Yhdistelmäkilpailusta odotettiin monilla tahoilla tilannekuvaa siitä, missä kunnossa Iivo Niskanen on tullut MM-kisoihin.
Erityisesti huomio kiinnittyi siihen, miten Niskanen suoriutuu perinteisen osuudella, koska hänen päämatkansa 50 kilometriä mennään samalla hiihtotavalla.
Sanoman asiantuntijan Harri Kirvesniemen mielestä Niskanen ei noussut perjantain suorituksensa perusteella viidenkympin ykkössuosikiksi.
”Eihän Iivon kunto ole varmaan sellainen kuin se oli esimerkiksi viime talven olympialaisissa”, Kirvesniemi sanoi.
Niskanen tuli puolimatkan välineitten vaihtoon kärjessä, mutta heti hänen perässään oli 12 miestä.
”Ensimmäiset kaksi kierrosta näytti hyvältä, mutta sen jälkeen aika selkeästi Iivollekin alkoi tulla jonkin verran väsy. Hän ei vain jaksanut olla vetämässä, vaan oli pakko rahoittaa menoa, että jaksaa jotenkin selvitä vapaan osuudesta.”
Millaiseen suoritukseen Niskasen olisi pitänyt pystyä perinteisen osuudella, että se olisi kertonut yhtä hyvästä kunnosta kuin hänellä oli viime talvena?
”Iivon olisi pitänyt pystyä jatkamaan sitä toisella kierroksella aloittamaansa vetoa ja hajottamaan sen porukan aikalailla totaalisesti. Ei siinä silloin olisi tullut kuin kaksi tai kolme kaveria mukana suksenvaihtoon.”
”Mutta totuuden nimessä sekään ei olisi tälle päivälle riittänyt, koska Iivon vapaa ei ole siinä kuosissa kuin se on parhaimmillaan ollut.”
Kirvesniemen mielestä Niskasen kohdalla on pakko huomioida, että hänelle on tällä kaudella kertynyt tavanomaista vähemmän kilpailuja.
Niskasen vapaassa näkyi se, että hänelle ei ole kertynyt normaaliin malliin vapaalla kilpailuja ja kovia harjoituksia.
”Toivossa on hyvä elää, että tämä vähän aukaisi paikkoja. Tuo kisa oli siinä mielessä epäkiitollinen, että hän joutui niin alkuvaiheessa tekemään omaa vetoa. 50 kilometrillä, jos vain energiat riittävät ja on muuten paukkuja, ratkaisuyrityksiä voi tehdä paljon myöhemmin, silloin kun porukat ovat jo oikeasti väsyneitä.”
Pitkällä matkalla saattaa kuitenkin tulla yllätyksiä, koska silloin monilla alkaa jo kisaurakointi painaa.
”Se kisa on tämän perusteella tosi paljon auki. Siellä voi olla 6–7 kaveria, jotka voivat hyvänä päivänä voittaa. Iivo on yksi heistä.”
Norjan Simen Hegstad Krügerilla ei ollut ongelmia, vaikka latupohja oli mössöinen.
Kirvesniemen mielestä vaativalla ladulla ja raskaissa oloissa käydyssä kilpailussa ratkaisi voiton se ominaisuus, joka ei korostu enää niin usein maailmancupin kilpailuissa, joissa kierretään yhä lyhyempiä nousuja sisältäviä latuja.
”Yhdellä sanalla sanottuna voitto ratkesi hapenottokyvyllä.”
Ylivoimainen voittaja, ensimmäisen henkilökohtaisen MM-kullan saavuttanut Simen Hegstad Krüger on tiedetty hurjaksi millikoneeksi, jonka maksimaalinen hapenottokyky on Norjan hiihtäjien parhaita.
Krügerilla on skiathlonissa myös olympiavoitto vuodelta 2018.
”Hän on todella kova noihin ylämäkiosuuksiin ja vielä teknisesti loistava luistelija. Skiathlonissa hän pystyy välineitten vaihdon jälkeen tekemään heti sitä luistelua. Se on kuitenkin monelle niin vaikea tilanne. Hän pystyi siinä saavuttamaan ison edun noin raskaassa paikassa. Hän on ollut koviin maastoihin erittäin kova iät ajat, ihan sama mikä on keli. Nyt raskas keli jopa suosi häntä.”
Toiseksi tullut Johannes Høsflot Klæbo nousi Sjur Røthen ohi viimeisellä kilometrillä.
”Klæbo pystyi muilla vahvuuksilla hinaamaan itsensä kärkipäähän. Røthe ei ole hapenotoltaan ihan Krügerin veroinen mutta on silti todella hyvä.”
