Helsingissä pidettiin marraskuussa 2021 tuomaroinnin kannalta skandaalinkäryiset joukkuevoimistelun MM-kisat.
Suomalaisen Minetit-joukkueen maailmanmestaruutta ei kyseenalaistettu, mutta muutoin MM-kisojen tuomariston epäiltiin manipuloineen finaalipisteitä tavalla, jolla se sai haluamansa joukkueet tiettyyn järjestykseen.
Nyt joukkuevoimistelun sääntöjä ja tuomarointia on vihdoin uudistettu. Uusilla säännöillä kilpaillaan ensi kertaa Suomessa lauantaina Kisakallion urheiluopistolla Lohjalla, jossa karsitaan edustuspaikoista tuleviin kansainvälisiin arvokisoihin.
Uudistukset koskevat naisten ja nuorten sarjojen kansainvälisiä sääntöjä, jotka ovat käytössä myös kansallisesti naisten ja nuorten SM-sarjoissa.
Uudistukset eivät vaikuta lasten eli alle 14-vuotiaiden sarjojen sääntöihin, eivätkä täysin kansallisten sarjatasojen eli kilpa- ja harrastesarjojen sääntöihin.
Sääntöjen yhtenä tarkoituksena on nimenomaan yhtenäistää ja tasavertaistaa parjattua tuomarointia. Säännöt on laadittu ja hyväksytty lajin kansainvälisessä kattojärjestössä (IFAGG).
Huomattavin muutos säännöissä koskee maksimipistemääriä, joka nousee 20:stä 30:een. Arvioitavat osa-alueet ovat edelleen tekninen, taiteellinen ja suoritus.
Jokaisesta osa-alueesta on mahdollista saada maksimissaan 10 pistettä eli ne ovat jatkossa pistemääriltä tasavertaisia keskenään. Aiemmin teknisen osa-alueen maksimiarvo oli kuusi pistettä, taiteellisen neljä ja suorituksen kymmenen.
”Aiemmin suorituksen arvo korostui pisteissä, sillä siitä oli mahdollista saada puolet kaikista pisteistä”, IFAGG:n teknisen komitean suomalaisjäsen Meri Jaakkola sanoo lajitiedotteessa.
Aiemmin kärjessä olevien joukkueiden pisteet olivat todella lähellä toisiaan. Kärkijoukkueiden välille ei syntynyt eroja, koska joukkueet täyttivät kaikki tekniset vaatimukset.
Lajin luonteeseen kuitenkin kuuluu, ettei jokaista asiaa ei voida mitata senttimetreissä tai sekunneissa.
”Elämyksen välittäminen ja omaperäisyys ovat edelleen tärkeitä elementtejä. Todettiin, että säännöissä täytyy olla enemmän haastetta joukkueille. Tuomaroinnin objektiivisuuden vahvistaminen on toinen tärkeä tavoite, kun säännöissä on enemmän mitattavissa olevia määreitä”, Jaakkola sanoo.
Tämän myötä tuomarien määrä kasvaa. Suorituksia arvioi yhteensä kuusitoista tuomaria.
”Osa-alueiden pisteet lasketaan jatkossakin niin, että ylimmän ja alimman arvon antaneiden tuomareiden pisteet putoavat pois. Pisteet muodostuvat kahden keskimmäisen tuomarin pisteiden keskiarvosta”, Jaakkola kertoo.
Teknisessä osa-alueessa arvioidaan joukkueen suorittamia vaikeusosia, joita ovat hypyt, tasapainot ja vartaloliikkeet.
Tekniset elementit on aiemmin jaettu niin sanottuihin A- ja B-osiin. A-tason liikkeet ovat vaikeusasteeltaan hieman helpompia, ja niiden arvo on pisteissä pienempi kuin B-liikkeiden.
Uusissa säännöissä näiden rinnalle on tuotu vielä kolmas ja kaikista arvokkain C-vaikeustaso.
Sääntömuutoksista huolimatta lajin tuomarointi pysynee ”kuumana perunana”. Arvostelulajissa tuomarointi on aina suurennuslasin alla, lajin valmentajat sanovat.
Tuomarien tueksi on ehdotettu videotarkistusta, mutta se ei kuulu vielä tähän sääntöpäivitykseen.
”Asiasta on keskusteltu kansainvälisessä lajiliitossa”, joukkuevoimistelun lajipäällikkö Laura Uimonen sanoo.
Lähtikö sääntöuudistus liikkeelle juuri Helsingin MM-kisojen tuomaritoiminnasta?
”Sitä en halua kommentoida.”
Jaakkolan mukaan tuomareita on koulutettu aktiivisesti maailmalla ja Suomessa viime vuoden loppupuolelta alkaen. Uusia sääntöjä testataan kevätkauden ajan. Kesällä kerätään niin joukkueilta kuin tuomareilta palautetta niiden toimivuudesta.
”Tarkoituksena on tehdä palautteen pohjalta säännöistä vielä parempi versio vuodeksi 2024. Havaittavissa on ollut innostusta”, Jaakkola sanoo.
