Planican MM-kisat ovat muistuttaneet konkreettisesti hyvän laskutaidon merkityksestä hiihdossa.
Mutkikkaat radat yhdistettynä pehmeisiin latuihin ovat aiheuttaneet runsaasti kaatumisia, eikä suomalaiset ole jääneet tässä osattomaksi.
Osa suomalaisten kaatumisista on seurausta muiden kaatumisista. Eveliina Piippo yritti väistää yhdistelmäkisassa edessään nurin menneistä urheilijoita ja kaatui. Näin kävi myös Arsi Ruuskaselle omassa kisassaan.
Jopa naisten yhdistelmäkisan voittanut Ruotsin Ebba Andersson ehti kaatua. Kisassa viidenneksi sijoittunut Kerttu Niskanen kaatui puolestaan testatessaan suksia ennen kisaa.
Naisten yhdistelmäkisassa nähtiin myös joukkokolari, jossa kilpailija sotkeutui mainosaitaan. Yhdysvaltojen Rosie Brennan rikkoi puolestaan omassa kaatumisessaan suksensa.
Laskutaidon merkitys korostuu hiihdossa entisestään ainakin kahdesta syystä. Yhteislähtökisat eivät ainakaan vähene, joten hiihtäjät joutuvat laskemaan mäkiä isossa ryhmissä. Kaatumisen riski kasvaa, kun 50 hiihtäjää laskee kovaa vauhtia mutkikasta ränniä.
Olosuhteetkaan tuskin paranevat. Kisoja käydään lämpimissä oloissa ja sohjoiset tai jäiset laskut ovat jatkossakin enemmän sääntö kuin poikkeus.
Formulakisoista kolarit on siivottu pois, mutta hiihdossa niitä voidaan nähdä yhä enemmän.
Hyvä laskutaito tai sen puute näkyy urheilijan suorituksessa konkreettisesti hukattuina sekunteina ja tuhlattuna energiana.
Suomen suurin mitalitoivo Kerttu Niskanen myönsi Ylen haastattelussa laskeneensa yhdistelmäkisassa laskut ”seiftisti”, jotta kisa ei menisi pilalle kaatumisen takia.
Tämän takia hän joutui huhkimaan nousuosuuksilla sitäkin enemmän tavoittaakseen nopeammin laskeneet kilpakumppaninsa.
Krista Pärmäkoski puolestaan kertoi vetäneensä laskut pienellä riskillä.
”Jos kaatuu, niin sitten kaatuu”, hän totesi kisan jälkeen toimittajille.
Ruotsin huippuhiihtäjien keskuudessa keskustelua Planican laskujen vaikeudesta ei ymmärretä lainkaan.
Ylen haastatteleman Frida Karlssonin mukaan mäkiin pitää hyökätä täysillä, eikä nousta pystyyn jarruttelemaan. Silloin kaatuu helpommin kun asento muuttuu epätasapainoiseksi.
Yksi pieni tekijä Suomen menestyksessä Pekingin olympialaisissa oli se, että Zhangjiakoun laduilla hiihdettiin raikkaassa pakkaskelissä kovilla latupohjilla.
Laskut olivat selkeitä, eikä kaksi mitalia voittaneen Kerttu Niskasen tarvinnut antaa niissä yhtään tasoitusta.
Lauantain yhdistelmäkisassa pronssi jäi Niskaselle kahdeksan sekunnin päähän.
