vauhtia. Viime päiviin on mahtunut muun muassa peräsimeen takertunut köysi, paljon kaivattua lepoa sekä tunteellinen video tyttärelle.
Saario oli perjantaina soutanut 18 vuorokautta lähdettyään Gran Canarialta kohti Miamia, ja matkaa oli takana iltapäivästä jo lähes 1 800 kilometriä.
Päivävauhti on ollut keskimäärin noin sata kilometriä ja keskivauhti reilut neljä kilometriä tunnissa. Jos vauhti säilyy, kestäisi noin 7 000 kilometrin matka vain reilut kaksi kuukautta.
Saarion vedentekolaitteen virtakatkaisija temppuilee edelleen, mutta veden tekeminen onnistuu, ja matka jatkuu.
Alkuviikosta vauhtia siivittänyt mutta muuta tekemistä vaikeuttanut kova merenkäynti oli hellittänyt ja tuulet tyyntyneet.
”Kävin pesemässä veneen pohjaa. Oli mennyt vähän pidempään, niin ei meinannut lähteä pikkunäppylät irti skraballakaan”, Saario kertoi HS:lle satelliittipuhelimen välityksellä.
”15–20 minuuttia menee raapiessa. Saa siinä töitä tehdä, kun vene ei pysy paikallaan. Ei ole ihan yhtä helppoa kuin tiskaaminen pesualtaassa.”
Alla oleva video pohjan puhdistamisesta on kuvattu reilun viikon soutamisen jälkeen.
Keskiviikkona Saario joutui pulahtamaan Atlanttiin myös varsin yllättävästä syystä. Peräsimeen oli tarttunut iso nippu paksua köyttä, joka oli irrotettava ennen matkan jatkamista.
"Sen verran tuulta, että vene kolahti otsaan. Mutta ei se niin hirveästi haittaa, leukaosumasta sitä putoaa nyrkkeilyssäkin.”
Iso nippua paksua köyttä tarttui Saarion veneen peräsimeen.
Kun tuuli oli alkuviikon jälkeen tyyntynyt, oli Saariokin saanut levättyä ja tankattua paremmin. Unta oli jo 6–7 tuntia vuorokaudessa, ja ruoan lisäksi maistui myös energiapatukat.
”Soudan tunnin, sitten pidän kymmenen minuutin tauon, syön ja lepään. Yritän olla enintään kaksi tuntia putkeen soutupaikalla.”
”Olen yrittänyt levätä enemmän kuin tarvitsisi, koska sitten kun tulee kovat kelit, pitää olla valmis tekemään enemmän töitä.”
Saario lähetti Instagramin kautta terveisiä tyttärelleen Jessicalle, joka tanssi perjantaina vanhojen tanssit. Tunteet nousivat pintaan, kun Saario kehui tytärtään ja kertoi videolla englanniksi kaipaavansa ja rakastavansa tätä.
Miksi englanniksi?
”Piti tehdä ’rallienglannilla’ päivitys, koska tätä hommaa seurataan myös ulkomailla. Alkavat muuten ihmettelemään, että alkaako iso mies itkemään jo kahden viikon urakan jälkeen. Se on ymmärrettävämpää, kun puhuu omasta tyttärestään.”
”Niillä tosi hyvä jengi koulukavereita, ja ne on vähän munkin kavereita. On ikävä, etten saa olla näkemässä, miten kaunis tytär on mekossaan.”
Saario kertoo yrittävänsä soittaa joka päivä edes lyhyen puhelun kotijoukoille.
”Onhan tyttärilläkin kova ikävä. Helpottaa, kun soittaa joka päivä edes lyhyen puhelun.”
Seuraava rajapyykki häämöttää muutaman päivän päässä, kun 2 000 kilometrin raja rikkoontuu. Siihen noin 500 kilometriä lisää, ja Saario on aika lailla keskellä Atlanttia.
”Katsotaan, mitä matkan varrella sattuu, mutta tällä hetkellä etenee todella hyvin.”
Yksi tärkeä asia meinasi unohtua. Saario pohti alkuviikosta, josko seuraavalla pohjanpesureissulla peseytyisi itsekin sen verran, että voisi vaihtaa puhtaat alushousut ensimmäisen kerran yli kahteen viikkoon.
Vaihdoitko kalsarit?
”Kyllä, eilen vaihdoin. Nyt on ihan kuin uusi ihminen.”
Jari Saario saa välillä nauttia tyynestä säästä.