Viime kesän Euroopan mestaruuskilpailut Münchenissä sujuivat suomalaisilta pitkästä aikaa hyvin, kun tuomisina oli neljä mitalia.
Seuraavaksi Suomen yleisurheilun kansainvälistä tasoa mitataan EM-halleissa Istanbulissa 2.–5. maaliskuuta.
Edellisissä EM-halleissa vuonna 2021 suomalaiset saivat 19 urheilijan voimin kolme mitalia. Vähintään sama määrä on hakusessa tälläkin kertaa, kun joukkueen ykköskärkenä ovat seiväshyppääjä Wilma Murto, aitajuoksija Reetta Hurske ja viisiotteluun osallistuva Saga Vanninen.
Kaksi vuotta sitten Murto oli seiväshypyssä kuudes. Murto ei kisannut viikonloppuna SM-halleissa Helsingissä, mutta hakee Istanbulissa Euroopan hallimestaruutta viime kesän ulkoratojen EM-kullan seuraksi.
Istanbulissa Suomen joukkueen koko asettunee 12–15 urheilijaan. Lähtijöitä olisi voinut olla paljon enemmän, elleivät loukkaantumiset olisi pilanneet liian monen suomalaishuipun hallikauden.
Puolassa 2021 menestyneistä urheilijasta peräti kuusi on nyt sivussa erilaisten vammojen takia.
Pikajuoksija Lotta Kemppinen oli kaksi vuotta sitten 60 metrillä EM-hopealla. Ella Junnila oli korkeushypyssä kolmas ja Nooralotta Neziri 60 metrin aidoissa neljäs.
Kemppainen kuntoutuu jalkavammasta eikä juossut viikonloppuna SM-halleissa. Junnilan hallikausi päättyi nilkan nivelsidevammaan tammikuun lopulla. Neziri palasi pitkän tauon jälkeen radoille SM-halleissa, muttei juokse vielä aitoja.
Lue lisää: Onnellinen Nooralotta Neziri palasi mitalikantaan: ”Tämä oli henkinen taistelu”
Puolassa kuudenneksi loikkinut Kristiina Mäkelä loukkasi keskiviikkona Ranskassa takareittään, johon tuli lihasrepeämä. Senni Salminen oli kaksi vuotta sitten kolmiloikkakisassa seitsemäs, mutta hän jätti hallikauden kokonaan väliin.
Puolan EM-hallien kolmas mitalisti Kristian Pulli jätti myös SM-kisat väliin. Torstaina hän hyppäsi kauden avauskisassaan Dubaissa lupaavasti pituutta 792 senttiä ja on lähdössä EM-halleihin.
Nuorten seitsenottelun Euroopan ja maailmanmestari Saga Vanninen urakoi SM-halleissa kolme lajia. Hän otti hopeaa pituushypyssä (617) ja 60 metrin aidoissa ennätysajallaan 8,25 sekä pronssia kuulassa, siinäkin ennätyksellään 16,12.
EM-halleihin tähdänneet keskimatkojen juoksijat Sara Lappalainen (ent. Kuivisto) ja Eveliina Määttänen joutuivat jäämään pois SM-kisoista. Määttänen on kärsinyt flunssakierteestä, ja Lappalainen ei pysty lainkaan starttaamaan.
Lappalainen hyödynsi Urhea-akatemian alppihuonetta Mäkelänrinteessä, mutta teknisen häiriön takia huoneen ilmankorkeus nousi jopa 3 000 metriin, kun aikomuksena oli viettää aikaa 2 000 metrissä.
Juoksijan elimistö meni sen takia täysin sekaisin.
”Miten sen nyt sanoisi, kaikki meni pieleen tällä hallikaudella”, Lappalainen huokaisi.
Sinällään ihmeellistä, että huipputasolla harjoitellessa sattuu tällainen tekninen kömmähdys.
Aikamoinen kömmähdys sattui myös yleisurheilijoiden apurahoista päättäneelle Olympiakomitean huippu-urheiluyksikölle.
Opetusministeriö jakoi apurahat Olympiakomitean ehdotuksen pohjalta. Huippu-urheiluyksikkö muutti kysymättä Suomen urheiluliiton valmennusjohdon esitystä.
Tällainen menettely ei herätä ison lajiliiton luottamusta Olympiakomiteaan. Summat ovat pieniä, mutta yksittäiselle urheilijalle isoja.
Esimerkiksi aitajuoksija Annimari Korte on tehnyt oikaisupyynnön. Hän haki 10 000 euroa, muttei saanut mitään. Myös Suomen nopein mies ja 60 metrin tuore hallimestari Samuli Samuelsson jäi ilman apurahaa.
”En kommentoi”, Samuelsson vastasi Helsingin Sanomien kysymykseen apurahan kohtalosta.
Suomen yleisurheilun superlahjakkuus, 400 metrin aitajuoksija Viivi Lehikoinen sai 20 000 euron sijasta 10 000 euroa.
Satsaus Lehikoiseen on samalla satsaus Suomen yleisurheilun tulevaisuuteen.
Lisätty juttuun maininta, että Saga Vanninen kilpaili myös kuulantyönnössä.
Lue lisää: Reetta Hurske murskaa nyt Suomen ennätyksiä ja sanoo, että siihen on ”tyhmä” syy