Kun Helsingin IFK:n keskushyökkääjä Juha Jääskä ottaa luistinpariaan käteensä kuvausta varten, kuuluu jään puolella olevilta joukkuetovereilta vankkoja kehotuksia: kuviin olisi syytä ottaa uudet luistimet.
Moneen kertaan paikatussa ja korjatussa kenkäosassa kieltämättä on käytön jälkiä. Kehotuksia uusiin vaihtamiseen tulee Jääskän mukaan myös huolloltakin. Sentterin lupaus on, että ensi kaudelle uusia luistimia pitää ajaa sisään. Ne odottavat kyllä jo keskushyökkääjän kaapissa, mutta sisäänajossa kuluu aikaa, ja Jääskän luotto käyttämäänsä kenkäosaan on vankka.
Pelaajat voivat käyttää useammat luistimet yhdessä kaudessa, mutta Jääskä, 25, sirklaa kausikaupalla samalla kenkäosalla.
”Tämä kenkä on ollut käytössä sellaiset pari vuotta. Viime luistimilla vedin 2,5 vuotta”, Jääskä kertoo.
”Aika pienestä on kiinni, kauanko kestää. Kyllä uusillakin pystyisi vetämään, mutta kun on hyvä itseluottamus niihin vanhoihin, miksi vaihtaisit.”
”"Kun potkaisee, kenkä ei jousta sisälle tai ulos.”
Juha Jääskän luistimia on ”elvytetty” useamman kerran sen parin vuoden aikana, mitä ne ovat olleet käytössä.
Kuluneesta luistimesta ei kannata vetää päätelmiä siitä, että Jääskä olisi välinpitämätön luistinten suhteen. Asia on täysin päinvastoin. Jääskä on vuosien varrella kertonut useita kertoja luistinhifistelystään.
On varsin luonnollista, että kenkä sopii Jääskälle hyvin. Se on tehty nykypelaajalle tyypilliseen tapaan jalka skannaamalla, mittatilaustyönä. Kenkä on jäykkä, mikä on Jääskälle tärkeää.
”Jäykistäminen tehdään komposiitilla. Kengän ulkopuolelle laitetaan lisää samaa materiaalia, mistä luistimet on tehty. Tykkään niin jäykistä, että se on kuin betonia eikä anna oikeastaan yhtään periksi.”
Viehtymyksellä jäykkään kenkään on myös luistelullinen peruste. Jääskän mukaan hän saa potkun voiman kohdistumaan sen ansiosta parhaiten terään.
"Kun potkaisee, kenkä ei jousta sisälle tai ulos. Kaikki voima kohdistuu terään eikä lähde karkaamaan. Voima tulee suorassa, eikä lähde menemään siksakkia kohti jäätä.”
Kenkäosassa Jääskä luottaa vanhaan, mutta teriä kuluu kaudessa kymmenkunta paria.
”Tykkään suoraan pakasta vedetystä terästä. Teroittaessa ne vähän kuluvat. Luistimen uran syvyys on se, mitä tulee kauden aikana enemmän hinkattua. Syksyllä kun on pehmeämpi jää, voi vetää loivemmalla uralla. Kauden edetessä, kun hallit kylmenevät, pitää laittaa vähän syvempää, että puree tarpeeksi”, Jääskä kertoo.
Helsingin jäähallissa on Jääskän mukaan pehmeä jää, mutta tällä hetkellä hän käyttää kaikissa halleissa samaa urasyvyyttä.
”Aiemmin kun veti Tampereella Hakametsässä, tuli laitettua vähän loivempi ura, kun oli niin pehmeä jää. Siellä kyllä kannatti vaihtaa.”
Jääskän luistininnostuksessa avainasia ei ole hifistely itsessään vaan luottamus siihen, että sen kautta voi parantaa luistelua ja pelisuorituksia.
Jääskä sanoo pelinsä perustuneen aina luisteluun, joten tekniikkakin alkoi kiinnostaa jo nuorena. Hän huomasi, että hyväkään fyysinen kunto ei aina siirtynyt suoraan jäälle. Samalla tilanteisiin ehtiminen määrittää paljon Jääskän pelaamista, joten mahdollisuudet saada etua kannattaa selvittää.
”Terä ja luistin on merkittävässä osassa siinä, että saa siirrettyä kesällä hankitun voiman luisteluun ja saa irti koneistosta. Sen takia oikeastaan kiinnostuin. Vähän menee todellakin neuroottisuudenkin puolelle”, Jääskä sanoo.
”Ikinä ei voi laittaa varusteiden piikkiin epäonnistumista. Aina se on itsestä kiinni. Mutta valehtelisin, jos väittäisin, että välineet eivät ole koskaan menneet pään sisään, kun tuntuu, ettei kulje. Se voi tietenkin olla itsensä suojelua.”
””Pitää löytää oma luontainen luistelutyyli.”
Juha Jääskä murtautumassa SaiPan maalille liigaottelussa.
Nykyisin luistelu on vahvalla tasolla. Esimerkiksi maajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen kehui Jääskän liikettä, kun HIFK-sentteri valittiin uransa ensimmäiseen maajoukkueturnaukseen helmikuussa.
Jääskä itse muistuttaa, että luistelutaito on hankittava ensin, ja vasta sen jälkeen voi miettiä, saisiko vielä hieman apua välineiden kautta.
Oppia Jääskä on pyrkinyt imemään. Hän sanoo käyneensä luistelemassa lähes kaikkien pääkaupunkiseudulla toimivien luisteluvalmentajien kanssa. Hän on myös seurannut hyviä luistelijoita ja tarkkaillut sitä, mitä he tekevät oikein.
Samalla Jääskä pitää tarkasti mielessä sen, että sama luistelutyyli ei sovi kaikille.
”Pitää löytää oma luontainen luistelutyyli ja omat luisteluvahvuudet, ja sitten lähteä sitä hiomaan. Eikä niin, että nyt alat luistella kuin Connor McDavid tai Miro Heiskanen. Se on omasta motoriikasta kiinni, lähdetkö luontaisesti tuottamaan voimaa pystystä vai alhaalta”, Jääskä sanoo.
Omaa luisteluaankin Jääskä arvioi analyyttisesti. Hän sanoo olevansa luistelija, jonka pitää päästä tuottamaan voimaa alhaalta. Jos alas ei pääse, luisteluun ei Jääskän mukaan saa potkua.
Suoraluistelua hän sanoo hinkanneensa nuorena paljon kuntoon. Jääkiekkoilijoista maailman parhaaksi luistelijaksi usein arvioitu Connor McDavid on tosin saanut pohtimaan, onko panostus ollut oikeassa asiassa.
”Vähän ikävää katsella McDavidia, kun eihän se luistele suoraan yhtään. Se on pelkkää kaarreluistelua”, Jääskä vertaa.
Juuri kaarreluistelusta ja kaistanvaihdosta laidasta keskelle ja toisin päin Jääskä löytää omia kehityspaikkojaan. Kaarreluistelussa hän sanoo kaipaavansa erityisesti kykyä saada paremmin vauhtia.
Jääskä katselee omia vaihtojaan videolta. Niiden pohjalta hän arvioi, onko kentällä ollut tuntuma liikkeestä ollut oikea. Videoiden katselun jälkeen ainakin ääripäitä edustavat tuntemukset yleensä loiventuvat.
Loukkaantumiset voivat sotkea myös luistelua. Silloinkin Jääskä saattaa ottaa videot avuksi. Videon avulla hän pyrkii hahmottamaan, mikä luistelussa on vialla ja tuomaan korjaustoimia omaan harjoitteluunsa.
”Luistelua ei kerkiä miettimään pelin aikana. Ajatuksen tasolla pitää katsoa, mikä siinä mättää, tuoda se harjoituksiin ja saada se automaattiseksi. Tuntuu, että kesän jälkeen voi tarvita lähteä ihan perusteista, että pysyy pystyssä. Varsinkin, jos on kova punttikesä alla, saattaa olla koordinaatio haussa.”
””Joskus olemme olleet yhdessä luistelemassa. Väittelyn puolelle menee.”
Nona Vihma (vas.) ja Juha Jääskä kuvattuna Linnan juhlissa viime joulukuussa.
Luistelupuhe saattaa Jääskän kohdalla olla myös osa jäähallin ulkopuolista arkea. Hänen puolisonsa Nona Vihma oli urheilu-urallaan Rockettesin muodostelmaluistelujoukkueen kapteeni.
”Joskus olemme olleet yhdessä luistelemassa. Väittelyn puolelle menee. Sanon kyllä, että lätkän luistelu on ihan eri kuin muodostelmaluistelijoilla”, Jääskä sanoo.
Samaan hengenvetoon hän lisää, että muodostelmaluistelun puolelta löytyy paljon niksejä, joita jääkiekkoilijakin voi hyödyntää, jotta luistelusta tulisi taloudellisempaa erityisesti käännöksissä. Eräs Jääskälle luistelua opettaneista valmentajista on Vihmaa Rockettesissa luotsannut Kaisa Arrateig.
Lue lisää: Kaisa Arrateig opettaa Mikael Granlundia luistelu saloihin
Jääskä uskoo tulevien kiekkosukupolvien voivan hyötyä luisteluopetuksesta yhä enemmän.
”Ettei tarvitse parikymppisenä kuulla jotain uutta luistinjuttua.”
Jääskä sanoo oppineensa luisteluvalmennuksessa myös omasta luisteluasennostaan.
"Ettei mene niin kuin meikäläinen nokka edellä joka paikkaan, vaan nostaa pään välillä ylös. Silloin saa painetta terään ihan eri tavalla. Ei kaksin kerroin kyyryssä vaan nostaa itsensä ylös niin saa erilailla käännökseen vauhtia”, Jääskä sanoo.
HIFK pelaa perjantaina viimeisen kotiottelunsa ennen pudotuspelejä. Jääskä luottanee yhä vanhaan ja tuttuun luistinpariinsa.
Hajonneista luistimista on noussut yksi suomalaisen jääkiekon legendaarisimmista haastatteluista. Puolustaja Arto Tukion luistimet pettivät kesken ottelun, ja päävalmentaja Hannu Jortikka kertoi tv-haastattelussa, ettei Tukio voinut pelata varaluistimillaan.
Perään Jortikka kyseli, miksi Tukiolla ei ollut varaluistimien varaluistimia.
Miten siis on, onko Jääskällä riittävän monet pelikelpoiset varaluistimet?
”Varaluistimet löytyy, ei enempää” Jääskä sanoo.
Jääskä myöntää, että ero ykköspariin on olemassa.
”Sanotaan näin, että ymmärrän Arto Tukiota.”
Kuka?
Juha Jääskä
Syntynyt 1998
Pelaa Helsingin IFK:ssa
Teki kauden aikana jatkosopimuksen ensi kaudesta HIFK:n kanssa
Debytoi maajoukkueessa helmikuussa
Tehnyt tällä kaudella uuden piste-ennätyksensä Liigassa
