Naisten F-liigan A-lohkon runkosarjan pistepörssin voiton vei viime kaudelta tuttu nimi. Turun Palloseuran hyökkääjä Milla Nordlund merkkautti 21 ottelussa 59 tehopistettä (39 maalia ja 20 syöttöä).
Torstaina TPS tiedotti, että Nordlund, 25, on tehnyt turkulaisseuran kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.
HS kirjoitti Nordlundin omalaatuisesta mailaotteesta tammikuussa.
Lue lisää: Milla Nordlund pitää mailastaan kiinni otteella, joka herättää hilpeyttä ja valmentajissa ihmetystä
Milla Nordlundin mailaotteella on nyt nimi. Se on mediaaliote lääketieteen tohtori Antti Hernesniemi sanoo.
Jutun julkaisun jälkeen siuntiolainen Antti Hernesniemi otti yhteyttä toimitukseen ja kertoi, että Nordlundin otteella on oma nimi: ”mediaaliote”.
Nimitys on Hernesniemen käsialaa.
Hernesniemi, 73, on lääketieteen tohtori, filosofian maisteri, tutkija ja säveltäjä. Hän on käyttänyt mediaaliotetta esimerkiksi piirtämisessä ja kirjoittamisessa jo vuodesta 1995.
Iso osa ihmisistä tarttuu kynään radiaali- eli pihtiotteella. Tällöin kynän vartta pidetään peukalonhangassa eli peukalon ja etusormen välissä.
Piirtämistä harrastava Hernesniemi puolestaan asettaa kynän etu- ja keskisormen väliin.
Tapa on hänen mukaansa ergonomisempi. Ranne ja kyynärpää ovat rennossa asennossa ja käsi tarvitsee vähemmän lihasenergiaa, kun kämmen saa tukea alustalla laakeana lepäävästä käsivarresta.
”Mediaaliote mahdollistaa varman kynän hallinnan, ja se on miellyttävä. Varmasti se on mielekäs ja tehokas ote myös salibandymailaa hallittaessa”, Hernesniemi luonnehtii.
Mediaaliote sopii Hernesniemen mukaan myös vaikkapa pitkien instrumenttien käyttöön.
Hernesniemi äkkäsi otteen valmistellessaan väitöskirjaansa (1999). Sitä tehdessään hän kehitti kuvallisen menetelmän, jolla tutki suomalaisten käsin hoitavien kansanparantajien eli esimerkiksi jäsenkorjaajien ja kupparien hoitoja.
Hernesniemi piirsi kaitafilmille tallennettuja parantajien käsien asentoja paperille ja huomasi, että piirtäminen oli helpompaa ja kynä pysyi paremmin kädessä, kun kynän siirsi etu- ja keskisormen väliin.
Hän esitteli mediaaliotteen vuoden 2002 Lääketiedetapahtumassa, jonne hän teki aiheesta juliste-esityksen.
Esitystä valmistellessaan Hernesniemi kävi läpi käden asentoa käsitteleviä lääketieteellisiä lähteitä, mutta ei löytänyt silloin yhtäkään.
Hän myös tarjosi koti- ja ulkomaisille tiedejulkaisuille julkaistavaksi mediaaliotetta käsittelevää artikkeliaan.Kotimainen lääketieteellinen lehti vastasi, että asia ei kuulu lääketieteeseen.
”Olisin halunnut mediaaliotteelle näkyvyyttä, koska koen menetelmän hyväksi. Minusta vaihtoehto pitäisi ottaa huomioon pedagogiikassa.”
HS kysyi testiksi muutamilta lääkäreiltä, tuntevatko he mediaaliotteen. Vastaukset olivat kielteisiä.
Hernesniemi muistuttaa, että tapa on ilmeisesti ikivanha. HS kirjoitti Hernesniemen esittelemästä rennommasta kirjoitusotteesta vuonna 2002. Jutussa mainitaan, että jo 100-luvun Pompeijista peräisin olevassa seinämaalauksessa naisen kirjoituspuikko on oikean käden peukalonhangassa eli nykyisin yleisessä otteessa.
Hernesniemi on huolissaan siitä, miten ”teknologia tuntuu valtavan koulut”.
”Lapset piirtävät ja kirjoittavat omalla kädellään vähemmän kuin ennen. Minusta on tärkeää, että lapsi oppii ilmaisemaan itseään omien käsiensä liikkeellä eikä vain naputtelemalla tietokonetta.”
Iso osa lapsista oppii perinteisen kirjoitusasennon. Hernesniemen mielestä pedagogiikka kulkee usein tavanomaisia uomiaan miettimättä, voisiko asioita tehdä uudella tavalla.
”Minusta on tärkeää, että myös urheilijat voivat pystyä luottamaan kehoonsa ja itse löytämäänsä ilmaisukeinoon niin kuin Milla Nordlund on tehnyt.”