Kevättalven 2018 SM-kisoissa Taivalkoskella tuore olympiavoittaja Iivo Niskanen sai 50 kilometrin kilpailun maalissa pusun ohimolleen.
Sen antoi huumorimielessä Niskasen varhaisteini-iästä asti tuntema hyvä kaveri ja maajoukkuekollega Perttu Hyvärinen.
Hyvärinen osoitti tällä tavalla kiitollisuutta siitä, että Niskanen yritti kilpailun aikana hinata häntä mitalille.
Niskasella oli varaa auttaa kaksi minuuttia edellään lähtenyttä kaveriaan, mutta lopulta siinä ei ollut enää järkeä, kun Hyvärinen alkoi hiipua.
Kun matkaa oli jäljellä noin kuusi kilometriä, Niskanen pani pökköä pesään ja lähti omille teilleen. Hyvärinen jäi kilpailussa neljänneksi.
”Meillä on pitkä kaveruussuhde, ja savolainen auttaa savolaista. En olisi lopussa pysynyt mukana, vaikka olisi ollut vetonaru”, Hyvärinen sanoi.
Nyt savolaisella olisi jälleen mahdollisuus auttaa savolaista, mutta toisin päin. Hyvärinen voisi Planican MM-kisojen 50 kilometrillä maksaa potut pottuina pienen kummipoikansa isälle.
Spekuloidaan hieman.
Niskaselle realistisin taktinen ratkaisu voittoon on karkumatka, koska hän ei ole parhaita kirimiehiä. Irtiottoon tarvittavassa iskussa kovakuntoinen Hyvärinen voisi olla avuksi.
Arvokisojen ja maailmancupin yhteislähdöissä ei juurikaan nähdä joukkuetaktiikkaa ammattipyöräilyn malliin, mutta 50 kilometrin yhteislähtökilpailussa se olisi jossain määrin mahdollista.
Hyväriselle 50 kilometriä ei ole ollut koskaan paras matka arvokisoissa eikä muuallakaan. Siksi hän voisi nyt hylätä kilpailemisen normaalisti omaan piikkiin. Sen sijaan hän voisi tavallaan uhrautua Niskasen hyväksi ryhtymälle tälle ”apukuskiksi” ammattipyöräilyn tapaan.
Tämä edellyttää sitä, että Hyvärinen pysyy – ja tietysti myös Niskanen – kärkiporukassa esimerkiksi viimeistä edelliselle 7,15 kilometrin kierrokselle. Sitten Hyvärinen voisi lähteä vetämään ladun pitkällä nousuosuudella.
Hyvärinen hiihtäisi itselleen hieman ylivauhtia, mutta sillä tavalla sopivasti, että Niskanen pysyisi helposti perässä. Muut putoaisivat kyydistä tai ainakin joutuisivat hapoille.
Kun Hyvärisen voimat loppuisivat riittävän vauhdin ylläpitämiseen, hän siirtyisi sivuun ja hiihtelisi hiljaa maaliin omaan tahtiin. Niskanen jatkaisi siitä omillaan – toivottavasti kohti voittoa tai ainakin mitalisijaa.
Toki mahdolliset loppuvaiheen suksenvaihdot voisivat sotkea tätä skenaariota.
On selvää, että tämä tuskin toteutuu, mutta olisihan edes sen yrittäminen hieno ja uljas temppu.
Ruotsin Johan Olsson (2013) ja Norjan Hans Christer Holund (2019) ovat todistaneet, että sopivissa latu- ja kelioloissa 50 kilometrin MM-kultaa on mahdollista voittaa komealla soolosuorituksella karkaamalla muilta.
Tällaiset mestarit muistetaan kirivoittajia paremmin.