HIFK–HPK 2–1
Helsingin IFK ajaa takaa pudotuspelien kuudetta paikkaa, mutta kyse on kuin vinttikoirakilpailusta, jossa sähköjänis juoksee karkuun aina vähän kovempaa kuin jahtaajansa.
Voitto HPK:sta 2–1 tuli Kristian Vesalaisen maalilla, ja sitä IFK tarvitsi. HPK harasi vastaan kultakypärä Michael Jolyn johdolla, mutta juuttui yhteen maaliin. Sekin meni IFK-pakki Johan Motinin kautta kehikkoon.
HPK:n tasoitus merkittiin kokeneelle Antti Pihlströmille, 38.
Tappio oli HPK:lle raskas. Joukkueen mahdollisuudet kymmenen joukkueen sakkiin alkavat olla seitinohuet. Niin hyvin HPK pelasi, että joukkueen mielellään näkisi kevään otteluissa.
Vesalainen nousi yhdeksi illan ratkaisijoita tilanteessa, josta ei minkään logiikan mukaan täytyisi voida tehdä maalia.
Juha Jääskä antoi kiekon omalla kenttäpuoliskolla Vesalaiselle, joka sai vastaansa neljä HPK:n pelaajaa. Vesalainen jätti monimutkaiset harhautuskuviot sikseen ja valitsi kaikessa yksinkertauudessaan laukauksen. Ratkaisu kannatti: kiekko maaliin HPK-nelikon keskeltä.
”Tsägää [onnea] varmaankin. Välillä se menee noinkin, että silmät kiinni ja sinnepäin”, Vesalainen sanoi hyväntuulisena.
”Kun siinä oli kolme tai neljä HPK:n pelaajaa, oli turha lähteä haastamaan. Kaikki maalit ovat tärkeitä, mitä pitemmälle mennään.”
Ei olisi ihme, jos HPK:n päävalmentaja Jarno Pikkarainen pyöräyttäisi Vesalaisen maalin muutaman kerran Kerhon aamupalaverissa torstaina.
Nuori Aleksanteri Kaskimäki, 19, pelasi 22 ottelun kauden alusta lukien ilman maaleja, kunnes onnistui tammikuun lopulla. Maali HPK:ta vastaan oli talven kolmas, ja näyttää oikeaa suuntaa.
”Olivat hyvin läsnä pelissä”, IFK:n päävalmentaja Ville Peltonen kehui kolmosketjua, jossa pelasivat Kaskimäen lisäksi Otto Paajanen ja Leevi Teissala.
Taidoiltaan Kaskimäki kuuluu Liigan ylempään kolmannekseen, mutta kokemukseltaan jää kauas siitä. Maali HPK:ta vastaan oli rohkeudessaan ja röyhkeydessään hieno näyttö hänen taidoistaan hankkiutua maalipaikkaan.
Tämä viikko määrittää erittäin paljon, mihin suuntaan HIFK:n laiva kallistuu. Kärpät tulee Stadiin perjantaina ja samat joukkueet kohtaavat Raksilassa heti perään lauantaina.
Voitot Kärpistä, ja IFK voi alkaa katsella pudotuspelien ottelukalenteria vähän toisesta kulmasta. Silloin alkaa olla hyvät mahdollisuudet välttää play offsin esikierros eli kansan kielellä säälipleijarit.
”Siinä alkaa olla play offs -lätkää parhaimmillaan. Tärkeät pisteet niille [Kärpille] ja tärkeät pisteet meille”, Vesalainen sanoi.
”Siinä mitataan molempien jengien vahvuudet.”
Kärpät haki voiton Pelicansista ja KalPa kaatoi Lappeenrannassa SaiPan. Tulokset tarkoittavat, että IFK:n takaa-ajo ei ottanut yhtään askelta eteenpäin.
HIFK:n pelin epätasaisuus ja aaltoilu ottelun sisällä tekevät loppukauden ennustettavuudesta miltei mahdotonta. HPK:ta vastaan stadilaiset joutuivat punnertamaan pari ylimääräistä kertaa, mutta onnistuvat haalimaan pisteet itselleen.
Alkukauteen verrattuna IFK näyttää ihan uudelta joukkueelta, mutta ehtiikö koneisto valmistua täyteen iskuun kevään aikana. Yritys on ainakin kiitettävän hyvä.
Ensimmäisen erän loppupuolella IFK:n fanit vetivät syvään henkeä. Maalivahti Roope Taponen nilkutti toispuoleisena vaihtoon. Taasko loukkaantuminen, kuului kuin yhteisestä suusta.
Taposen onneksi ainoastaan terä irtosi luistimesta. Korjaaminen kesti sen verran, että Niilo Halonen sai kirjauttaa peliaikaa kaksi minuuttia ja seitsemän sekuntia. Yksi torjunta, ei päästettyjä maaleja, jäi tilastoon.
HIFK:n kärkipään hyökkääjistä puuttuivat Julius Nättinen ja Roni Hirvonen. Nättinen on jalkavammansa takia pitkään sivussa, Hirvonen sairasti keskiviikkona.
Bussilakosta huolimatta jäähalliin saapui 6524 katsojaa. Osoittaa sitoutumista.