”Kisana tämä oli sellainen, joka lämmittää kestävyysurheilijan sydäntä.”
Näin Sanoman asiantuntija Harri Kirvesniemi totesi naisten 10 kilometrin (v) kilpailusta Planican MM-hiihdoissa.
Kirvesniemen sydäntä ei lämmittänyt suomalaisten menestys, koska se tuskin lämmitti ketään muutakaan.
Kirvesniemi tarkoitti sitä, että Yhdysvaltojen Jessie Diggins saavutti uransa ensimmäisen henkilökohtaisen arvokisavoiton vaativalla ladulla, joka mittasi rankalla tavalla kestävyysominaisuuksia.
”Maasto ja olosuhteet erottelivat jyvät akanoista. Kärkikolmikko ansaitsi selkeästi mitalinsa. Niitä kolmea naista ei ollut vaikea arvata etukäteen.”
Kirvesniemi kiinnitti huomiota siihen, että 15 kilometrin yhdistelmäkilpailun ylivoimaisella voittajalla Ebba Anderssonilla ei ollut paras päivä. Andersson sijoittui kolmanneksi, ja hänen ruotsalainen maannaisensa Frida Karlsson sai toisen kerran hopeaa.
”Digginsillä taas oli tosi hyvä päivä. Hän oli juuri niin vahva kuin hän parhaimmillaan pystyy olemaan. Hänen hiihtonsa ei ole teknisesti kaunista, mutta se on järkyttävän tehokasta. On sitten ylämäki tai alamäki, hän kuljettaa suksea loistavasti.”
Maailmancupissakin Diggins on voittanut vapaan kisoja samantapaisilla laduilla, kuten Sveitsin Davosissa ja Italian Toblachissa, joissa alamäissäkin pitää tehdä töitä.
”Varsinkin naisporukassa Digginsin alamäkitaito erottuu todella paljon. Ei hänen laskemisensakaan ole välttämättä hirveän kauniin näköistä, mutta hän pystyy todella hyvin ottamaan sekunteja.”
Alamäkivoittoisella runsaan kahden kilometrin loppumatkalla Diggins pystyi kasvattamaan eroa muihin kärkinaisiin peräti kymmenkunta sekuntia. Prosentuaalisesti se oli noin kaksi kolmasosaa koko matkalla muihin mitalinaisiin syntyneestä erosta.
”Siellä pystyy mutkista keräämään lisää vauhtia, ja oikeilla ajolinjoilla pystyy tulemaan mutkiin kovempaa ja ennen kaikkea tulemaan mutkista ulos kovempaa. Diggins ei lähde laskuun lepäämään vaan työstämään niin kuin työstetään nousussakin.”
Jessie Digginsin tunteet olivat pinnassa uran ensimmäisen henkilökohtaisen arvokisavoiton varmistuttua.
Paras suomalainen, yhdeksänneksi sijoittunut Kerttu Niskanen, otti tuolla samalla alamäkivoittoisella loppumatkalla Digginsille takkiin peräti 21 sekuntia, kun ero maalissa oli 56 sekuntia.
”Kerttu ei pysty työstämään niitä alamäkiosuuksia niin hyvin. Se menee enemmän siihen, että antaa vain alamäen viedä. Se on varmaan pelkästään sellaista linjojen hakemista ja varovaisemmin tulemista. Osittain siinä oli varmaan sitäkin, että hän oli vetänyt itsensä turhan tiukille sinne ladun korkeimmalle kohdalle.”
Niskanen oli 7,7 kilometrin väliajoissa kuudentena, ja maalissa hän jäi viisi sekuntia kuudenneksi sijoittuneesta yllättäjästä, Italian Francesca Franchista.
Toki viimeisellä kahdella kilometrillä oli kaksi lyhyttä nousua, joissa piti vielä jaksaa tehdä töitä.
Eveliina Piippo oli 7,7 kilometrin väliajoissa yhdeksäntenä ja maalissa 16:ntena. Hän kuitenkin päihitti normaaliin tasoonsa verrattuna pahasti epäonnistuneen Krista Pärmäkosken (17:s).
”Kyllä siinä on varmaan ongelmana jaksaminen. Kristan maksimaalinen aerobinen kapasiteetti ei ole sillä sillä tasolla, jolla se on ollut parhaimmillaan. Pitkiin nousuihin ei tällä kertaa paukut siitä. Näyttäisi siltä, että harjoittelussa ei ole kaikki onnistunut.”
Torstaina on vuorossa jonkinlaisia mitalitoiveita sisältävä pitkä viesti, jossa kolmen viimeisen osuuden hiihtäjissä ei pitäisi olla epäselvyyttä. He ovat Niskanen, Piippo ja Pärmäkoski.
Vielä muutama päivä sitten Kirvesniemi oli sitä mieltä, että Jasmi Joensuu on avausosuuden hiihtäjä. Kympillä Joensuu sijoittui 32:nneksi, ja tämä oli hänelle jo kolmas MM-startti.
Muut vaihtoehdot viestin avaajaksi ovat päälajissaan sprintissä erittäin epävireisesti esiintynyt Johanna Matintalo ja yhdistelmäkilpailussa astmaoireiden takia keskeyttänyt Anne Kyllönen.
”Onneksi ei tarvitse olla valitsemassa viestijoukkuetta”, Kirvesniemi hymähti viitaten erittäin hankalaan valintaan.
”Kyllä se on vähän arvanheittoa. On täysin mahdoton arvioida, kuka noista kolmesta voisi olla parhaassa vireessä.”
Kirvesniemen mielestä valmentajilla on erittäin epäkiitollinen asema.
”On se valinta melkein mikä tahansa, niin heistäkään ei varmaan kukaan pysty rehellisesti sanomaan, että tämä on oikea valinta. Ei paljon puutu, että se valinta on ihan tuurissaan.”
Kirvesniemi piti yllättävänä, että Joensuu hiihti kympin, joko omasta tai valmentajien tahdosta. Hänen mielestään se oli Joensuun voimien tuhlaamista viestiä ajatellen.
”Hän ei voinut tässä antaa hyvälläkään tasollaan kuin huonon näytön. Hänen realistinen hyvä tasonsa ei olisi ollut paljoa tuota parempi. Siksi se oli vähän voimien tuhlausta. Jos hänet olisi jätetty kympiltä pois, pitäisin ehdottomasti kiinni siitä, että hän hiihtäisi avausosuuden.”
Planica: Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut, 6. päivä:
Naiset, 10 km hiihto (v): 1) Jessie Diggins USA 23.40,8, 2) Frida Karlsson Ruotsi jäljessä 14,0 sekuntia, 3) Ebba Andersson Ruotsi –19,5, 4) Anne Kjersti Kalvå Norja –35,1, 5) Ingvild Flugstad Östberg Norja –46,6, 6) Francesca Franchi Italia –51,2, 7) Pia Fink Saksa –53,2, 8) Nadine Fähndrich Sveitsi –55,6, 9) Kerttu Niskanen Suomi –56,6, 10) Maja Dahlqvist Ruotsi –58,5,
... 16) Eveliina Piippo Suomi –1.14,5, 17) Krista Pärmäkoski Suomi –1.15,4,... 32) Jasmi Joensuu Suomi –2.13,4.
