”Hyvin lahjakas, ja laukaus on uhka maalintekosektorilta. Taidot ja koko ovat kuin tehtyjä ammattilaiskentille.”
Tällaisilla sanoilla Pohjois-Amerikan NHL-kirjoittajat arvioivat 17-vuotiasta helsinkiläistä Kasper Halttusta. HIFK:ssa tällä kaudella pelaava Halttunen on näillä näkymin ensi kesänä NHL:n ykköskierroksen varaus.
Kasper on toisen polven jääkiekkoilija. Hänen isänsä Niko Halttunen pelasi SM-liigaa etupäässä Jokereissa, ja ulkomailla Pohjois-Amerikassa, Ruotsissa ja Ranskassa.
Kun Halttusten kanssa juttelee lasten urheilu-urasta, kaksi asiaa nousee esille. Ensinnäkin Halttuset ovat pitäneet huolta siitä, että Kasper sekä hänen kolme vuotta nuorempi veljensä Noa harrastavat urheilua monipuolisesti.
Niko Halttunen itse valitsi vasta 15-vuotiaana lajikseen jääkiekon ja koripallo sai jäädä. Kasper Halttunenkin pelasi pitkälle teini-ikäiseksi jääkiekon lisäksi jalkapalloa ja koripalloa.
Toinen tärkeä asia on se, että jalat on syytä pitää tukevasti maan pinnalla, vaikka tuleekin saavutuksia. Matka Pohjola-leiriltä ammattilaisuralle on pitkä.
”Kun oli ensimmäinen maajoukkueleiri, niin olin fiiliksissä, että kuinka hyvin meni. Siitä voi tulla sellainen olo, että kaikki tulee helposti. Silloin ei ymmärtänyt, mitä nukkuminen, ruoka ja treenaaminen merkitsevät. Isä sitten muistutteli niistä”, Kasper Halttunen kertoo.
Niko Halttunen on ollut Kasperin kiekkouralla mukana myös valmentajana. Kun Kasper aloitti Vuosaaren Viikinkien kiekkokoulun, niin edellistä ikäluokkaan valmentanut Juha Lind houkutteli Niko Halttusen ryhmän valmentajaksi.
Siitä eteenpäin hän valmensi Kasperin joukkuetta lähes joka kausi U18-ikäluokkaan saakka. Tuolloin seurana oli vielä Jokerit.
Siirto HIFK:n leiriin oli kova paikka koko perheelle ja Jokerit-ihmisille, Niko Halttunen kertoo.
”Siinä puhuttiin kuitenkin jo ammattilaissopimuksesta. B-ikäisenä en olisi antanut siirtyä, kun ei olisi ollut syytä. Nyt oli syy. Kasper halusi myös vielä asua kotona, eikä muuttaa yksin toiselle paikkakunnalle.”
Kasper Halttunen lämmitteli ennen HIFK:n ottelua Vaasan Sportia vastaan.
Ensimmäinen ammattilaissopimus on askel, joka kannattaa nuoren pelaajan kanssa laittaa oikeisiin mittasuhteisiin, Niko Halttunen sanoo.
”Ei pidä liikaa miettiä sitä, että taskurahaa tulee. Täytyy pitää mielessä, että miksi pelaa jääkiekkoa, miksi on päässyt tähän asti, ja mitä se vaatii, jos haluaa jääkiekosta oikean ammatin. Se on edelleen sitä samaa duunia.”
Halttusten kiekkotreeneihin ei ole juurikaan kuulunut joukkueen ulkopuolista ohjattua harjoittelua. Kesällä mökillä käydessä on yhdessä urheiltu, kun se muutenkin kuuluu Halttusten mökkielämään. Pihalle on järjestetty paikka harjoitella laukauksia ja vanhemmalla iällä on ollut luisteluvalmennusta.
”Ei me olla oltu yhdessä jumppaamassa, kun se vapaa-aika on niin vähissä. Nuorella pitää olla muutakin elämää”, Niko Halttunen sanoo.
””Itsekin urheilleet vanhemmat ovat valmiimpia panostamaan lasten urheilu-uraan.”
Niko Halttusen mukaan liiallinen itsekseen tehty ohjattu harjoittelu joukkueen harjoitusten lisäksi on iso syy nuorten loppuun palamisessa.
”Olen huomannut, että ne pojat, jotka tekevät paljon ylimääräisiä ohjattuja harjoituksia, ovat enemmän yksilöurheilijoita joukkueen sisällä. He eivät ole joukkueessa samalla tavalla mukana. He saattavat myös olla todella väsyneitä ja istuvat kopissa kuin zombiet.”
Halttunen sanoo, että nuoren urheilijan kanssa olisi hyvä tärkeä edetä maltilla ja tuoda iän mukana lisää harjoittelua.
”Kyllä ne huiput tuppaavat nousemaan esille, kun taustat ovat monipuolisessa liikunnassa ja laadukkaassa joukkueharjoittelussa.”
Kansainvälistenkin havaintojen mukaan urheilijoiden jälkikasvua nousee huipulle varsin usein. Suomessa esimerkistä käyvät muun muassa Markkaset, Kapaset, Pärssiset, Littlet, Pasaset ja Junnilat, ja samaan sarjaan kuuluvat myös Halttuset.
Perimästä näyttääkin olevan selvästi etua urheilussa, mutta suurin merkitys voi silti olla kodin neuvoissa ja esimerkissä.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori Sami Kalaja muistaa muutaman vuoden takaisen amerikkalaisen tutkimuksen, jonka mukaan pojalla on 800-kertainen mahdollisuus päästä baseball-ammattilaiseksi, jos isäkin on ollut baseball-ammattilainen.
Kalajan mukaan urheiluperheissä arki hoidetaan urheilu edellä.
”Itsekin urheilleet vanhemmat ovat valmiimpia panostamaan lasten urheilu-uraan.”
””Kestävyyslajeissa geeneillä on iso merkitys. Jääkiekko ja jalkapallo taas ovat niin moniulotteisia, että jos geenit ovat johonkin osa-alueeseen huonot, niin sitten toisella osa-alueella voi saada takaisin.”
Kalaja huomauttaa, että huipulle nousseet vanhemmat myös ymmärtävät paremmin, että nuoret urheilijat ovat yksilöitä, eikä ole yhtä kaikille sopivaa muottia, jolla päästään huipulle.
”Jokaisella nuorella on oma urheilijan polku. Jos vanhemmat ajattelevat, että on askelmerkit, joita pitää noudattaa, niin se on ongelma.”
Kalaja oli aikaisemmin Jyväskylän Kilpisen urheiluyläkoulun rehtori. Yksi koulun oppilaista oli Lauri Markkanen. Hän tuskin olisi päässyt NBA:n All Stars -otteluun ilman geenien tuomaa pituuskasvua, mutta Kalajan mukaan geenien merkitys on lajikohtaista.
”Esimerkiksi kestävyyslajeissa geeneillä on iso merkitys. Jääkiekko ja jalkapallo taas ovat niin moniulotteisia, että jos geenit ovat johonkin osa-alueeseen huonot, niin sitten toisella osa-alueella voi saada takaisin.”
Kasper Halttunen (edessä) 18-vuotiaiden maajoukkueen turnauksessa Kajaanissa 2021 yhdessä Kasper Lundellin (19), Jere Lassilan (14) ja Kasper Kulonummen (3) kanssa.
Kasper Halttunen halusi kokeilla luistelemista jo varhain, vaikka siihen ei sen kummemmin ohjattu. Hänen huoneensa seinällä ovat edelleen alle kaksivuotiaana käytössä olleet kaksiteräluistimet.
”Kun isä pelasi Ranskassa, niin kävin Keskuspuistossa äidin kanssa luistelemassa.”
Mailankin Kasper halusi peleihin ja leikkeihin jo taaperoikäisenä ja mailan käsittelyssä oli jo pienenä oikea ote.
”Kummitädin mies oli polvillaan maalissa, kun Kasper oli kolmivuotias. Hän sanoi, että ei uskalla olla maalissa, kun pallo tulee niin kovaa. Ei ollut vaihtoehtoja, vaan maaliin oli mentävä, kun käsky kävi. Parin tunnin jälkeen kroppa oli mustelmilla”, Niko Halttunen kertoo.
Hän sanoo huomanneensa vasta 16 -vuotiaiden ikäluokassa, että Kasperilla voisi olla mahdollisuuksia pitemmällekin.
”Kasper on aina ollut isokokoinen, mutta murrosikä tuli kuitenkin myöhään, ja sitten huomasi, että hevosvoimat alkavat tuoda lisää vauhtia. Siihen saakka Kasper oli pärjännyt koolla, taidolla ja hyvällä laukauksella. Sen olen matkan varrella oppinut, että kannattaa edetä rauhassa ja nöyrästi, että ei tule pettymyksiä.”
NHL:n ensi kesän varaustilaisuus järjestetään kesäkuun lopulla Nashvillessa. Jos Kasper varataan avauskierroksilla, niin koko perhe lähtee paikan päälle. Nyt näyttää siltä, että Halttusille NHL-draftista tulee perhematka.
Milloin sitten on aika aloittaa NHL-ura?
”Sitten kun olen valmis. Sitä ei pysty sanomaan, että onko se vuoden, kahden vain kolmen päästä, mutta se on vähän liian karua, jos ei ole valmis”, Kasper Halttunen sanoo.
Lue lisää: Juha Jääskän luistimet ovat nähtävyys – hän kertoo nyt, mikä tekee niistä erityiset
Lue lisää: Joonas Donskoi katosi NHL:stä ja kuntoutuu hiljalleen – ”Henkisesti on ollut tosi raskasta”
Lue lisää: Liigan yllättäjä on lyönyt jauhot suuhun asiantuntijoille – nousu henkilöityy yhteen mieheen