Planica
Se jatkuu, jatkuu, jatkuu ja jatkuu. Tulee pieni käännös, kevyt alamäki. Ja sitten taas jatkuu ja jatkuu. Ylämäki nimittäin. Sitä on hiihtäjille tarjolla MM-kisoissa Planicassa.
Moni muistaa edellisten MM-kisojen hurjan Burgstallin nousun Oberstdorfissa. Jyrkkä ylämäki kypsytti monet huippuhiihtäjätkin. Sellaista ei ole Planicassa tarjolla. Sen sijaan Planican maastot haastavat aivan toisenlaisella tavalla, joka sopii ennakolta erinomaisesti Suomen joukkueen ykkösnimille Iivo ja Kerttu Niskaselle. Tarjolla on erittäin pitkiä ja loivia ylämäkiä, jotka eivät amatöörin silmin tunnu loppuvan koskaan.
Mietitäänpä vaikka Iivo Niskasen päämatkaa 50 kilometrin perinteisen yhteislähtökisaa. Siinä hiihdetään reilu seitsemän kilometrin lenkki seitsemän kertaa. Jokaisella kierroksella noin kahden kilometrin kohdalla alkaa yli kahden kilometrin työpätkä, jonka aikana hivuttaudutaan 114 metriä ylöspäin. Nousu taitetaan vuorohiihdolla, joka on Niskasen valttikortti. Se on myös hänen iskunpaikkansa maailmanmestaruutta ajatellen.
Iivo Niskasen tehokas ja tyylikäs vuorohiihto on monelta suunnalta tunnustettu maailman parhaaksi.
Numerot kertovat latujen erilaisuudesta verrattuna edellisiin MM-kisoihin. Planicassa pisimpien nousujen keskijyrkkyys on järjestään hieman alle kymmenen prosenttia. Kaksi vuotta sitten nousujen keskijyrkkyysprosentti oli toistakymmentä ja kävi Burgstallissa jopa 26:ssa.
Profiilit muistuttavat Pyeongchangin olympialatuja viiden vuoden takaa, mutta niissä on myös samaa kuin viime talven olympiakisoissa. Pekingin kisoissa lumi oli kuitenkin huomattavasti nahkeampaa kuin Planicassa. Iivo Niskanen vuoli kultaa molemmissa kisoissa.
Lukemat tarkoittavat sitä, että perinteisellä on mahdollista hiihtää latua pitkin vuorohiihdolla käytännössä koko ajan ilman, että joutuu turvautumaan haarakäyntiin. Vapaan matkoilla taasen vassutekniikka korostuu. Se auttaa Iivo Niskasta yhdistelmäkisassa, koska jyrkemmissä nousuissa käytettävä kuokkatekniikka ei ole miehen vahvuus. Jos Niskanen pystyy tekemään perinteisen osuudella porukkaa hajottavia ratkaisuja, voi mitali olla lähellä jo yhdistelmäkisassa.
Yhtä asiaa Niskanenkin reitillä kaipaa: huippukuntoa. Kovakuntoisin voittaa myös täällä. Vireeseen liittyy Suomen ykköstähden suurin kysymys kisojen aattona, koska hänen kautensa on ollut todella repaleinen. Siitä johtuen Kerttu on Niskasista jopa se suurempi ja ennen kaikkea varmempi suomalaissuosikki Planicassa.
Tästä voit tutustua kaikkiin MM-kisoissa käytössä oleviin latuprofiileihin. Juttu jatkuu:
MM-kisoissa piisaa korkeuseroja. Maksiminousut eivät ole poikkeuksellisia, vaan Planican ladut hyydyttävät vaivihkaa. Kisat käydään hieman vajaan kilometrin korkeudessa, joten korkeus ei ole merkittävä tekijä.
Planicassa ei ole aiemmin käyty MM-kisoja, mutta maastot ovat maajoukkueurheilijoille tutut maailmancupista. Paikalla on kuitenkin tehty pieniä muutoksia. Niihin Suomen joukkue on käynyt tutustumassa jo hyvissä ajoin.
Päätösmatkojen eli 30 ja 50 kilometrin kisojen reitti meni uusiksi vielä viime syksynä. Kansainvälinen hiihtoliitto FIS perui suunnitelmansa järjestää pitkät matkat yhdellä pitkällä lenkillä, joka olisi alkanut Italian puolelta Tarvisiosta ja päättynyt Planicaan. Se olisi tarkoittanut, että kisan ensimmäinen puolisko olisi lykitty tasamaalla tasatyöntöä. Muiden muassa Krista Pärmäkoski ehti satsata harjoittelussaan tasatyönnön kehittämiseen.
Vaikka kaikki latupohjat eivät olleet alkukesästä vielä valmiit, Suomen joukkue sai riittävästi infoa profiileista, joita on sittemmin mallinnettu hiihtomatoilla. Niillä hiihtäjät ovat saaneet huomata, että kunnon lepotauot ovat MM-kisoissa kortilla. Pitkien nousujen vastapainoksi löytyy toki laskuja, jotka ovat kuitenkin paikoitellen teknisiä eli vaativat hiihtäjiltä tarkkuutta ja työntekoa.
Kisareittien mallintaminen harjoitusmatolle on kuulunut osana suomalaisten arvokisavalmistautumiseen vuoden 2018 olympialaisista lähtien.
Juttua varten on haastateltu Suomen joukkueen arvokisatoiminnan vetäjää Teemu Lemmettylää ja huollon logistiikasta vastaavaa, entistä päävalmentajaa Matti Haavistoa.