Planica
Suomalaisten maastohiihtäjien esityksiä Planican MM-laduilla ovat leimanneet kaatumiset ja kompurointi.
Sunnuntaina hiihdetyt pariviestit olivat ensimmäiset kisat, joissa kaikki suomalaishiihtäjät pysyivät pystyssä.
Moni kompurointi on ollut seurausta edessä olleen hiihtäjän kaatumisesta. Näin kävi esimerkiksi Arsi Ruuskaselle, joka törmäsi mainosaitaan yritettyään kiertää kovavauhtisessa laskussa edessään laonneita kilpakumppaneita.
Myös olosuhteet auringon pehmentämillä laduilla ovat olleet hankalat. Kerttu Niskanen kaatui kivuliaasti jo kisaa edeltäneessä verryttelyssä suksen haukattua lunta.
Kompurointeja on ollut kuitenkin sen verran paljon, että on perusteltua esittää kysymys: Onko suomalaisten hiihtotaidossa puutteita?
Naisten maajoukkuevalmentaja Juho Halonen myöntää, että suomalaistenkin hiihtotekniikassa löytyy aina parannettavaa.
Halosen mukaan moni kaatuminen on johtunut kuitenkin huonosta tuurista.
"Esimerkiksi Ville Ahoselle kävi sprintissä niin, että Erik Valnes [sprintin olympiavoittaja ja maailmanmestari] kaatui hänen edessään. Ei Ahonen oikeastaan voinut olla paremmassa paikassa kuin Valnesin ja Klaebon peesissä.”
Lue lisää: Kerttu Niskanen kaatui pahasti ennen kisaa ”Suksi haukkasi pehmeään”
Halonen löytää myös erinomaisia suomalaissuorituksia.
”Sprinttipäivästä jäi mieleen Jasmi Joensuun ja Jasmin Kähärän hyvä laskeminen viimeisessä alamäessä. Siihen voi olla ryhmävalmentajana tyytyväinen.”
Heti perään Halonen muistuttaa siitä tosiasiasta, että kansainvälisillä laduilla on vaativia laskuja.
”Se on Suomessa hyvä tietää. Hiihto on kestävyyslaji, mutta myös taito-ominaisuuksiin pitää olla painotuksia.”
Halonen nostaa esimerkiksi Norjan Johannes Høsflot Klæbon, joka on suksella äärimmäisen taitava radan kaikissa osissa ja olosuhteissa.
Kyse ei ole pelkästään laskemisesta.
”Hiihtoa voi kehittää ja saada taloudellisemmaksi ja sitä kautta siirrettyä omia nopeus- ja kestävyysominaisuuksia ladulla tulokseksi.”
Hiihdon taitovaatimukset ovat lisääntyneet entisestään yhteislähtöjen myötä. Planican MM-laduillakin moni kaatuminen on tapahtunut hiihdettäessä ryhmässä. Lämpimät olosuhteet tuovat radoille omat haasteensa.
Halonen sanoo, että suomalaishiihtäjät tarvitsevat enemmän kokemusta ryhmähiihtämisestä.
Nuorten sarjoissa sprintti- ja yhteislähtökisat ovat lisääntyneet Halosen mukaan jo mukavasti. Mutta yhteislähtökisoja tarvittaisiin lisää myös aikuisten kansalliselle tasolle, josta pyritään maajoukkueeseen.
”On syytä miettiä, voitaisiinko esimerkiksi Suomen cupiin saada enemmän yhteislähtökilpailuja.”
Halonen rohkaisee maajoukkueeseen tähtääviä hiihtäjiä osallistumaan Scandinavian cupin kisoihin. Niissä on paljon kovatasoisia ruotsalaisia ja norjalaisia hiihtäjiä ja myös yhteislähtöjä.
”Se on erittäin hyvä kilpailusarja. Sieltä saa kovaa kokemusta.”
Lue lisää: Suomea nöyryytettiin MM-ladulla – vastuuvalmentaja: ”Ei me tosi huonoja sprintissä olla”
Lisäksi Halonen toivoo, että Suomen cupin ja muita kansallisia pääkisoja vietäisiin nykyistä vaativimmille radoille.
Suomesta löytyy Halosen mukaan kovimman kansainvälisen vertailun kestäviä latuja kunhan vain löytyy kisajärjestäjiä.
”Puijolla on erittäin hyvät radat. Sitä toivotaan varmasti mukaan Suomen cupin ohjelmaan ja muutenkin kovia kisoja sinne.”
Rukalla voitaisiin järjestään myös Suomen cupin kisa ennen maailmancupia.
”Karsiminen Rukan kansallisen ryhmän paikoista olisi hyvä tehdä siellä missä maailmancupia hiihdetään.”
Myös maastohiihdon lumetusjärjestelmiä pitää vielä kehittää.
”Sitä kautta päästäisiin hiihtämään pidempiä ja raskaampia reittejä. Ja seurauksena tulee ehkä vauhdikkaampia alamäkiä ja monipuolisempia ratoja.”
