Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti keskiviikkona kesälajien valmennus- ja harjoitteluapurahat, joita myönnettiin 157 urheilijalle.
Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) myönsi avustuksia yhteensä 1 476 000 euroa.
Suurimman 20 000 euron apurahan saa 21 urheilijaa. Lisäksi 60 urheilijaa saa 10 000 euron ja 76 urheilijaa 6 000 euron suuruisen apurahan.
OKM:n listalta puuttui monia tunnettuja hahmoja, kuten 100 metrin aitajuoksun SE-nainen Annimari Korte ja viime kesänä 100 metrin SE:n juossut Samuli Samuelsson. He putoavat kokonaan apurahoilta.
Pika-aituri Reetta Hurske sai puolikkaan eli 10 000 euron apurahan ja samansuuruiseen summaan joutuu tyytymään viime kesänä Suomen ennätystä useampaan otteeseen parantanut Viivi Lehikoinen.
Lehikoisen managerina toimii hänen isosiskonsa Inka Kärkkäinen. Hän ei ole tyytyväinen ministeriön päätökseen.
"Vaikka opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on ilmoitettu arviointiperusteet, joiden mukaan apurahat myönnetään, liian usein päätökset tehdään yksittäisen arvokisaonnistumisen perusteella”, Kärkkäinen sanoo.
Kärkkäinen odotti siskonsa saavan erinomaisen viime kauden jälkeen ison apurahan, mutta toisin kävi.
OKM:n raha-automaatti meni jumiin viidennen aidan jälkeen ja järjestelmään tulostui vain puolikas apuraha eli 10 000 euroa. Kelpo summa sekin, mutta Lehikoisen kuluista se kattaa harmittavan pienen siivun.
Manageri antaa esimerkin tämän vuoden raharei’istä.
”Pelkästään huhti–toukokuun harjoitusleiri maksaa erinäisistä syistä johtuen lähes kymppitonnin”, Kärkkäinen sanoo.
Seiväshyppääjä Wilma Murto pystyy harjoittelemaan koko talven kotimaassa, mutta 400 metrin aiturin pitää päästä tekemään lajiharjoituksia lämpimissä olosuhteissa.
"Viivi harjoittelee Hollannin maajoukkueen mukana, ja he viettävät lähes 200 päivää ulkomailla.”
Maailman parhaiden kanssa treenaaminen ei ole halpaa, mutta se on hyödyllistä.
Jos suomalainen yleisurheilija saa sellaisen mahdollisuuden, tukea myöntävien tahojen pitäisi kyetä arvioimaan tuen tarve nykyistä paremmin.
Ministeriön kriteereissä sanotaan, ettei yksittäinen menestys tai huipputulos ei vielä takaa urheilijalle apurahaa tai sen tason korotusta. Lehikoisen perustaso nousi viime kaudella aivan uudelle portaalle.
”Kun kesällä katsottiin, kuka saavutti esimerkiksi Münchenin kisarajan useimmin, Viivi oli omassa luokassaan”, Kärkkäinen muistuttaa.
Jos perustaso on korkealle, potentiaali huippusuorituksen tekemiseen on suurempi.
Lehikoinen nousi pinnalle nuorena, mutta sen jälkeen tuli muutama vaisumpi vuosi. Valmentajan vaihduttua kauden 2020 jälkeen juoksu alkoi kulkea uudella tasolla.
Viime kaudella Lehikoinen rikkoi Tuija Helanderin SE:n ensin Eugenen MM-kisoissa ja paransi rekordia Münchenin EM-kisojen välierässä lukemiin 54,50.
Lehikoinen oli EM-finaalissa kuudes, mutta se ei riittänyt apurahoista päättäneille.
Kriteereissä mainitaan lajin erityispiirteet sekä kansainvälinen ja kansallinen taso. Siinä katsannossa juoksulajien edustajat joutuvat usein kärsimään.
”Kun käytännössä samalla viivalla on kenttälajit, paraurheilu ja juoksulajit, ei esimerkiksi kansainvälisen tason arvioinnille tunnu jäävän tilaa.”
Viivi Lehikoisen paraatimatka on 400 metrin aidat.
Kärkkäisen mielestä paralajien tukeminen on tärkeää.
”Mutta kyllähän se on haastava tilanne, että samassa korissa ovat esimeriksi globaalisti todella kilpaillut juoksulajit ja lajeja, joissa on paralympialaisissa alle 10 urheilijaa ja osallistujien ikähaarukka lähes eläkeikään asti.”
Kärkkäinen tietää aiheen herättävän tunteita monilla tahoilla.
"Tämä on asia, josta ei moni urheilija uskalla puhua ääneen, sillä aihe on arka ja luo helposti väärinymmärryksiä.”
Kansainvälinen yleisurheiluliitto julkaisi hiljattain Pariisin olympiakisojen tulosrajat.
Viime kaudella niihin ylsi kuusi sinivalkoista urheilijaa: keihäänheittäjät Oliver Helander ja Lassi Etelätalo sekä naisisista Lehikoinen, Murto, Kristiina Mäkelä ja Krista Tervo. Heistä kaikki muut saivat 20 000 euron apurahan paitsi Lehikoinen.
” Kyllähän tuo surulliseksi vetää, koska juuri nuo kuusi urheilevat ainakin absoluuttisella huipulla”, Kärkkäinen sanoo.
Lue lisää: Suomen urheilutähdille suuri pettymys – apurahaa nolla euroa
Hänen mielestään päättäjät eivät osaa katsoa kokonaisuutta. Lisäksi apurahan myöntäjien mieleen lienee juurrutettu käytäntö, josta ei ole päästy eroon.
Mikäli urheilija sijoittuu olympialajin MM-kisoissa kahdeksan parhaan joukkoon, hän voi lunastaa seuraavassa jaossa suuren apurahan.
Ministeriön päätöksestä voi valittaa ja IS:n tietojen mukaan useampikin urheilija suunnittelee oikaisuvaatimuksen laatimista.
”Me teemme sen ihan periaatesyystä, vaikka odotukset päätöksen muuttumiselle eivät ole korkealla”, Kärkkäinen sanoo.
Fakta
Yleisurheilun urheilija-apurahat
Etelätalo Lassi 20 000 euroa
Heikkinen Marjaana 20 000
Helander Oliver 20 000
Kosonen Silja 20 000
Kotaja Amanda 20 000
Manni Henry 20 000
Murto Wilma 20 000
Mäkelä Kristiina 20 000
Piispanen Toni 20 000
Raitanen Topi 20 000
Salminen Senni 20 000
Tervo Krista 20 000
Tähti Leo-Pekka 20 000
Kuusela Toni 10 000
Berg Vilma 10 000
Huntington Maria 10 000
Hurske Reetta 10 000
Junnila Ella 10 000
Keränen Toni 10 000
Laine Topias 10 000
Lakka Elmo 10 000
Lampela Elina 10 000
Lappalainen (Kuivisto) Sara 10 000
Lehikoinen Viivi 10 000
Lounela Iida 10 000
Ojala Aleksi 10 000
Partanen Aku 10 000
Peitso Petteri 10 000
Pulli Kristian 10 000
Vainio Alisa 10 000
Vanninen Saga 10 000
Alanen Anni-Linnea 6 000
Alasaari Juho 6 000
Andersson Saga 6 000
Blomqvist Nathalie 6 000
Helander Eemil 6 000
Kemppinen Lotta 6 000
Killinen Sara 6 000
Lampinen Max 6 000
Läspä Janne 6 000
Mononen Ilona 6 000
Paavola Mikko 6 000
Salminen Heidi 6 000